Helsingin joukkoliikenteen heikentäminen

Vihreä kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs, HKL:n johtokunnan tuore puheenjohtaja ja Helsingin Polkupyöräilijöiden primus motor, on raivokkaasti puolustanut Mechelininkadun pyörätiehankkeen yhteydessä kasin ratikan pysäkkien poistamista. Hänen mukaan näin säästyy "useampia minuutteja", mikä sitten onkin hänen mielestään "järkevää". Tämä ajatus löytyy hänen blogistaan (17.1.13). Samaa lähdettä on näilläkin palstoilla tuputettu moneen kertaan.

No niin, nyt pj Kivekäs on julkaissut omassa blogissaan 3.2.13 uudet HKL:n johtamisperiaatteensa ja näkemyksensä ratikkaliikenteen nopeutumisesta. Ja mitä minun vanhat silmäni näkivätkään:
ratikkaliikenteen nopeuttamisen "tärkein keino on vähentää pysäkkien ulkopuolisia pysähdyksiä."

Hetkinen, hetkinen! Tämä sama heppuhan on puolustanut henkeen ja vereen kasilinjan nopeuttamista pysäkkejä poistamalla. Voisiko olla mahdollista, että kerrankin joku poliitikko on tullut järkiinsä ja muuttanut mielensä? Vai onko sittenkin kyse "normaalipolitiikasta", jossa puhutaan yhtä ja tehdään täsmälleen päinvastoin. Ja samalla syödään omat periaatteet, ennen kuin niitä on edes ehditty julkaista.

Kannattaa käydä netissä vertailemassa näitä:
http://otsokivekas.fi/2013/02/tavoitteeni-hkln-johtokunnassa/
http://otsokivekas.fi/2013/01/pyoraily-on-liikennetta/

#124: Matti Kinnunen - Valinta on helppo: fillarlla pääsee nopeammin ja halvemmalla 

Olet eksynyt väärään oopperaan. Täällä keskustellaan joukkoliikenteen heikentämisestä, ei autoilun suosimisesta. Ei kukaan täysjärkinen halua mennä Helsingin keskustaan autolla, jos tarjolla on sujuvaa joukkoliikennettä. Mutta kun sitä ei kohta enää ole. Siitä on kyse.

#125: Caloniuksen kadun 8. pysäkki - Re: Emme elä Keski-Euroopassa 

 Olet oikeassa, keskustelu on liikkunut liiaksi lehmusten kohtalossa, mutta ehkä se keskittyy nyt suunnitelman muihin osiin, kun rakennusvirasto antoi HS:n jutussa lauantaina puiden kaadolle uuden selityksen. Tähän asti on oltu siinä käsityksessä, että puut on tutkittu ja ne kaikki joudutaan pitkältä matkalta kaatamaan huonon kuntonsa takia, mikä ei ole ollut uskottavaa. Mutta kaatamisen syy ovatkin kadun peruskunnostustyöt, joita ei kai sitten pystytä tekemään puiden juuret suojaten. Jos puulta tuhotaan kaikki kadunpuoleiset juuret niin poistettavahan se on jo kaatumisvaaran takia, vaikkei kunto sitä vaatisikaan.

Hesarin juttu olikin tehty niin kuin puiden kaato olisi ainoa asia, jonka takia suunnitelmaa vastustetaan. Ja sellaisestahan lautakunnan ei tarvitse välittää, koska isojen puiden hävittäminen synnyttää aina porun tapahtuipa se missä päin kaupunkia tahansa. Kaikki muu problematiikka ohitettiin sillä, että eräs pikkupoikakin pääsee mummon kanssa turvallisesti hakemaan pikkusiskoa päiväkodista pyöräkaistaa pitkin. Itse en kyllä päästäisi pikkupoikaa vauhtifillaroijien tielle ja lähelle autovirtaa, lapset pysykööt jalkakäytävillä kunnes pyörän hallinta ja liikenteen huomioimiskyky on varmaa.

Eilen satuin näkemään pätkän MOT -ohjelmaa ja metron automatisointi jäi askarruttamaan. Onko metro tosiaan niin hidas, että sitä on nopeutettava kustannuksista välittämättä, kun muuta perustetta automatisoinnille on vaikea nähdä? Paljonko joukkoliikennettä voitaisiin sujuvoittaa käyttämällä miljoonat vaihtoehtoisesti johonkin muuhun?  Sama nopeuttamisperustehan esitetään kahdeksikon pysäkeiden vähentämisellekin ja lasketaan matkustajien saavan siitä satojentuhansien hyödyt, vaikka ratikkamatkan nopeutuminen ei korvaisi edes kauemmas siirretylle pysäkille kulkemisen vaatimaa lisäaikaa.

