Irtisanoutuminen Hurtigin kaltoinkohtelusta

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Irtisanoutuminen Hurtigin kaltoinkohtelusta.

Luulo ei ole tiedon väärtti

#251 Ei tunteella - vaan tiedolla

08.05.2012 21:08

Löysin hyvän kuvauksen siitä miten tässäkin asiassa on käynyt: Media on paisutellut asiaa aivan vääriin mittasuhteisiin. Kun lähtee julkisuuteen jonkun uutisen kanssa, pitää kestää myös se että uutinen voi riistäytyä käsistä. Haluan uskoa että tämä ei ollut tutkija Hurtigin tavoite. Mutta tämä olisi pitänyt olla hänellä tiedossa sillon kun materiaalia lähtee julkaisemaan. Kun "sopulilauma" sitten kopioi toisiltaan ja monistaa tätä materiaalia, seuraukset ovat nämä. Ei ole mikään ihme että tämän aiheettoman uutisten paisutuksen edessä on tutkijasta syntynyt negatiivinen kuva, vaikka syy kohuun olisikin ensisijaisesti lehdistön. Näin on syntynyt varmasti myös tutkijan kokema ns. kaltoinkohtelu. Eihän tällaiseen suhtautumiseen ole uskovaisellakaan mitään oikeutta, kaikkiin ihmisiin olisi suhtauduttava rakkaudella. Mutta haluan jälleen kerran tuoda esiin sen että tällaisen suhtautuminen muodostuminen tutkijaa kohtaan on aivan YMMÄRRETTÄVÄÄ , EI kuitenkaan hyväksyttävää.

Tässä kuvaus median suhtautumisesta tämän tyyppisiin uutisiin:

---

Kuinka hyvä vihollinen rakennetaan joukkotiedotuksessa


Tässä hyvä esimerkki miten mediaa käytetään lietsontaan ja kansankiihottamiseen:

Pedofiilit nousivat melkein täydestä tuntemattomuudesta lööppien suosikkiaiheiksi 1990-luvulla. Lähes kaikki tiedotusvälineet raportoivat ahkerasti pedofiilien tekemisistä ilmiöstä, jonka nimeäkään ei kymmenen vuotta aiemmin juuri tunnettu.

Toimittaja Anna Jeanne Söderlund on tutkinut tiedotusvälineiden pedofiili-jahtia Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle laatimassaan pro gradu työssään "Pysäyttäkää pedofiilit - Kuinka hyvä vihollinen rakennetaan joukkotiedotuksessa".
Tutkimus ilmestyy tänä keväänä Sexpo-säätiön ja Lyhytterapiainstituutin julkaisussa.

Minua kiinnosti miksi asiasta yhtäkkiä pelästyttiin niin kovin. Ilmiöhän on ollut olemassa iät ja ajat. Siinä on jotain samaa kuin kesäisissä karhujutuissa: karhut ovat yhtäkkiä hirmuisen vaarallisia, vaikka tosiasiassa autot ovat paljon vaarallisempia, selittää Söderlund tutkimuskohteensa valintaa.

Tutkimustaan varten Söderlund kävi läpi YLE:n lehtileikearkiston vuosilta 1987-97, samoin TV-arkiston. Alkupäässä aineistoa oli vähän, esimerkiksi vuonna 1988 ei YLE:n arkistoon ollut löytynyt yhtään pedofilia-leikettä. Vuonna 1993 aineisto alkoi nopeasti kasvaa ja huipussaan se oli 1996, jolloin leikearkistoon oli kertynyt 166 uutista ja artikkelia, ja TV- arkistossakin oli 66 merkintää ilmiön käsittelystä. Seuraavana vuonna aineisto alkoi harveta.

-Vuonna 1996 oli Belgian pedofiliaskandaali kuumimmillaan ja samaan aikaan oli Tukholmassa ilmiötä käsittelevä laaja, kansainvälinen konferenssi - joka puolestaan sai Belgian tähden ylimääräistä julkisuutta. Samaan aikaan ilmestyi myös Observer- lehden artikkeli, jossa väitettiin suomalaisen internet-palvelimen välittävän pedofiilien aineistoa.

