Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#18350: - Re: Re: Re: Buddhan opin leviäminen

 

Ja syynä oli buddhalaisuus? On sinulla kumma logiikka.

 

 

 

#18351: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

 

Teologian tohtorin, uskontotieteen dosentin Ilkka Pyysiäisen lähtökohdat ilmenevät hänen tieteellisistä julkaisuistaan. Suosittelen tutustumaan niihin.

 

 

 

#18352: - Re: Re: Re: Re: Buddhan opin leviäminen

Olenko (siis minä, ei se buddhalaisuudesta kirjoittanut) väittänyt, että syynä oli buddhalaisuus? Joka tapauksessa näkemieni dokumenttien perusteella yhteistyö näiden kovin erilaisten ihmisten välillä oli hämmästyttävän lämminhenkistä.

#18336: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

 

Mikähän tällaisten "ulostulojen" motiivi lienee?
Paremminkin tulee mieleen yksi läheisesti sanaa muistuttava toinen substantiivi - tai paremminkin verbi.

#18342: - Buddhan opin leviäminen

 

Täytyy kyllä myös sanoa,  että tässä kappaleessa oli myös harvinaisen paljon asiaa buddhalaisuudesta. Jaottelua ja maantieteellistä sijoittumista,  siinämielessä hyödyllinen.

#18347: - Re: Re: Re: Re:

 

Tämä on kyllä ranskalaisen Saint Exypery'n,  tämä: sydämellään...

Budhalaisuus on lähempänä Jeesuksen sanomaa kuin tämän hetken kristinusko, rauhanomaista, hyväksyvää ..

#18339: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

 

Otan tämän vitsinä!

 

 

 

Buddhalaisuudessa ei ole yhtä kirjaa, jossa olisi esitettynä buddhalaisen opin periaatteet. Kaikilla buddhalaisilla suuntauksilla on omia kirjallisia lähteitä, omia painotuksia, tulkintoja ja harjoituksia. Perusta on kuitenkin sama, Gautama Buddhan opetukset. Yhteisiä näkemyksiä ovat esimerkiksi:

turvautuminen kolmeen jalokiveen (tiratana, triratna): Buddhaan, Buddhan oppiin (Dhamma, Dharma) ja Sanghaan (Saṃgha) eli valaistuneeseen, oppiin valaistumisesta ja harjoittajien yhteisöön

neljä jaloa totuutta: elämässä on kärsimystä, kärsimykselle on syynsä, kärsimys voi lakata, jalo kahdeksanosainen polku vapautumiseenBuddha ja viisi askeettia

viisi eettistä ohjetta

oppi ehdollisesta olemassaolosta: kaikki ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia (paticcasamuppāda, pratītyasamutpāda)

valaistuminen päämääränä

Turvautuminen ja Neljä jaloa totuutta

”Ken turvautuu Buddhaan, Dhammaan ja veljeskuntaan, hän viisauden saavutettuaan näkee neljä jaloa totuutta: kärsimyksen, kärsimyksen syyn, kärsimyksen loppumisen ja pyhän kahdeksanosaisen tien, joka vie kärsimyksen vaimenemiseen. Niissä on varma turvapaikka, niissä on paras turvapaikka. Sinne mentyään ihminen pääsee vapaaksi kärsimyksistään.”

(Dhammapada – Hyveen sanoja, jakeet 190–192, käännös pālin kielestä Hugo Valvanne. WSOY 1953.)

Viisi ohjetta

Sekä maallikkobuddhalaiset että munkit ja nunnat noudattavat viittä ohjetta, jotka Buddha on opettanut (Abhisanda sutta AN 8.39). Ne ovat lupauksia harjoittaa elämää kunnioittavaa ja rakastavaa asennetta kaikkia tuntevia olentoja kohtaan.