Muuten:  kahdeksikon kiskotyöt ovat Hesarin jutun mukaan lehmustenkin kannalta raskain osa  peruskorjauksesta.

#128: Ainotar - Re: Re: Emme elä Keski-Euroopassa 

Nämä kiskotyöt minuakin kummastuttavat. Mitkä kumman kiskotyöt? Olen lukenut sata kertaa läpi kaikki saatavilla olevat liput ja laput aiheesta Mechelininkadun pyörätiesuunnitelma, eikä missään puhuta sanaakaan kiskotöistä. Ainoa viite kiskoihin on rakennusviraston katusuunnitelmassa oleva yhden lauseen maininta, että ratikkakiskojen väliin vaihdetaan punaruskea asfaltti (minkähän ihmeen vuoksi tämäkin?). Mitä siis ovat nämä kiskotyöt? Kai niiden pitäisi sisältyä tähän katusuunnitelmaan, jos niitä aiotaan tehdä, kun siitä on kerran pyydetty taloyhtiöiden kommentteja.

Hämätäänkö meitä taas yhdellä uudella verukkeella, kun vanhat ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen? Puiden kaadolle on esitetty tähän mennessä vaikka kuinka monta selitystä. Ensin ne olivat liian huonokuntoisia, sitten vääränkokoisia. Rakennusviraston puumieshän sanoo Hesarissa, että huonokuntoisia niistä tulee vasta sen jälkeen, kun virasto on käynyt mylläämässä paikat ja tekemässä olemattomia kiskotöitä.

#128: Ainotar - Re: Re: Emme elä Keski-Euroopassa 

Ehkä näistä puista kannattaa silti puhua edelleen. Kävin juuri tutustumassa rakennusviraston puisto-osaston "näytteisiin" Mechelininkadun eteläpäässä. Sinne on jo valmiiksi istutettu "samankokoisten ja -ikäisten puiden kujanne", kuten rakennusvirasto asian sievästi ilmaisee. Näytteet löytyvät kasin ratikan Marian sairaalan pysäkiltä, jossa ne ovat varmaan olleet jo vuoden. Korkeus on edelleen sama kuin keskimääräisellä kerrostalon joulukuusella eli joku hassu metri, leveyttä ei paljon ollenkaan.

Jos tämä on se kohtalo, joka koko Mechelininkatua uhkaa, niin sitten voi kyllä puhua todellisesta arvoympäristön raiskauksesta.

Olisipa kiva tietää, minkä taimiston bisnes tämäkin vaihto-operaatio on. 170 uutta puuta on jollekin melkoinen potti.

#130: Kettingillä kiinni puuhun - Re: Re: Re: Emme elä Keski-Euroopassa 

 Mechelininkadulle voidaan tehdä mitä vaan, kun sen ympäristössä ei liikennesuunnittelijoiden mielestä asu ketään. Siksi Mechelininkadun kerrostaloissa piileskelevistä kuolleista sieluista ei tarvitse välittää. Ei tarvita bussipysäkkejä, ei ratikkapysäkkejä eikä iltapysäköintiä kadun varressa niitä varten, joille ei ole asukaspysäköintipaikkaa. Mechelininkadun tehtävänä on toimia vain läpiajajien ja -pyöräilijöiden liikennealustana, kuten eräs nimimerkki täällä vähän toisin sanoin totesi. 

Eikä ratikka saa olla mikään jalankulun korvike, yrittäkää nyt ymmärtää se. Ollakseen houkutteleva kulkupeli sen on liikuttava ainakin 20 km:n tuntinopeudella, vaati Soininvaara vaaliohjelmassaan, joten pois tieltä pysäkit ja männynkävyt.

Tuttava halusi tietää miten nykyinen katutilan jako poikkeaa suunnitellusta. Nimimerkki "paviljonki purkuun" väitti, että vain toista autokaistaa on kavennettu 25 cm. Koska 1,5 metrin levyinen pyöräkaista ei Ojalan laskuopin mukaan mahdu 25 senttiin, on jostakin muualta sitten otettu lisää. Voiko joku tietävä sanoa mistä, vai täytyykö lähteä tarkistamaan mittanauhan kanssa?