Kaikki toistavat samoja väitteitä
Mediahäly pedofilian ympärillä on sikälikin outoa, että lapsien seksuaalinen hyväksikäyttö on tosiasiassa aika harvinainen rikos. Vuonna 1996 tuomittiin alaikäisiin kohdistuvista siveellisyysrikoksista 59 henkilöä, heistä 22 ehdottomaan vankeustuomioon. Törkeiksi rikoksista luokiteltiin vain kaksi. On huomattava, että lukuihin sisältyvät myös nuoriin, 14-16 vuotiaisiin kohdistuneet rikokset, jotka eivät yleensä ole pedofiilien tekosia. Samana vuonna Suomessa tehtiin noin 150 henkirikosta, joista ehkä vain 2-3 herätti yhtä paljon huomiota kuin vähäpätöisinkin pedofiili.

Maailman laajimmassa, Heikki Sariolan julkaisemassa 8500 kuusitoistavuotiaan nuoren haastattelututkimuksessa ilmeni, että jonkinlaista seksuaalista ahdistelua oli kokenut jossain elämän vaiheessa 7,4 prosenttia tytöistä ja 3,5 prosenttia pojista. Luvut voivat tuntua korkeilta, mutta huomattakoon ettei yksikään muistanut kokeneensa tällaista alle 5 vuotiaina, ja alle 10- vuotiaina oli tytöistä ahdisteltu 0,6 prosenttia, vakavia tapauksia oli 0,3 prosentilla - kolmella tuhannesta. Luvut nousevat selvästi haastateltujen täytettyä 14-vuotta, jolloin he eivät ole enää lapsia, vaikka juridisesti ovatkin. Luvuissa ovat sitäpaitsi mukana myös vähäiset teot, jotka menevät lähinnä murrosikäisten kiusoittelun tiliin.

Journalistille Söderlundin tutkimus on masentavaa luettavaa. Se on kuin luettelo siitä kuinka toimittajien ei tulisi koskaan toimia, mutta he toimivat silti. Käy ilmi, että tiedotusvälineet paisuttelevat ilmiötä ja asiat muokataan sellaisiksi että ne täyttävät uutisen kriteerit. Tosiasioita käytetään valikoiden, vastoin "virallista" totuutta olevista faktoista vaietaan.

Media on epäitsenäinen, kaikki toistavat samoja väitteitä ja käyttävät samoja niin sanottuja asiantuntijoita, joiden väitteitä ei edes yritetä tarkistaa. Tiedotusvälineet seuraavat tarkkaan toistensa uutisia, mutta eivät tutki niiden todenperäisyyttä. Päinvastoin, valtavirrasta poikkeavaa kirjoittelua pidetään suorastaan epäammatillisena. Sopuli-ilmiö rehottaa rujoimmillaan.

Pedofiliaan sopii Kettil Bruunin ja Nils Christien -luvulla sosiaalipolitiikan tutkimukseen lanseeraama "hyvän vihollisen" käsite: jutussa on sen verran perää että voidaan rakentaa pirullinen viholliskuva, toisaalta asia ei heiluta mitään keskeistä valtainstituutiota. Bruun ja Christie vertailivat aikoinaan suhtautumista tupakkaan ja huumeisiin. Tupakka tappaa enemmän, mutta alan teollisuudella on suuri valta, joten huumeet sopivat paremmin viholliseksi. Ovat "hyvä vihollinen".
Yks vl

#252 Re: Ei tunteella vaan tiedolla

08.05.2012 21:18

#249: Luulo ei ole tiedon väärtti - Ei tunteella vaan tiedolla

"Nyt käytävän keskustelun perusteella media ja sen kautta monet ovat vetäneet Hurtigin tutkimuksista sen johtopäätöksen että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on ominaista nimenomaan tässä yhteisössä."

Taidan elää mediapimennossa. Mikä media on tällaisen johtopäätöksen tehnyt?

Asian vaientamisesta on kyllä syyllistetty, mutta en muista kertaakaan törmäneeni siihen että jokin asiallinen taho olisi väittänyt tai vihjannut "että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on ominaista nimenomaan tässä yhteisössä." Minusta nimenomaan päinvastaista, eli ettei tällaista johtopäätöstä saa tehdä, on media toitottanut jatkuvasti.