Harjoittaja lupaa pidättäytyä

vahingoittamasta eläviä olentoja

ottamasta mitä ei ole annettu

vastuuttomasta seksuaalisesta käytöksestä

puhumasta mikä ei ole totta

tajuntaa sumentavista aineista

Ehdollinen olemassaolo

Kaikki olemassa olevat ilmiöt ovat pysymättömiä ja muuttuvia, ne syntyvät itsensä ulkopuolisista syistä ja ovat olemassa vain silloin, kun riittävät olosuhteet ja edellytykset ovat olemassa. Perinteisesti ehdollisen olemassaolon sykliä kuvataan buddhalaisuudessa myös visuaalisesti, elämän pyöränä. Buddha on käsitellyt aihetta useissa opetuspuheissaan. (Assuttavā sutta SN 12.61, Paticca samuppada vibhanga sutta SN 12.2, Samadhi sutta SN 22.5)

Valaistuminen päämääränä

Valaistumiskokemuksesta sanotaan māhayāna-buddhalaisuudessa, että se on viisautta (prajñā), viisauden ylin taso. Tämä ylin oivallus kehittyy vähitellen. Ensimmäinen taso on kuuntelemisella saavutettu viisaus (śrutamayī prajñā), joka saavutetaan kuuntelemalla tai lukemalla buddhalaisia opetuksia luottaen toisen sanaan. Toinen viisauden taso syntyy tutkimisen ja ajattelun kautta (cintamayī prajñā). Buddha itse kehotti tutkivaan asenteeseen: ”Älkää uskoko opetuksiini, tutkikaa niitä, tehkää kokeita.” Kolmas viisauden taso saavutetaan meditoimisen kautta (bhāvanāmayī prajñā). Se on syvällinen, kokemukseen perustuva oivallus, joka muuttaa elämän. Viisauden kolmijakoinen määritelmä on esitetty mm. Prajñāpāramitā-kirjallisuudessa.

Buddhalaisissa harjoituksissa keskeistä on mm. kehittää omaa mieltään myötätuntoiseksi (karuṇā), rakastavaksi (metta, maitrī), iloiseksi / myötäiloa kokevaksi (muditā) ja tyyneksi / tasapuoliseksi (upekha, upekṣā). Viisauden kehittyminen ja vapautuminen ei ole mahdollista ilman epäitsekästä, myötätuntoista asennetta niin ajattelussa, puheessa kuin toiminnassa. Positiivisten mielentilojen (brahmavihāra) harjoituksista Buddha opetti mm. opetuspuheessa ”Rakastava ystävällisyys” (Metta sutta Snp 1.8).

 

 

 

 

 

#18354: - Re: Re: Re: Re: Re: Buddhan opin leviäminen

 

Kyllä väitit kirjoittaessasi, että hedelmistään puu tunnetaan.

 

 

#18360: - Buddhan opin perusta

 

Juu,  kyllähän buddhalaisuudessa on paljon tällaista itsekilvoittelua.  Mutta eikö ole aika tavalla  myös yhteistä hindulaisuuden kanssa?   Ja samat,  monet,  esim elämän energia ym.
Hiukan eri  nimillä,  ja uudelleen syntym.  mutta erilainen kuin hindulaisuudessa.

#18362: - Re: Buddhan opin perusta

 

 

 

 

 

Samoin kristinuskossa on paljon yhteistä mormonismin kanssa. Esimerkiksi Eero Junkkaala on arkeologina samaa tasoa kuin mormoni"arkeologit".

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#18357: - Re: Re: Re: Re: Re:

 

Sopiikin kevennykseksi,  

tässä se kultahiuksinen:
Antoine de Saint-Exupér:  pÅ svenka:

Lille prinsen är en liten pojke som bor på en planet, där han sotar sina vulkaner och vattnar sin blomma. Han älskar att se solen gå ner. Räven och fåglarna är hans vänner. I berättelserna ställs alla de svåra frågorna om liv och död, kärlek och vän…
Sinun tähtesi ovat niitä, jotka osaavat nauraa.
Antoine de Saint-Exuper


Kaikki tietävät, että Pikku Prinssi pitää hallussaan suuria elämänviisauksia. Tämä kirja kokoaa yhteen Pikku Prinssin ja muiden Antoine de Saint-Exupéryn kirjojen koskettavia ajatuksia. Mukana on useita aiemmin suomentamattomia viisaita sanoja. Kirj…
The Little Prince 
Antoine de Saint-Exupery


'All grown-ups were once children - although few of them remember it'. A pilot forced to crash land in the Sahara desert encounters a little prince who is visiting the earth from his own small planet....