#130: Kettingillä kiinni puuhun - Re: Re: Re: Emme elä Keski-Euroopassa

Puhutaan vaan puista. Kuinka monta puuta kaadettiin että Mechelininkatu saatiin rakennettua ? Montako puuta kaadettiin että Hakamaäentietä saatiin levennettyä autoliikennettä varten ? Olitteko silloin huutamassa puiden puolesta ? Ai ette vai, no ei tietenkään kun kyseessä oli autoille tarkoitetun tien rakentaminen.

#131: Ainotar - Re: Re: Re: Re: Emme elä Keski-Euroopassa 

Eipä rakennusviraston piirroksista näy, kuinka leveitä kaistat ovat tällä hetkellä. Mekin olemme suunnitelleet omatoimista ulkona mittausta, mutta kun siellä on niin surkeat kelit, niin ei oikein voi mennä sitä tekemään. Joka tapauksessa uudet ajokaistat on suunniteltu 3- ja 3,25-metrisiksi ja pyöräkaista 1,5-metriseksi. Jalkakäytävä on Sammonkadun kulmassa merkitty 2,75 metrin levyiseksi.

Kyllähän tässä on syytä epäillä, että paikoitellen jalkakäytävistä nirhaistaan jotain pois. 2,5-metrinen jalkakäytävä on sitten jo niin kapea, että siihen ei enää mahdu 2,5 metriä leveä paloauto tai muuttoauto, joten tiukaksi menee.

Ja sitten tietysti herää kysymys, lähtevätkö puut nimenomaan siitä syystä, että ajorataa joudutaan siirtämään kohti kiskoja, jotta kaikki saadaan mahtumaan kapeaan katutilaan. Tätähän ei kukaan ikinä suostuisi myöntämään. Kuten olemme jo moneen kertaan kuulleet, niin yksikään muutos "ei johdu pyöräteistä", vaan aina jostain muusta. Kyllähän tässä selityksiä ja verukkeita on riittänyt, ja tarpeen vaatiessa niitä on muuteltu lähes päivittäin.

#132: Montako puuta - Re: Re: Re: Re: Emme elä Keski-Euroopassa 

 Häveten tunnustan, etten ollut huutamassa minkään puolesta silloin kun Mechelininkatua alettiin rakentaa, mutta kadun alle taisi jäädä enemmän venäläisten kaalipeltoja ja huvilanomistajien kukkapenkkejä kuin puita. Mutta missäs olivat pyöräilykulttuurin vaalijat silloin? 1900-luvun alussahan pyörä oli ehdottomasti suosituin ajoneuvo hevospelien ohella ja silloin olisi vielä ollut mahdollista torpata autojen invaasio kaupunkien keskustaan.

Epäilyttää vieläkin, että katusuunnitelmassa on kavennettu myös puukujannetta. Kun tällaista suunnitelmaa on vakavissaan lähdetty tekemään olisi ollut rehellisempää unohtaa kaikenlainen miljöön vaalinta ja raakata lehmukset pois kokonaan. Ei niistä taimista kuitenkaan koskaan tule kunnon puita, muutamista viime vuosina kujanteeseen istutetuista sen näkee. Elleivät liikenteen saasteet niitä nujerra niin tiesuola ja kolhiva auraus viimeistään. Silloin kun nykyiset puut istutettiin olivat liikenneolot vielä aivan toiset, Suomi on autoistunut niin myöhään.

#134: Ainotar - Re: Re: Re: Re: Re: Emme elä Keski-Euroopassa 

Tässä vaiheessa meikäläisellä pitäisi kai olla ikää reilut 110 vuotta, jotta olisi itse ehtinyt mukaan Mechelininkadun rakennustalkoisiin. Tähän emme taida ihan vielä päästä.

Mitä tulee puukujanteen kaatoaikeisiin ja ylipäänsä koko katusuunnitelmaan, niin rehellisyys ei muutenkaan ole se ominaisuus, joka tästä jää päällimmäiseksi mieleen. Kaupunki joutuu teeskentelemään, että se noudattaa omia suunnitteluohjeitaan arvoympäristön suojelusta, asukkaiden kuulemisesta ja muista hurskaista paperinmaksuisista periaatteista, joilla ei ole paljoakaan tekemistä tämän prosessin kanssa. Siksi se puhuu yhtä ja tekee toista. Myös matkan varrella on ollut aika monta vaihetta, joissa kaupungin menettelyn tasapuolisuuden voi hyvin perustein kyseenalaistaa.