Suoma

#253 Re: Ei tunteella vaan tiedolla

08.05.2012 21:48

#249: Luulo ei ole tiedon väärtti - Ei tunteella vaan tiedolla

"Julkisuudessa on myöskin tämä saanut vääristyneet piirteet siten että on katsottu uhrin elämä on ikuisesti pilalla - tämä ei pidä paikkansa. Uskon lisäksi että oikeanlainen hoito nimenomaan myös uskovien yhteisössä auttaa uhria toipumaan ja uskon näköala luo joka tapauksessa toivon siitä että kerran myös nämä kokemukset itse Jumala on pyyhkivä pois. Jotenkin on vahvsti näkyvillä että uskon näköala on tässä unohtumassa - me olemme täällä vain matkalla - taivaassa olemme perillä. Siellä ei onneksi muisteta mitä matkalla on tapahtunut (ei uhri eikä pedofiliaan syntiin langennut)"

 

Sinä voit hurskastella ihan niin paljon kuin haluat, ja näköjään haluat aika paljon....

Paljon on pedofilian uhreja, joiden elämä on pilalla - sinä voit olla eri mieltä...en vai ymmärrä miksi...?

Missähän "nimenomaan uskovien yhteisössä" on onnistuttu auttamaan pedofilian uhreja toipumaan? Ystävällisesti voit laittaa tähän vaikka linkin todisteeksi, tottahan siitä on tutkimus tehty, kun kerran noin sanot.

Nyt julkisuudessa olleet tapaukset (ennen ja ilman mitään JH:n tutkimuksia) ovat olleet lähinnä päinvastaisia - jopa uskovien yhteisöön kuuluvat poliisiviranomaiset ovat sallineet  ja niin ollen hyväksyneet pedofilian. Vai voitko todella väittää, että näin ei ole tapahtunut?

 

 


Sivusta seuraaja

#254 Kokoajan tehdään väärin

08.05.2012 22:38

"Julkisuudessa on myöskin tämä saanut vääristyneet piirteet siten että on katsottu uhrin elämä on ikuisesti pilalla - tämä ei pidä paikkansa. Uskon lisäksi että oikeanlainen hoito nimenomaan myös uskovien yhteisössä auttaa uhria toipumaan ja uskon näköala luo joka tapauksessa toivon siitä että kerran myös nämä kokemukset itse Jumala on pyyhkivä pois. Jotenkin on vahvsti näkyvillä että uskon näköala on tässä unohtumassa - me olemme täällä vain matkalla - taivaassa olemme perillä. Siellä ei onneksi muisteta mitä matkalla on tapahtunut (ei uhri eikä pedofiliaan syntiin langennut)"

Minun tuntemat uhrit ovat kieltäneet uskonsa ilmeisesti painostuksen vuoksi tai he ovat kokeneet voimakasta negatiivista asennetta jolla heihin suhtaudutaan uskovaisten taholta. Heillä on ainakin halu uskoa koska osa on hakeutunut muihin uskonnollisiin yhteisöihin.

Tässä menee koko ajan jokin pieleen ja pahasti. TÄSTÄ TULEE ONGELMIA MIKSI TÄHÄN EI PUUTUTA?

Onko tämä että me ollaan parempia kuin muut asenne se vai jokin muu?
Eli ollaan pyhempiä kun ei käytetä korviksia tai meidän nuoriso käyttäytyy paremmin kuin epäuskoisten tai epäuskoisissa on enemmän PF tapauksia kuin meikäläisissä ym. Haluammeko olla parempia kuin muut? Kun uhrit on osallisia jollakin tasolla vaikkapa uhrina kauheisiin tekoihin niin heitä vainotaan, hehän ovat huonompia kuin me hyvät?

Vieras

#255 Re: Ei tunteella - vaan tiedolla

09.05.2012 00:07

#251: Luulo ei ole tiedon väärtti - Ei tunteella - vaan tiedolla

Hyvä että tutkitaan. Tuolla ei kuitenkaan ole yhtään mitään tekemistä Johannan kokeman kohtelun kanssa, se on aivan sisäsyntyistä. Olen vahvasti sitä mieltä myös että ilman minkäänlaista julkisuutta hänen asemansa ei olisi yhtään parempi, päinvastoin julkisuus on turvana vielä voimakkaammalle painostukselle ja on estämässä hengellistä väkivaltaa häntä kohtaan. Mietippä miten asia olisi hoidettu ilman julkisuutta, nainen ja kritisoi yhteisömme toimintatapoja. Miehet olisi pistäneet hiljaisuudessa hoitokokouksen pystyyn ja pikkutunneilla Johanna olisi murtunut itse, repinyt tutkimuksensa ja pahimmassa tapauksessa ollut itse ammattiavun tarpeessa. Uhrit unohdettu ja rikokset ripissä armon mereen, asia tullut eteen uudestaan v. 2032, jonkun rohkean henkilön toimesta. Oli hyvä että edes nyt tuli julki, moni lapsi on varmasti jo nyt säästynyt näiltä julmuuksilta sen johdosta.