#18363: - Re: Re: Buddhan opin perusta

 

No - sitten lisää "mormonismia":  by  EERO JUNKKAALA       

Miten löydöt ajoitetaan?

Miten sitten voidaan tietää, missä aikakaudessa ollaan menossa?


Yleensä ensimmäinen havainto tehdään löydetyn keramiikan perusteella.
Jokaisella aikakaudella on oma savenvalantatyylinsä ja taitava keramiikan tuntija pystyy antamaan ajoituksen usein 50 tai 100 vuoden tarkkuudella.
Kaikki muutkin löydöt antavat vihjeitä ajoituksesta, esim. kiviesineet, rakennustyyli, luiden hautaamistapa, korut, rauta- tai pronssiesineet, rahat jne.



Muita ajoitusmenetelmiä ovat radiohiilimenetelmä ja muut radioaktiivisuuteen perustuvat "atomikellot".
Tällaiseen tutkimukseen soveltuu orgaaninen aines, kuten kasvien hiiltyneet jäännökset, jyvät, siemenet jne.
Hiili 14 -menetelmällä päästään vain noin 50 000 vuoden ikäisiin ajoituksiin.


Pidempiä aikoja mitattaessa käytetään kalium/argon tai uraani/lyijy -menetelmiä.
Myös saviastioiden ikää on ryhdytty mittaamaan termoluminenssi-menetelmällä.

Piirtokirjoitukset tai muut löydetyt tekstit ovat luonnollisesti hyvin tärkeitä ajoituksen kannalta, koska niistä voidaan sekä käsialan että sisällön perusteella päästä hyvinkin tarkkoihin ajoituksiin.




Israelin kronologia perustuu noin vuodesta 3000 eKr. alkaen Egyptin kronologiaan, joka tunnetaan varsin hyvin.
\ Egyptin vanhaa, keski- ja uutta valtakuntaa vastaavat suurin piirtein varhais-, keski- ja pronssikausi Israelissa.

Egyptin ajoitusta voidaan pitää sikäli hyvin perustavana, että sieltä on löydetty niin runsaasti ajoitusta auttavia tekstilöytöjä.
Israelista löydettäessäkin egyptiläiset skarabeukset ovat tärkeitä ajoituksen kannalta.

Tosin voi käydä myös niin kuin meillä Emmauksessa, että bysantin kerrostumasta tulee hyksojen ajan skarabi, jonka on täytynyt kulkeutua sinne oltuaan jossain yli tuhannen vuoden ajan koriste-esineenä

#18366: - Re: Re: Re: Buddhan opin perusta

 

Exoduksessa meni sitten lopulta saappaat ristiin Jeesuksenkin kanssa:

...ough Whitten tips his hat to Luther, Calvin, and other Reformers for getting justification by faith correct, he alleges that they got wrong the doctrine of sanctification. And “nothing has changed in the church for 500 years,” Whitten tells us. Until now, that is. Whitten believes that his understanding of grace is inaugurating a Second Reformation. “And the gospel is going to become good news again,” Whitten claims.



Sadly, what Clark Whitten calls “pure grace” is really “cheap grace.” I’m sure that Rev. Whitten is a very nice man and means well. I’ve never met him personally and bear him no personal ill-will. Nevertheless, I believe that he is terribly misguided in thinking that the Reformers misunderstood the gospel when they proclaimed that a transformed life was the necessary outcome of genuine saving faith.