Koko hankkeella taitaa sitä paitsi olla melko vähän tekemistä liikenteen edistämisen kanssa. Ennemmin tämä on nähtävä uuden poliittisen broileripolven yrityksenä kerätä sulkia hattuun. Viivottimella pannaan kantakaupunkia uuteen uskoon oman maun mukaan. Samalla näytetään keskisormea töölöläisille, joita kai pidetään sopivina vallankäytön ja nöyryyttämisen kohteina. Tältä keskustelupalstalta löytyy useita kommentteja, joiden taustalta löytyy ihan muita motiiveja kuin pyyteetön pyöräilyn edistäminen. Silmiinpistävää on myös se, että aina uudelleen yritetään väkisin synnyttää pyöräily vastaan autoilu -rintama, vaikka täällä puolustetaan joukkoliikennettä, josta kohta on vain muisto jäljellä.

Keskusteluista on helposti pääteltävissä, että kiivaimmin muutoksia ajavat ja kovaäänisimmät ovat tuskin edes käyneet tällä puolella kaupunkia, sen verran asiantuntemattomia väitteitä täällä on esitetty. Mechelininkadusta on tehty kohde, jossa voi turvallisen välimatkan päässä ja omia etujaan haittaamatta näyttää vasta saavutettua valtaa.

Tässä lasketaan leikkiä vakavalla asialla. http://pyorailyahelsingissa.blogspot.fi/

#124: Matti Kinnunen - Valinta on helppo: fillarlla pääsee nopeammin ja halvemmalla

Eiköhän olisi parasta, että lopetetaan joukkoliikenne täysin, jolloin kadut ovat vapaat pyöräilijöille.  Samalla irtisanotaan bussien ja raitiovaunujen kuljettajat, lipputarkastajat, parkkipirkot.  Voi miten Helsingin kaupunki tulee säästämään. Myös yksityisautoilu olisi rangaistavaa sakkojen uhalla.  Kun kaupunki tässä ajatusmallissa säästäisi, voitaisiin säästyneillä varoilla hankkia kaikille helsinkiläisille polkupyörä ikää ja kuntoa katsomatta.  Lisäksi olisi syytä myös hankkia pyöräilijöille yhtenäiset haalarimaiset pyöräilyasut, koska eihän sitä voi nainenkaan mennä enää tällä loska- ja lumisadekelillä hameessa ja korkokengissä pyörän selkään.  - Mukavasti siinä kaupunkiaiskuva yhtenisi, kuten joissakin maissa jo näkee tätä massapyöräilyä!

 

 

 

 

#137: Luovuutta virkamiehille - Re: Valinta on helppo: fillarlla pääsee nopeammin ja halvemmalla

Yksikään pyöräilijä ei ole vaatimassa joukkoliikenteen lopettamista. Ei täällä keskustelussa eikä missään muussakaan keskustelussa.

#137: Luovuutta virkamiehille - Re: Valinta on helppo: fillarlla pääsee nopeammin ja halvemmalla 

 On se hyvä, että nykyään on näitä itkumuureja ja kaistaleveydetkin toistaiseksi riittävät kaikille. Porun jälkeen palataan sitten normaaliin päiväjärjestykseen ja aletaan miettiä sopeutumista väheneviin pysäkkeihin, yhdistettyihin linjoihin, omituisiin reittimuutoksiin ja kallistuviin taksoihin, kun ne on demokraattisesti päätetty. Niin makaamme kuin petaamme. Samahan se on muunkin julkisen palvelun kanssa. Kuka enää muistaa sitäkään, kun Runeberginkadulla oli postikonttori? Puolen tunnin jonotuksesta pääpostissa on tullut itsestäänselvyys, joka kannustaa ihmisiä luopumaan paperikirjeistä niinkuin pyörätiet yhdessä joukkoliikenteen hankaloitumisen kanssa kannustavat luopumaan ratikoista ja busseista. Autoiluahan ei aiota suuremmin hankaloittaa.