Vieras

#256 Eteenpäin, sanoi mummo lumessa

09.05.2012 01:32

Mistähän johtui, että kun JH toi tutkimustuloksiaan SRK:n tietoon pari vuotta sitten, ei kyetty kovinkaan nopeasti luomaan todellista käytännön toimintaa asiaan liittyen? Vai menikö se minulta ohi? Onko toiminnan jähmeyden syynä organisaation hierarkisuus? Olivatko keskustelut asiaan liittyen liikkeen sisällä avoimia ja aidosti vastavuoroisia? Haluttiinko lähteä pf- puhujien paljastuessa yhdessä etsimään koko yhteisöä tukevia toimintatapoja, keskusteluapua, terapiaa? Lähdettiinkö korjaamaan mahdollisia tehtyjä virheitä näiden rikosten hoidossa?

Itse koen, että rakentavin keskustelu on käyty julkisuudessa. Näin kompleksiset ja vakavat ja jollain tavalla koko yhteisöä (paljon lapsia) koskettavat asiat eivät hoidu itsestään, eivätkä muutamalla artikkelilla Päivämiehessä. On hyvä pitää asiaa esillä, (vaikka sitten julkisuuden kautta) niin kauan että syntyy kokemus että asia käsitellään juuria myöten. Maijan tarina oli esimerkki myös siitä, kuinka yhteisö rajasi "uhrin" ulkopuolelle ja häntä mustamaalaamalla tuotettiin" sosiaalista syrjäytymistä myös hänen kotisiionissaan. Samoin asiaa hengellisesti hoidettaessa tehtiin paljon pahaa (uhrille) hyvän nimissä. Tällaisissa uskonnollisen yhteisöllisyyden negat. kääntöpuolessa on mielestäni yhteisen itsetutkiskelun paikka! - ja kun se on käyty, on toivottavasti myös paljon opittu.

Vieras

#257

09.05.2012 09:22

Ketään tutkijaa ei saa estää. Vain siten saamme selville mahdollisimman monipuolista tietoa ja totuutta.

Adressin tekijä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

10.05.2012 09:37


Adressin tekijä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

10.05.2012 12:00


Adressin tekijä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

10.05.2012 13:10


Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)

10.05.2012 20:11


4-6-vuotiaana saman rikoksen uhriksi toisessa herätysliikkeessä

#262 Kiitos, Johanna!

10.05.2012 20:20

Lasten seksuaalista kaltoinkohtelua on (valitettavasti) tapahtunut laajasti kirkon piirissä(kin), myös muiden herätysliikkeiden keskuudessa. SRK voisi olla ylpeä siitä, sen keskuudesta on löytynyt Johanna Hurtigin tapainen ihminen, joka ei ole voinut toimettomana seurata sivusta asioiden kulkua vaan on puuttunut tilanteeseen. Kiitos sinulle, Johanna ja siunausta elämääsi!

Alpo. M.

#263

11.05.2012 01:15

Olen kokenut 1970-luvun hoitokokoukset. Tuomitsen SRK:n nykyisen hirmuhallinnon oppina, joka on poikennut pois Jumalan sanasta. On menty kauaksi alkuperäisestä L.L Lestadiuksen perustamasta kristillisyydestä.
No signerature

#264 En voi allekirjoittaa

11.05.2012 14:10

"Tämä pitää sisällään niin sosiaalisen kuin hengellisenkin eristämisen kuten tervehtimättä jättämisen,"

En ole tavannut henkilöä, mutta miksi häntä pitäisi tervehtiä Jumalan terveellä? Se on vl:ten keskinäinen tervehdys! Hän edustaa eri uskonvakaumusta kuin perinteisesti uskovat vl:t, mm. hyväksyy naispappeuden. Tervehtisin häntä, mutta tavanomaisen kohteliaasti hyvällä päivällä enkä uskonveljeyttä ilmaisevalla Jumalan terveellä.