This is how the German theologian Dietrich Bonhoeffer (martyred near the end of Hitler’s reign) defined “cheap grace” in his classic book The Cost of Discipleship (1937): “Cheap grace is the preaching of forgiveness without requiring repentance, baptism without church discipline, communion without confession.”

That is exactly what Clark (and Alan) teaches: Forgiveness without having to repent of grossly immoral behavior, an end to church discipline since                all sin is equal                   and all believers sin regularly                 , and a view of confessing our sins to God after conversion                   as a waste of time.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                Bonhoeffer adds: “Cheap grace is grace without discipleship, grace without the cross, grace witho..

#18365: -

 

Ei se löydy tolla tavalla,  vaikka kuinka papereita pinois ja pinoja paketeerais.  Se löytyy sillä,  että menee kohti ja alkaa puhua:  Hei!  täällä mää oon!  Tahtois tehrä tuttavuutta sun  kanssas! J U M A L A  !!

Tämä on ainoastaan epäonnistunutta Jumalan etsintää,  mutta Jumalapa voi yllättää tämänkin kaverin vielä olemassaolollaan komeesti!!

Löytyi uusi kiinnostava teema ,joka minusta taas paljasti ja toi suorastaan valokeilaan piirteitä ns. perinteisestä kristillisestä moraalikoodista, nimittäin liittyen ihmisten pukeutumiseen ns. ´edes jonkinlaisella säällisellä tavalla´( aika huvittava ilmaus sinänsä,muuten...)Löysin otsikon "It is a sin for a man to wear a kilt" .Siinä joku uskovainen bloginpitäjä ihan tosissaan kaiveli Raamatusta kaikki ´kiltinvastaiset´ kohdat ja todisteli, oikein esimerkkikuvin,sitä etteivät ne raamatulliset miesten vaatteet, vaikkeivat nyt ihan ´´bisnes-luokan´´ pukuja olleetkaan, kuitenkaan olleet mitään hameita tai mekkoja (vaikka mitäpä muuta ne olisivat voineetkaan olla, kun eivät kerran housuja olleet-loogista?!)Muistuipa siitä elävästi mieleen lapsuuteni pyhäkoulutädin kertomus siitä miten Jeesus muutti häissä veden viiniksi.Viinihän mainitaan Raamatussa monessa kohtaa ja sitä on siellä kai käytetty vertauskuvanakin ja ehtoollisellakin tietysti käytetään... Pyhäkoulutäti siis teroitti lasten mieliin, että se Raamatun tarkoittama viini ei ollut mitään s e l l a i s t a viiniä kuin nykyisin ja että se oli melkein enemmän kuin marjamehua (tarkoittaen tietysti rypälemehua , mutta niin että me lapset silloin ymmärtäisimme mistä oli kyse...) .Huvittavaa ,näin jälkeenpäin ajatellen,minusta tuo heidän selittelynsä,mutta se tuli samanpiirteisyytensä takia mieleeni juuri tuossa Jeesuksen helmojen selittelyssä ja niiden puolustelussa "erillistapauksena" ( vähän niinkuin historiaamme liittyen ne "erillissota"-selittelyt ,mutta niihin emme nyt enää mene.. Todettakoon vain ,että kyllä siltä suunnalta aina selitykset löytyy ja jakeita piisaa...

Buddhalaisista juhlista tunnetuin on vesak eli Buddha-juhla. Nimi "vesak" (paliksi vesākha) viittaa Buddhan syntymäkuukauteen. Perinteisen käsityksen mukaan Buddha syntyi toukokuun täydenkuun päivänä. Vesak-juhlimisessa on monia perinteitä, tapoja ja painotukset vaihtelevat riippuen harjoitusperinteestä. Theravada-buddhalaisuudessa vesakia vietetään Buddhan syntymän, valaistumisen ja mahaparinirvaanan eli Buddhan kuoleman muistoksi. Mahayana-buddhalaisuudessa vietetään ainoastaan syntymän muistoksi (valaistumista juhlitaan joulu-tammikuussa, parinirvaanaa maaliskuun täydenkuun päivänä). Tiibetinbuddhalaisuudessa vesak on valaistumisen muistojuhla. Buddhan syntymä sijoittuu viikko sitä ennen ja parinirvaanaa muistetaan maalis-huhtikuun täydenkuun päivänä. Useimmissa suuntauksissa Buddhan syntymäjuhlaa vietetään toukokuun täydenkuun tienoilla.