 

#103: Entinen vihreä - Rantareitti riittää

Samoin en äänestä enää vihreitä.Järkyttävää kun poistetaan caloniuksen kadun pusäkki,meillä ikä ihmisillä on jo huonot jalatkin ettemme kykene kävelemään pitempiä matkoja.8 ratikka pysäkki on hyvä,että tälläiset huono jalkaisetkin pystyy käyttämään yleisiä kulkuvälineitä.Taksiako tässä joutuu tulevaisuudessa käyttämään,kallista on eläkelläisen kukkarolle.

#138: Tieliikennelaki - Re: Re: Valinta on helppo: fillarlla pääsee nopeammin ja halvemmalla 

Ei kukaan ole väittänytkään, että pyöräilijät vaatisivat joukkoliikenteen lopettamista. Mutta Helsingin kaupunki on tekemässä joukkoliikenteen käytöstä mahdotonta, kun se poistaa bussi- ja ratikkapysäkit.

Siihen nähden, kuinka marginaalisena ilmiönä monet pyöräilyä pitävät, tuntuu se herättävän melko väkeviä tunteita. Monilla kommentoijilla on ehkä jo pidemmän aikaa ollut jotain pyöräilijöitä vastaan, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa kiukku suuntautuu kyllä hieman väärään paikkaan.

On nimittäin niin, että sen paremmin lehmuksien poisto kuin raitiovaunupysäkkien sijainnin muuttaminenkaan ei johdu Mechelininkadulle tulevista pyöräteistä. Asia selviää mm. liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskosken kirjoituksesta
http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Py%C3%B6r%C3%A4ilyn+lis%C3%A4%C3%A4minen+edellytt%C3%A4%C3%A4+sujuvia+v%C3%A4yli%C3%A4/a1359436563331

Pyöräily tuskin on muutenkaan ollut Mechelininkadun suurimpia ongelmia tähänkään asti. Toki ongelmien olemassaolo riippuu tarkastelunäkökulmasta. Jos ajatellaan liikenteessä olijoiden selvää enemmistöä, jalankulkijoita, niin heidän näkökulmastaan Mechelininkadun suurin ongelma on ehdottomasti jalkakäytäville pysäköidyt autot. Tämä ilmiö on kovin helsinkiläinen ja suomalainen. Vai onko kukaan kommentoijista törmännyt vastaavaan ilmiöön muualla Länsi-Euroopassa? Jos ei ole vähään aikaan tullut kävelleeksi Mechelininkadulla, voi alla olevasta linkistä ladata muutaman valokuvan. http://rapidshare.com/files/2949816834/M.rar

Vai syntyy ruuhkia ja kaaosta siitä, että ajoradat kavennetaan kolmeen metriin? On se kumma, jos 1.8m levyinen auto ei mahdu 40km/h nopeudella kolmen metrin kaistalle? On se nyt järjetöntä, että kaupungissa haaskataan tilaa, jotta autoilijoilla olisi mahdollisimman leveät kaistat.

#142: Keijo - Vihreän pyöräilijän taakka 

 Pyörätiet ovat kuin energiansäästölamput, jotka maailman kaikkien asioiden joukossa ovat myös aika marginaalinen, mutta jotka lanseerattiin EU:ssa niin, että se herätti hyvin voimakkaita tunteita ja kiivasta keskustelua. Nyt kun sopimattomat valaisimet on kodeissa vaihdettu ja kirkkojen antiikkiset kruunutkin saatu varustetuksi kalsein loisteputkilampuin odotellaan tietoa siitä, millainen notkahdus Euroopan kokonassähkönkulutuksessa ja hiilidioksidipäästöissä operaation seurauksena tapahtui, mutta sitä ei ehdittäne selvittää ennenkuin kansa on siirtynyt ledeihin.

Mechelininkadulla ärtymystä aiheuttaa se, että vossikka-aikaan suunniteltuun katutilaan tungetaan koko ajan jotain lisää, lisää autoja ja lisää kaistoja, ja kun jotain sitten vähennetään, se otetaan pois kadunvarren asukkailta. Iltapysäköinnin poistuminen kadulta on yksistään iso kiusa monille, kun alueella käydään kovaa skabaa parkkipaikoista. Pitkältä matkalta poistettiin bussipysäkit ja nyt poistetaan kadun vilkkain ratikkapysäkkikin. Jalkakäytäviäkin kavennetaan. Ja sitten ankeutetaan vielä miljöötä kaatamalla lehmukset. Aikaisemmin Helsingissä ei vanhaa lehmuskujaa ole kaadettu kerralla ennenkuin pari vuotta sitten Kaivopuistossa. Onko tässä siis tapahtunut periaatteellinen suunnanmuutos, jolle voin kuvitella hyviä perusteita tehokkuus-kustannus -linjalta, ja varmasti joku puustonhoidollinenkin löytyy: kasvualusta voidaan parantaa kerralla ja puista tulee samanpituisia ja tasalaatuisia. Katsokaa vaikka, miten nättejä tasalaatuiset talousmetsätkin ovat.