"yksityisen ja julkisen negatiivisen puheen, negatiivisen kirjoittelun,"

Jokaisen ihmisen tekemisiä voidaan arvioida myös kriittisesti, jota termi "negatiivisesti" ilmeisesti tässä yhteydessä kuvastaa. Valehtelu ja nimittely ovat asia erikseen, sillä kritiikinkin on tapahduttava hyvien käytöstapojen puitteissa. 1960- ja 70-luvuilla kuulemma oli luvallista rienata kaikkea muuta paitsi Jumalaa ja Kekkosta. Nytkö yritetään tehdä yhdestä uskonnollisilta mielipiteiltään liberaalista henkilöstä ja hänen tukijoistaan ihmisiä, jotka ovat kritiikin yläpuolella?

"leimaamisen"

Mitä "leimaaminen" tarkoittaa tässä yhteydessä? Onko naispappeuden kannattaja "leimattu" esimerkiksi naispappeuden kannattajaksi?

"ja sieluntilan asiattoman arvioinnin."

Mitä on "sieluntilan asiaton arviointi"? Ihmisen sieluntilaa saa arvioida, minunkin. Sieluntila-arvioni mukaan esimerkiksi naispappeuden kannattajat eivät ole oikealla tavalla uskovaisia, koska naispappeus on Raamatun vastaista.

"Sen kohteena saattavat olla Johanna Hurtig itse, hänen läheisensä tai hänen toimintaansa puolustavat."

Arvostan hänen työtään toisaalta ja kritisoin toisaalta. Pidän hyvänä, että uhrit on saatu esiin ja hyväksikäyttäjät vastuuseen teoistaan (vanhentuneitakin tapauksia kiinnijäämisriskin kasvaminen on varmaan pelästyttänyt, vaikka ovatkin jääneet ilman varsinaista tuomiota). Toisaalta hän on edesauttanut vl-yhteisön kohtuutonta leimaamista hyväksikäytöillä. Tietojeni mukaan hyväksikäyttötapauksia salaillaan kaikkialla, ne ovat niin häpeällisiä. Silti tutkija on halunnut nähdä salailun nimenomaan vl-opin tuomana erityispiirteenä.
sign

#265 Re: En voi allekirjoittaa

11.05.2012 15:01

#264: No signerature - En voi allekirjoittaa

Sinullako on oikeus henkilön kanssa keskustelematta, häntä kuulematta ja seurakunnalta kysymättä päättää toisen ihmisen uskosta? Minusta tuollainen on selkeästi Raamatun ohjeiden vastainen tuomio ja juuri asiatonta sieluntilan arvioimista.

Minusta käytätä naispappeuskysymystä vain keppihevosena toisen ihmisen torjuntaan. En minä ole kuullut JH:n esittäneen mitään kantaa naispappeuteen. Ja vaikka olisikin, edelleen ei ole sinun oikeutesi tai velvollisuutesi yksilönä päättää onko ero Raamatun tulkinnassa niin merkittävä että kyseessä on epäuskon synti.

Viimeinenkin väitteesi on minusta käsittämätön. Missä JH on nähnyt "salailun nimenomaan vl-opin tuomana erityispiirteenä". Virheisiin on puututtava kaikkialla samalla tavalla.


Vieras

#266 Re: Kolikon toinen puoli

12.05.2012 12:26

#60: Itsekin järkyttynyt - Kolikon toinen puoli 

 Uhrit kiittävät Johanna Hurtigia!


Vieras

#267 Re: En voi allekirjoittaa

12.05.2012 15:34

#264: No signerature - En voi allekirjoittaa

Tervehdyksiä ei voi kukaan omia, Jumalan terve on laajasti käytetty muidenkin uskovaisten tervehdys. Sitä ei saa käyttää kiusaamisen välineenä, jos hyväksyn naispappeuden ja kirkon virkakäsityksen, silläkö joku voi perustella että en ole uskomassa. En ole sen mukaan tosiaankaan perinteisesti uskova vl vaan Raamatun sanan mukaan uskova ihminen. En voi yhtyä sydämessäni sellaiseen että joku tekee tervehtimisestä asian jolla muka aukeaa sydämen näköala toiseen ihmiseen. Miksi uskossa pitää olla perinteitä, riittäähän Raamattu, siellä on ne meidän perinteet, naiset julistivat Jeesuksen käskyn mukaan ensimmäisenä evankeliumin ilosanomaa eteenpäin.