Jos arkeologi haluaa olla itselleen älyllisesti todella epärehellinen, voi toki uskoa mormonismin perustaneen Joseph Smithin sepittämään Pohjois-Amerikan historiaan. Tosiasiana säilyy, etteivät arkeologiset löydökset millään tavoin tue Smithin fantasioita.

Maxwell Institute on osa mormonien omaa yliopistoa, joten sen julkaisemat "tutkimustulokset" ovat arvattavissa. Tiedeyhteisö ei tunnusta sen arkeologistenkaan "tutkimusten" "tuloksia" tieteellisiksi. Tarkemmin sanoen mormonismista riippumattomat arkeologit, historiantutkijat, biologit ja geneetikot eivät ole löytäneet mitään Smithin tarinoita tukevia jäänteitä. Tieteellinen arkeologia pyrkii selvittämään jäänteiden avulla, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Mormoniarkeologia sen sijaan yrittää epätoivoisesti todistaa, että Smithin keksimät paikat ovat olleen olemassa ja saman ukon keksimät tapahtumat olisivat todella tapahtuneet.

Tiede pystyy todistamaan uskontohuijareiden väitetyt ihmeet epätosiksi, koska nämä huijarit eivät kykene toistamaan "ihmeitään" valvotuissa koeolosuhteissa. Aivan vastaavasti tiede ei tunnusta uskonnollisten tekstien väitteitä esim. historiasta, jos löydökset eivät näitä väitteitä tue.

Päivän Sana

Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka Henkeen kylvää, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää. Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy.

Gal. 6:7-9 (KR33/38)

Buddhalaisuus on läntisessä maailmassa luultavasti nopeimmin leviävä henkinen perinne. Näinä aikoina saattaa näyttää siltä, että on valittava joko kapea-alainen vähäisiä näköaloja tarjoava materialistinen maailmankatsomus tai melkoista hyväuskoisuutta vaativa perinteinen uskonto. Tässä tilanteessa buddhalaisuus tarjoaa hyvin vanhan mutta hyvin radikaalin vaihtoehdon. Yhä useampi länsimaalainen on huomannut menettäneensä jotain oleellista hylätessään yhteiskuntansa perinteelliset uskonnolliset arvot ja etsii buddhalaisuudesta niitä inhimillisiä ja henkisiä arvoja jotka niin selvästi puuttuvat aikamme kolkosta kulutusyhteiskunnasta.

#18363: - Re: Re: Buddhan opin perusta

Eikö sinua ole lapsena kuunneltu? Tuntuuko vieläkin, että sinun pitäisi saada kaikin keinoin huomiota ja jokaisen tulisi olla hiljaa ja kuunneella juuri sinun sanottavaasi.

Meditaatio on melkein kaikkien tuntema sana länsimaissakin, mutta useimmille se on kuitenkin vieras asia. Eikä ole ihme, että on monenlaisia väärinkäsityksiä siitä mitä meditaatio on. Esimerkiksi luullaan, että meditaatio on pääasiassa rentoutusta tai että se on transsitila, autuas keino paeta todellisuudesta, itsehypnoosia tai mielen tyhjäksi tekemistä. On totta että meditaation avulla voi rentoutua tehokkaasti ja että se voi tuntua autuaalliselta, mutta tämä hyöty on sivutuote eikä meditaation varsinainen tarkoitus. Meditaatio ei ole transsi, hypnoottinen tila tai tyhjiö. Se on tajunnantila, jossa koetaan lisääntynyttä tietoisuutta ja jossa kohotamme koko olemisen uusille tasoille – ei keino madaltaa sitä sumuiseen puolitietoiseen tilaan.