Muilla kuormitetuilla kaduilla kuten Mannerheimintiellä tai Runskilla punaiset pyörätiet on helpompi nähdä vain piristävänä ympäristötaiteena, kun niillä on bussi- ja ratikkaliikennettä ja pysäkkejä vaikka muille jakaa.

On aika naiivia sanoa, että miksi ette luovu autosta niin ette tarvitse parkkipaikkaa tai miksi ette vaihda joukkoliikenteen vaikeutessa pyörään, kun kadulle kerran saadaan erinomaiset pyörätiet. Ensinnäkään kaikki eivät koskaan pysty liikkumaan pyörällä, eikä kukaan aina ainoastaan pyörällä, eikä autoilun mukaiseksi tehtyä yhteiskuntarakennetta muuteta muutamassa vuodessa. Vähempiautoiseen kaupunkiin pääseminen edellyttää kilpailukykyistä joukkoliikennettä. Kööpenhaminassa, joka aina mainitaan esimerkkinä pyöräilykaupungista, tämä on tajuttu ja Tukholmassakin on melko toimiva julkinen liikenne.

 

#144: Ainotar - Re: Vihreän pyöräilijän taakka

Ne punaiset kaistat siinä Manskulla ei ole pyöräteitä vaan pyöräkaistoja. Ne on kaksi ihan eri asiaa.

#145: Tieliikennelaki - Re: Re: Vihreän pyöräilijän taakka 

 Eikö kumpiakin pitkin ole kuitenkin tarkoitus ajaa pyörillä? Ja edellisessä kommentissani myös yhteiskuntarakenteen piti olla yhdyskuntarakenne. Nekin ovat eri asioita.

#144: Ainotar - Re: Vihreän pyöräilijän taakka

Aikojen alussa Mechelininkatu on ollut toimivampi ja mielyttävämpi sekä jalankulkijoiden että parkkipaikkaa kaipaavien asukkaiden näkökulmasta. Kadulla on nimittäin aikaisemmin ollut ympärivuorokautiset pysäköintipaikat. Autoliikenteen kaistoja on tuolloin luonnollisesti ollut vain yksi. Kun liikennemäärät alkoivat 1960- ja 70-luvuilla kasvaa, seuraisi tästä ruuhkia, ainakin suomalaisen mittapuun mukaan. Liikennejärjestelyjä muutettiin siten, että pysäköintimahdollisuus joko kokonaan poistettiin tai rajoitettiin se koskemaan ainoastaan ilta-ja yöaikaa. Tällä tavoin saatiin autoliikenteen käyttöön yksi kaista lisää. Liikenne muuttui sujuvammaksi, mutta hinnan tästä maksoivat sekä jalankulkijat että parkkipaikkaa etsivät. Kuten jokainen Mechelininkadulla kävellyt tietää, tapahtuu pysäköinti nykyään jalkakäytävillä. Ja kadunvarsipysäköinti on asukkaiden käytössä vain iltaisin ja öisin. Tähän nähden tuntuu kohkaaminen pyöräkaistoista ja niiden väitetystä syy-yhteydestä lehmuksiin ja ratikkapysäkkeihin hieman turhanaikaiselta. Energiansäästölampuista nyt puhumattakaan. Niitä, jotka pelkäävät pyöräteiden vievän pysäköintipaikkoja, voi myös lohduttaa eräällä seikalla. Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonta ei käytännössä osoita minkäänlaista kiinnostusta valvoa jalkakäytävillä ja pyöräteillä tapahtuvaa pysäköintiä. Lappuliisat- ja lasset kiertelevät sen sijaan hiljaisilla asuntokaduilla varmistamassa, että asukaspysäköintilaput ovat paikoillaan. Sikäli kun Mechelininkadulle joskus tulee pyörätie/kaista, voivat Bemari-karit nukkua yönsä aivan rauhassa: pyörätiellä pysäköijiä ei tulla sakottamaan.