todella surullista

#268 hurtig

12.05.2012 18:32

Mikään ei voi tuntua Hurtigista pahimmalta,kun se,että tuodessaan esiin epäkohtia liikkeestä
halutaan nähdä,että Hurtig on kieltänyt uskonsa.Mikäli on kuulunut liikkeeseen ja kasvattanut
lapset opin mukaisesti on varmasti todella hankalassa tilanteessa.Mikäli on eri näkemys asioista
seurakunnnassa voidaan tehdä päätös,että sellaista ihmistä,ei tervehdytä Jumalan terveellä,kuten aikaisemmin,eli seurakunta itse eristää yhteisöstä.Lastensuojelulla olisi paljon tekemistä,koska
on tapauksia joissa hyvin nuoret lapsetkin ovat joutuneet ottamaan seurakunnassa kantaa siihen pääsevätkö vanhemmat taivaaseen vai joutuvatko helvettiin.Mikäli omat lapset pitävät omaaäitiä
tai isää uskovaisena(,vaikka äidillä tai isällä on ollut asioista joku eri näkemys)joutuvat hekin seurakunnan ulkopuolelle ja seurakunnan mukaan hekin ovat kieltäneet uskonsa.Kaikki tämä on todella traumatisoivaa.Olen vakuuttunut siitä,ettei Hurtigilla ollut muuta vaihtoehtoa,koska ei
hänen valitsemansa tie ole tosellakaan helppo.
Syntinen

#269 Missä armollisuus?

13.05.2012 13:39

Yleisesti keskustelua pedofiliasta ja varsinkin vl-liikkeen sisällä tapahtuneista, vallitsee kovuus ja armottomuus. Kiviä heitellään ja syylliset, varsinkin pedofiliaan syyllistyneet mieluiten heitettäisiin heti helvetin tuleen. Ja sen mukana mielellään suuri joukko muitakin, jotka ovat olleet lähimaillakaan tekojen aikaan. Edelleen on hyvä muistaa Jeesuksen kysymys syntistä naista kivittämään ryhtyvälle väkijoukolle: Kuka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven.

Vieras

#270 Re: Missä armollisuus?

13.05.2012 20:54

#269: Syntinen - Missä armollisuus?

Kun kirjoitat noin niin oletko miettinyt asiaa siltä kannalta miten Johannaa on kohdeltu? Tässä adressissa otetaan kantaa siihen puoleen. Jos joku sinun mielestäsi on halukas tuomitsemaan helvattiin lasten hyväksikäyttäjän niin onko yhtään eri asia tehdä samoin J.H.:lle. Minun mielestäni on. Kysymys on täysin päinvastaisesta kun tuomitaan sellainen ihminen kadotukseen joka tekee sitä mitä Jeesus on neuvonut tekemään, puolustaa heikompaa. Mieti sitä myös kun vertaat pedofiliaa ja syntistä naista, nekin ovat täysin eri asioita, syntinä eivät eroa toisistaan mutta tekoina niitä ei voi verrata. Syntinen nainen teki syntiä aikuisten kanssa vapaaehtoisesti ja uhri oli hän itse, pedofiilin teot ovat aivan muuta. Huorintekijälle Jeesus ei sanonut myllynkivivertausta mutta lapsien pahentajalle sanoi. Tuo sinun käsitys tekijöiden tuomitsemisesta ei myöskään ole totta, siitä ei ole kysymys alkuunkaan vaan niiden tekojen salaamisesta ja uhrien vaientamisesta. Kun sanotaan että ei saa yleistää niin se tarkoittaa sitä myös toisinpäin, jos jossain S24 palstalla näitä mielipiteitä on, en kyllä ole niitä nähnyt esim. K24 palstalla eikä muuallakaan nimellä kirjoittavien foorumeilla. Johannan kaltoin kohtelijoille sopii myös tuo Jeesuksen kysymys, kuka on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven. Empatia on taitolaji, mennä toisen asemaan, olen miettinyt sitä myös menemällä pedofiilin asemaan, muuta en voi sanoa kuin vaikea paikka heillä on siinä ja armo varmasti kelpaa kun on jäänyt kiinni, mutta kelpaako totuus, siinäpä kysymys.

 


Vieras

#271 Re: Missä armollisuus?

13.05.2012 23:23

#269: Syntinen - Missä armollisuus?

Sinä joka kyselit armollisuuden perään, haluan kertoa sinulle ja muillekin tarinani, en siksi että syyttäisin ketään sen kummemmin tai haluaisin asialleni julkisuutta. Tiedän että varmasti kaikki ihmiset tuomitsevat pedofilian, kukaan ei halua sitä kenellekään läheiselle tapahtuvan, hyvä niin.

