Helsingin joukkoliikenteen heikentäminen

#144: Ainotar - Re: Vihreän pyöräilijän taakka

Aikojen alussa Mechelininkatu on ollut toimivampi ja mielyttävämpi sekä jalankulkijoiden että parkkipaikkaa kaipaavien asukkaiden näkökulmasta. Kadulla on nimittäin aikaisemmin ollut ympärivuorokautiset pysäköintipaikat. Autoliikenteen kaistoja on tuolloin luonnollisesti ollut vain yksi. Kun liikennemäärät alkoivat 1960- ja 70-luvuilla kasvaa, seuraisi tästä ruuhkia, ainakin suomalaisen mittapuun mukaan. Liikennejärjestelyjä muutettiin siten, että pysäköintimahdollisuus joko kokonaan poistettiin tai rajoitettiin se koskemaan ainoastaan ilta-ja yöaikaa. Tällä tavoin saatiin autoliikenteen käyttöön yksi kaista lisää. Liikenne muuttui sujuvammaksi, mutta hinnan tästä maksoivat sekä jalankulkijat että parkkipaikkaa etsivät. Kuten jokainen Mechelininkadulla kävellyt tietää, tapahtuu pysäköinti nykyään jalkakäytävillä. Ja kadunvarsipysäköinti on asukkaiden käytössä vain iltaisin ja öisin. Tähän nähden tuntuu kohkaaminen pyöräkaistoista ja niiden väitetystä syy-yhteydestä lehmuksiin ja ratikkapysäkkeihin hieman turhanaikaiselta. Energiansäästölampuista nyt puhumattakaan. Niitä, jotka pelkäävät pyöräteiden vievän pysäköintipaikkoja, voi myös lohduttaa eräällä seikalla. Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonta ei käytännössä osoita minkäänlaista kiinnostusta valvoa jalkakäytävillä ja pyöräteillä tapahtuvaa pysäköintiä. Lappuliisat- ja lasset kiertelevät sen sijaan hiljaisilla asuntokaduilla varmistamassa, että asukaspysäköintilaput ovat paikoillaan. Sikäli kun Mechelininkadulle joskus tulee pyörätie/kaista, voivat Bemari-karit nukkua yönsä aivan rauhassa: pyörätiellä pysäköijiä ei tulla sakottamaan.