#147: Keijo - Re: Re: Vihreän pyöräilijän taakka 

Fillaristeilla on kyllä vimmattu tarve tehdä tästä keskustelusta autoilijat vastaan pyöräilijät -kiista, vaikka tällä adressilla vastustetaan edelleenkin vain joukkoliikenteen heikentämistä, kuten adressin nimikin kertoo. Pyöräkaistat ja lehmukset sotkeutuvat tähän teemaan siksi, että Helsingin kaupunki on pakannut nämä kaikki samaan teoksen nimeltä Mechelininkadun pyörätiesuunnitelma.

Kukaan ei ole väittänyt, että puut kaadettaisiin tai että pysäkit poistettaisiin pyöräkaistojen tieltä. Mutta kai puunkaatoa ja pysäkkien poistoa silti saa vastustaa, jos ei sitä kannata. Siksipä ihmettelen, miksi fillaristeille näyttää olevan äärimmäisen tärkeää, että vanhat puut todella saadaan nurin ja tilalle istutetaan pikkutaimia. Tai että pysäkit halutaan pois. Kumpikaan näistä toimenpiteistä ei edistä pyöräilyä yhtään millään lailla mutta haittaa huomattavasti paikallisia asukkaita.  Sekö tässä onkin tärkeintä?  Onhan se huvittavaa, kun vakavalla naamalla yritetään väittää, että eivät ne puut mihinkään ole häviämässä, ne vain vaihdetaan. Siis samalla laillako kuin vanha fillari vaihdetaan uuteen, ja uusi on aina hienompi ja parempi?

Kyllä pyöräilijän elämän täytyy olla rasittavaa, kun autoilija-mörköjä näkyy joka paikassa. Vaikka kyseessä olisi millainen tahansa vaikeasti liikkuva kaupunkilainen (invalidi, liikuntarajoitteinen, pienten lasten vanhempi) joka vastustaa joukkoliikenteen heikentämistä, niin kyllä sen täytyy olla valepukuinen autoilija, joka hirveästi vihaa pyöräilijöitä.

Jos minulta kysytte, niin kannatan lämpimästi läpiajokieltoa Mechelininkadulle. Tästä voisi ihan hyvin tehdä kävelykadun, jonka keskellä olisi raitiovaunukiskot ja pysäkit. Kaikki espoolaiset ja muut autoilijat vaan jonnekin kehälle. Kyllä se meille sopii.

#148: Pysäkillä seisoja - Re: Re: Re: Vihreän pyöräilijän taakka

Pyöräilijät saattavat kieltämättä olla hieman yliherkkiä sellaisten mielipiteiden suhteen, joissa kritisoidaan resurssien sijoittamista pyöräilyyn. Kriitikot saattavat leimautua ”pahoiksi autoilijoiksi”, vaikka kyseessä olisi vain pysäkistään huolestunut seniori. Itse asiassa pyöräilijöiden joukossa on paljon liikenteen ”sekakäyttäjiä”. Siis henkilöitä, jotka kulkevat myös jalan ja autolla.

On hyvä, jos ”[k]ukaan ei ole väittänyt, että puut kaadettaisiin tai että pysäkit poistettaisiin pyöräkaistojen tieltä.” Tuolla viestiketjun alkupäässä oli seuraavia kommentteja:

”Puukujaa ei saa kaataa vain pyöräilijöiden vuoksi!” ”Onko pyöräilijöitä niin paljon, että julkista liikennettä voidaan näin heikentää? Suomen vaihtuvat vuodenajat vaikuttavat myös pyöräilyn määrään ja erityisesti talvisin julkista liikennettä tarvitaan, vain harva pyöräilee pakkaskeleissä/lumisateella.” ”Miksi Mechelininkadun puut kaadetaan ja pysäkkejä poistetaan? Miksei pyörätietä tehdä autokaistan reunaan, jossa olisi sen luonnollinen ja turvallinen paikka.”

”Pyörätie tehdään jalkakäytävän reunaan. Mutta koska autot eivät enää sen jälkeen mahdu ajotielle, pitää puut kaataa ja pysäkit siirtää pois tieltä.”

”Juuri avattiin Baana, joka toimii hyvin poikittaisliikenteessä. Täysin järjenvastaista toimintaa hankaloittaa julkista liikennettä ja aivan käsittämätöntä kaataa puut kadulta, joka tarvitsee elävyyttä. Tuo puukujahan on kuin Esplanadilla.”