Minäkään en olisi halunnut että joudun pedofiilin uhriksi, sitä ei vaan kysytty minulta. Olen joskus miettinyt tapahtunutta, miettinyt sitä että missä olivat enkelit ja varjelus tuona hetkenä. Miksi minä? Monesti olen miettinyt mitä olisi ollut kasvaa "normaalia nuoruutta", nuoruutta jossa on tulevaisuuden näköalat, mahdollisuudet ja haaveet. Niitä minulla ei ollut. Nuoruudessa oli toki positiivisiakin asioita, olen kiitollinen niistä ja haluan nykyisin pitää niistä muistoista kiinni.

Minulla oli onneksi sellainen onni että sain vuosien jälkeen puhutuksi asiasta, pääsin todella hyvään terapiaan, sain apua.

Nykyisin elän hyvää elämää, saan tehdä työtä, saan nauttia pienistä onnen hetkistä elämässä. Olen lukuisien ammattiauttajien avustuksella käsitellyt traumaani ja käsittelen sitä tänäkin päivänä.

Kun Johanna Hurtigin tutkimat asiat tulivat julkisuuteen, niin en aluksi oikein tiennyt mitä niistä ajatella. Näistä asioista ei puhuta paljoa, varsinkin itse välttelin aihetta ja yhtäkkiä se oli ihmisten huulilla, lehtijutuissa ja netissä esillä. Järkytyin todella paljon kun kuulin varsinkin aluksi kommentteja että nämä asiat eivät ole totta, lehdet kirjottavat vain sensaatiohakuisesti ja "tämä Hurtiggi" on joku feministi. Monesti istuin tai seisoin hiljaa vierellä kun ihmeteltiin pedofiliaa ja uskomatonta kyllä sitä vähäteltiin. En tiedä voiko sitä tunnetta jakaa mitä noina hetkinä tunsin. Joskus olen kuullut puhuttavan että meidän uskoamme koetellaan. En vain olisi ikinä uskonut että se tapahtuu lestadiolaisuudessa sisältäpäin. Minulle tuli sellainen tunne että en sovi tähän joukkoon, traumani ja elinikäinen ristini ovat tässä yhteisössä vähättelyn aihe. Kuinka siinä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta?

Viimeisenä  naula arkkuun lyötiin Johanna Hurtigin kohtelun takia. Ihminen, joka on omistanut työnsä lasten koskemattomuuden edistämiseksi, on toiminut monien hiljaisten uhrien äänitorvena ja puolustajana, perustanut tutkimuksensa faktoihin ja totuuteen asioista. Tällainen ihminen leimataan niin pahoin että hän ei voi enää jatkaa lestadiolaisten joukossa. Meitä pedofilian uhreja on ilmeisesti liian vähän. Se on vain marginaali-ilmiö, näin jotkut ovat sanoneet.

Kun minä olin lapsi ja nuori, kannoin hiljaa salaisuutta josta en uskaltanut puhua. Luotin siihen että uskovaisten keskellä minulla on turvapaikka. Luotin niihin kauniisiin ja liikuttaviin sanoihin että kun pysyy tässä valtakunnassa niin saa jo täällä ajassa kokea vapautta ja iloa muiden kanssa. Surullisena totean tänä päivänä sen että se turvapaikka ei ollutkaan minua varten. En voi enää kulkea välittämättä totuudesta.

Kuitenkin vielä haluan uskoa siihen että silloin kun mestari ja suurin opettaja sovitti ristinpuulla meidän kaikkien synnit, niin siihen uskomalla minäkin kerran pääsen taivaaseen.

Toivon kaikille lukijoille hyvää elämää, olkaa aina heikompien puolella,  huolehtikaa ennen kaikkea teille rakkaitten lapsienne hyvinvoinnista ja siitä että he saavat elää onnellisen lapsuuden, johon ei kuulu mitään pahaa.


Vieras

#272 Re: Re: Missä armollisuus?

13.05.2012 23:46

#271: - Re: Missä armollisuus?

Kiitos sanoistasi! Kaikkea hyvää sinulle, ole vapaa uskossasi. Jeesus ei hylkää ketään joka häneen uskoo, se on lupaus.

sivusta seurannut

#273 Re: Missä armollisuus?

14.05.2012 00:00

#269: Syntinen - Missä armollisuus?

Sinulle Syntinen joka kirjoitit armollisuudesta.

