Adressi Alumiinitie 2 kaavasuunnitelmaa vastaan

Muistutus Alumiinitie 2 
kaavasuunnitelmasta   

(Diaarinumero NOK/233/2024)

1.4.2025    

Kuvia alueelta

Esimerkki ehdotus Siuron uudesta omakotitaloalueesta.

Alumiinitie 2:n kaavasuunnitelmalla on suuri vaikutus Siuron kylän tulevaisuuteen;

luontoon, maisemaan ja asukkaisiin sekä alueen vetovoimaisuuteen. Tällä hetkellä kaava-
alueelle suunnitellaan väärää käyttötarkoitusta. Alueella on huomattavia korkeuseroja,
pienipiirteisyyttä ja paljon luontoarvoja sekä vanhaa asutusta ihan vieressä eli se ei ole
ihanteellinen teollisuusalueeksi. Kaavahanke on kylän asukkaiden edun ja Siuron
kehityksen vastainen.

Siuron kylän asukkailla on huoli suunnitelman luontovaikutuksista, jotka ovat
peruuttamattomia. Teollisuusalue väistämättä vaikuttaa epäsuotuisasti ympärille jäävään
luontoon; vesistöön, kasvillisuuteen ja eläimiin. Suunniteltu suoja-alue ei tähän oikeasti
auta. Tehdasalue ja ihmisen toimet väistämättä muuttavat myös varsinaisen kohteen
ympärillä olevaa aluetta kaikista hyvää tarkoittavista suunnitelmista huolimatta. Kaavan
sekä rakennusvaiheen vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi.

Alueen läpi kulkeva puusto muodostaa ainoan väylän Kyrösjärventien ja Jokisjärven välillä
olevaan pieneen metsäalueeseen. Kyseisessä metsässä on tehty esim. liito
oravahavaintoja. Elinympäristönä ilman tätä merkittävää väylää tuo metsäalue on liian
pieni. Kaavoituksen alle jää lisäksi varttuneita haapoja, jotka ovat otollisia paikkoja erityistä
suojelua tarvitseville liito-oraville. Eu-direktiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella
liito-oravien lisääntymis-ja levähdyspaikkojen heikentäminen ovat kiellettyjä. Kaava-aluetta
koskevissa luontoselvityksissä on suositeltu, että "liito-oraville sopiviin metsiin tulisi
suhtautua kuten elinalueisiin. Elinalueet on syytä jättää kokonaan rakentamisen ja
hakkuiden ulkopuolelle." Vaikka liito-oraviin liittyen haettaisiin poikkeamislupaa ja
jätettäisiin tuota väylää tuhoamatta, se ajan kanssa ei todennäköisesti kuitenkaan tulisi
ennallaan säilymään ympärillä olevan tehdasalueen vuoksi.

Siurossa esiintyy myös lepakoita, jotka ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja niiden
lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa heikentää. Suomi kuuluu EUROBATS
sopimukseen, jonka mukaan tulee pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita

sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Vuoden 2023 luontoselvityksessä on kartoitettu lepakoita,
mutta vain alueen eteläosassa. Alueella on todettu myös olevan järeitä haapoja, jotka
voivat toimia lepakoidenkolopuina. Alueella oleva kivikko voi myös toimia lepakoiden
päivehtimis- ja talvehtimispaikkana. Luontoselvityksessä on todettu myös, että
"Uusikylänmäellä on jäkäläisiä kalliopaljastumia ja pystysuoraa jyrkännettä. Mäki on
arvokas luontokokonaisuus ja metsälailla suojeltava." Kyseiset silikaattikalliot ovat myös
merkityksellisiä lepakoiden kannalta. Alueen purettavia rakennuksia ei ole myöskään
lepakkoihin liittyen tutkittu eikä lepakoiden päivehtimispaikkoja ole kartoitettu. Lepakoihin
liittyen kartoituskäyntejä alueella on ollut vain yksi lyhyt, vaikka suositusten mukaan niitä
olisi oltava vähintään kolme.