”Miksi lehmuskujan kaataminen olisi suunnitelmassa ellei se mitenkään liittyisi pyöräteiden rakentamiseen?”

 

Itse tulkitsin mm. nämä kommentit niin, että kirjoittajien käsityksen mukaan puut kaadettaisiin tai että pysäkit poistettaisiin pyöräkaistojen rakentamisen vuoksi. Toisaalta tunnettu tosiasia on, että ihmiset lukevat asioita hyvin eri tavoin. Myönnän siis erehtyneeni tässä.

Ei pyöräilijän elämä Helsingissä mitenkään erityisen rasittavaa ole. Itse en ole koskaan kokenut, että autoilijat suhtautuisivat pyöräilijään mitenkään aggressiivisesti. Helsingissä voi aivan mainosti esim. ajaa ajoradalla, mikäli tarjolla ei ole pyörätietä. Se, mikä joskus tekee pyöräilijöiden (ja myös jalankulkijoiden) elämästä hieman rasittavaa, on jalankulun ja pyöräilyn sijoittaminen samoille väylille. Melkein kaikki Helsingin kantakaupungin pyörätiet on muodostettu leikkaamalla osa jalkakäytävästä pyöräilijöiden käyttöön. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden suuren nopeuseron vuoksi tämä ei ole toimiva ratkaisu. Jalankulkijat pelkäävät pyöräilijöitä, ja pyöräilijöitä harmittavat heidän kaistallaan ”hortoilevat” jalankulkijat. Mechelininkadun pyöräkaistat edustuvat uutta ajattelua, jossa pyöräilijät aivan oikein rinnastetaan autoihin. Pyöräilijät eivät kuulu jalkakäytäville, vaan ajoradalle. Siksi uskallan epäillä, että pyöräkaistoista on hyötyä myös Mechelininkadun jalankulkijoille. Kaupunkilaisena toivoisin myös, että jalkakäytävillä tapahtuvaa pysäköintiä voitaisiin Helsingissäkin rajoittaa. On mielestäni melko käsittämätöntä, miten esim. Tukholmassa kyetään hoitamaan kaikki jakelu- ja huoltoliikenne ilman, että pysäköinti tapahtuu jalkakäytävillä ja pyöräteillä. Selvyyden vuoksi painotettakoon vielä kerran, että autoilijat eivät mielestäni ole mörköjä tai kokoomuslaisia. Soisin vain, että Helsingissäkin vähitellen siirryttäisiin länsieurooppalaisen käytäntöön, jossa jalkakäytävillä ja pyöräteillä tapahtuvaa pysäköintiä ei sallita. Tällä olisi mielestäni jopa suurempi vaikutus jalankulun viihtyvyyteen kuin usein mainituilla lehmuksilla.

 

#147: Keijo - Re: Re: Vihreän pyöräilijän taakka 

 Vai et ymmärtänyt lamppuvertaustani? No ei se mitään.

Olen aikaisemmissa kommenteissani jo protestoinut tuota todistamaasi auton palvontaa ja ihmetellyt, eikö siinä todellakaan ole peruutusvaihdetta. Jos autoille annettaisiin Mechelininkadulla jälleen vain kaksi kaistaa, jäisivät toiset kaksi pyöräilijöille ja säästettäisiin kolme miljoonaa.  Mikseivät Helsingin Pyöräilijät vaadi tätä? Eikö kantti kestä? Kun pyöräkaistoja vaativien mielestä Mechelininkadulla ei mitään ruuhkia ole eikä tule ja autoliikenteen hidastuminen on vain positiivinen asia, niin mikseivät autot voisi madella kahta kaistaa pitkin, häh? Se voisi olla autoilijoille paljon tepsivämpi kannustin jättää biilinsä talliin kuin pyöräkaistojen olemassaolo. Nyt pyöräilijöiden - joilla en tarkoita itseni kaltaisia ajoittaisia kuntopyöräilijöitä - esiintyminen antaa kuvan, että tärkeää on vain heidän elämäntapansa, eivät sen suuremmat päämäärät.

Ilmastonmuutoksen vauhdin huomioon ottaen asioita pitäisi kyllä ajatella pidemmälle ja miettiä, miten nykyiset liikenneratkaisut toimivat askelmina kohti yksityisautotonta kaupunkia. Jätkäsaaressa ja Kalasatamassahan autottomuutta vähän kokeillaan, mutta voisi sitä kokeilla joillain vanhoillakin alueilla.