Yhtä asiaa olen suuresti ihmetellyt. Olen omin korvin kuullut että heitä, joita ei ole näkynyt usein seuroissa, käyttävät korvakoruja, meikkaavat  tms, epäillään uskossaan eksyneiksi ja tuomitaan puheissa epäuskoisiksi.   Korvakoruja käyttävät ihmiset saatetaan tuomita yksiselitteisesti puheissa epäuskoiseksi, mutta pedofiilin kohdalla ollaan kuitenkin valmiita selittelemään.  Pedofiilin kohdalla muistetaan mainita, että se joka on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven. Tämä ajatus- ja käyttäytymismalli on meihin niin juurtunut, ettemme edes huomaa toimivamme näin.  Armo kuuluu kaikille ja erityisesti myös pedofiileille, mutta haluan em. esimerkillä tuoda esille ristiriitaisuuden toimintatavoissamme.

Uskominen ja armo on tärkeintä sekä uhrille että pedofiilille, mutta evankeliumilla ei voida hoitaa syviä henkisiä traumoja ja haavoja. Eihän evankeliumilla hoideta muitakaan henkisiä ja fyysisiä sairauksia.  Pedofiilin uhri tarvitsee erittäin paljon lähimmäisen rakkautta toipuakseen haavoistaan. Ja myös pedofiili tarvitsee tukensa, hän kuuluu myös lähimmäisenrakkauden piiriin. Oikea rakkaus ei kuitenkaan koskaan tarkoita rikoksen tarkoituksellista salaamista uhrin elämän kustannuksella, vaan totuutta ja asioiden korjaamista.

No signerature

#274 Re: Re: En voi allekirjoittaa

14.05.2012 11:22

#267: - Re: En voi allekirjoittaa 

 "jos hyväksyn naispappeuden ja kirkon virkakäsityksen, silläkö joku voi perustella että en ole uskomassa. En ole sen mukaan tosiaankaan perinteisesti uskova vl vaan Raamatun sanan mukaan uskova ihminen."

Jos hyväksyt Raamatun vastaisen naispappeuden, et todellakaan ole Raamatun mukaan uskova ihminen. Sinulle pitää riittää oma uskosi ja omien hengenheimolaistesi (naispappeuden kannattajat ja ne vastustajat, joille naispappeus ei ole opillinen kysymys) tunnustus uskosi oikeellisuudesta. Mielestäni harrastat kiusaamista ja hengellistä väkivaltaa, jos vaadit kiusaajaksi leimaten pitämään itseäsi uskovaisena. Tuollaisten vaatimusten taakse saa kyllä suuren sekametelikuoron. Nykyäänhän vanhoillisesti uskovia ihmisiä ei pidetä ihmisinä, vaan uskovaisina epäihmisinä. Epäihmisyys ilmenee mm. siinä, että vanhoillisesti uskoville ei suotaisi oikeutta uskoa niin kuin he oikeaksi kokevat (mm. uskoa, että naispappeuden kannattaja ei voi olla uskovainen). Ihminen on olento, jolla on mm. oikeus uskoa niin kuin oikeaksi näkee.

NIMETÖN

#275 Re: Re: Re: En voi allekirjoittaa

14.05.2012 11:46

#274: No signerature - Re: Re: En voi allekirjoittaa

Surullista jos uskosi kohde on "oikea kanta naispappeuteen". Paavali pelkisti uskon seuraavasti galatalaiskirjeessään;

GAL 3:1-6

1 Te mielettömät galatalaiset, kuka teidät on lumonnut? Asetettiinhan teidän silmienne eteen aivan avoimesti Jeesus Kristus ristiinnaulittuna! 2 Vastatkaa vain tähän kysymykseen: saitteko te Hengen tekemällä lain vaatimat teot vai kuulemalla ja uskomalla evankeliumin? 3 Kuinka voitte olla noin mielettömiä! Te aloititte Hengen varassa. Pyrittekö nyt päämäärään omin avuin? 4 Turhaanko tämä kaikki on tullut teidän osaksenne? Tuskinpa vain. 5 Lahjoittaako Jumala teille Hengen ja antaako hän voimatekojen tapahtua teidän keskuudessanne sen tähden, että te noudatatte lain käskyjä, vai sen tähden, että te uskotte kuulemanne evankeliumin? 6 Muistattehan Abrahamin: "Hän uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi."

Niin kuin ihanasti on opetettu; Uskomiseen se jää.