Tehdasalueen valo- ja melusaaste, mahdollisista muista saasteista puhumattakaan,
huolestuttaa asukkaita ja syystäkin. Nämä vaikuttavat ei pelkästään viihtyvyyteen vaan
myös terveyteen mm. vuorokausirytmiin sekä mielialaan ja siitä seuraten esim. sydän- ja
verisuonisairauksiin. Erinäisillä saasteilla on lisäksi negatiivinen vaikutus luontoon, ja sitä
kautta lopulta ihmisiin.

Tehdasalueen kupeeseen ja osa jopa sen puristukseen jäävien tonttien arvo laskee
merkittävästi entisestään. Tonttien myynti, muulle kuin Pursolle, tulee käytännössä
olemaan mahdotonta. Ei kukaan halua kotiaan tehtaan varjoon. Tämä tulee taloudellisesti
vaikuttamaan sukupolvien yli. Kaavoitetut suoja- ja virkistysalueet eivät pelasta tilanteelta.
Tulee olemaan myös vaikea houkutella uusia asukkaita (veronmaksajia) alueelle,
teollisuustaajamaan. Siuroon muuttavat haluavat idylliseen pientalovaltaiseen
luonnonhelmassa olevaan kylään.

Kaavaan merkityt virkistysalueet ovat maisemoimaton jätemaankaatopaikka ja
hiljattain hakattu vesakkoinen mäenkumpare. Tällaisten ala-arvoisten virkistysalueiden
osoitus kyläläisten ja siellä vierailevien käyttöön on loukkaavaa. Kaavoittamalla tällainen
kohtuuttoman suuri teollisuusalue, ei edesauteta Siuron vetovoimaisuutta. Siuroa voisi
ennemminkin markkinoida luonto- ja kultturikylänä ja kehittää myös tähän suuntaan.

Lapsille olisi tärkeä päästä harjoittelemaan turvallisesti koulumatkaa. Mitä pikemmin lapset
voivat kulkea itsenäisesti matkan sen aiemmin vanhempien arjen aikataulutus helpottuu.
Itsenäisesti kulkeminen on myös lapselle itselleen merkittävä rajapyykki, se lisää lapsen

luottamusta itseensä sekä vanhemman luottamusta lapsen taitoihin. Tälläkään hetkellä
Kyrösjärventie ei ole kovin turvallinen alimpien alakoululuokkien oppilaille kapean tien ja
siinä usein ylinopeutta ajavien autojen vuoksi. Vastuu jokaisella autoilijalla nopeudesta on
itsellään ja poliisin tehtävä on valvoa sitä. Samalla kuitenkin kaikkien lasten turvallisuus on
meidän kaikkien aikuisten vastuulla, myös Purson. Asukkaiden, erityisesti
koulutaipaleensa jo aloittaneiden tai jossain kohtaa aloittavien vanhempien, huolena on
tehdasalueen kasvamisen myötä liikenteen lisääntyminen. Vaikka kuinka tavoitteena olisi
ohjata Purson liikenne Porintien kautta, todellisuudessa sen toteutumista ei kukaan pysty
valvomaan. Poliisin resurssit ymmärrettävästi käytetään muuhun. Lisäksi ihmisillä on
tapana ajaa samaa tuttua sekä yleensä lyhyimmäksi ja helpoimmaksi mieltämäänsä reittiä.
Osa lapsista kulkee Kyrösjärventien liikenteen seassa myös kavereilleen. Kavereiden
tapaaminen vapaa-ajalla on sosiaalisten taitojen kannalta merkittävää. Tätä tukee, jos
lapsi voi kulkea turvallisesti itsenäisesti kaverille eikä ole aikuisesta aina riippuvainen.
Liikenneselvityksen pohjana on käytetty vuoden 2019 aineistoa. Tuolloin on
alueella todettu nopeuksien ylittävän sallitun rajan. Tuon selvitysajankohdan jälkeen
Purson alueelle on myös tullut laajennusta, jonka voisi olettaa vaikuttavan liikenteeseen.
Vuonna 2023 on tutkittu liikennemääriä, mutta ne rajoittuvat Purson alueesta kohti
Porintietä. Tämänhetkiset liikennemäärät ja niiden ohjautuminen perustuvat
toimitusjohtajan sanaan, ei tutkittuun tietoon.

Hurjaa vauhtia laajenevat teollisuusalueet toki lisäävät ainakin lyhytnäköisesti Nokian
imagoa yritysystävällisenä kuntana. On kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään sopiiko
luonnon riisto ja kuntalaisten mielipiteiden sivuuttaminen nykyaikana enää yritysten
imagoon. Aina välillä kuulee uhkailuja, että Purso lähtee Nokialta ja todennäköisesti
Suomestakin, jos ei saa Siurossa haluamaansa läpi. Näin menestynyt ja edelleen huimasti
kasvava yritys ei siitä suurta kolausta todellisuudessa pitkällä aikavälillä saa, jos kyseinen
kaava ei mene läpi. Pursolla on myös muita vaihtoehtoja Suomessa laajenemiselle.
Verotulot eivät myöskään automaattisesti mene ulkomaille, vaikka yritys sinne
laajentaisikin. On hyvä ottaa myös maailmantilanne huomioon, kun pohditaan onko
realistista yrityksen lähteä Suomesta. Yrityksen ulkomailla toimimiseen liittyy myös isoja
taloudellisia, poliittisia sekä kilpailun kiristymisen riskejä. Hiljattain YLE julkaisi artikkelin
Venäjältä tulevasta alumiinista. Artikkelissa Purson toimitusjohtaja kehui heidän käyttävän
raaka-aineena pääosin kierrätysalumiinia omalta sulattamolta ja heidän lopettaneen
venäläisen raaka-alumiinin käytön. Tällä hetkellä Purson alumiinikapasiteetti riittää isonkin

kysynnän kasvuun. Jos yritys lähtee ulkomaille voisi olettaa, että se vaikuttaa
alumiinikapasiteettiin heikentävästi ja riski joutua käyttämään alunperin Venäjältä tulevaa
alumiinia kasvaa. Purso mainostaa itseään Greenline-tuotteillaan, ympäristösertifikaatilla
ja hiilijalanjäljen pienentämisellä. Voi vain pohtia, miten nämä sopivat yhteen kyseisen
kaavasuunnitelman kanssa.

Kyseessä on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Näköala Ketaravuorelta tulee
muuttumaan täysin tai toisinsanoen sitä ei enään ole. Pirkanmaan ELY-keskus tarjoaa
tukea valtakunnallisesti arvokkaiden maisemahoitoalueiden perustamiseen.
Maisemanhoitoalueita ei Pirkanmaalla ole tällä hetkellä lainkaan. Tässäkin voisi olla
kyseiselle alueelle yksi vaihtoehto.

Jos alueelle on välttämätöntä jotain kaavoittaa, niin Siuron vireyttä ja elinvoimaisuutta
lisäisi tehdasalueen sijasta pientaloalue. Alueelle mahtuisi kaavoittaa kymmeniä
omakotitaloja, ilman metsä- ja kosteikkoalueiden tuhoamista. Pientalot sijoittuisivat
viihtyisään ympäristöön ja olemassa olevien talojen viihtyisyys ei myöskään huonontuisi
merkittävästi. Alue olisi luonnon lähellä, mutta samalla koulu ja päiväkoti olisivat helpon
matkan päässä. Tälle alueelle muuttavien lapsiperheiden kohdalla ei tarvitsisi miettiä
koulukyytiasiaakaan. Asuinalueelle olisi varmasti paljon kysyntää ja se nostaisi Siuron
asukaslukua huomattavasti. Lisäksi voisi selvittää onko alueen eteläpuolelta mahdollista
saada kevyenliikenteenväylä yhdistymään Färmintiehen. Tällöin ratkaistaisiin myös
osaltaan Kyrösjärventien ja Färmintien risteyksen pohjoispuolelta kulkevien koululaisten
turvallisempi koulumatka, jos pääsisivät kulkemaan uuden alueen läpi turvallisesti.
Pientaloalue lisäisi myös lähipalveluiden kannattavuutta. Liitteenä lopussa kuva
omakotitaloalue-ehdotuksesta.

Näihin hankkeisiin ja strategioihin Nokian kaupunki on sitoutunut. Alumiinitien
kaavasuunnitelma on ristiriidassa näiden kanssa.

Kestävä, turvallinen, terveellinen ja
viihtyisä Nokia: Nokian kaupungin 2022-2030 elinympäristöohjelma: "Huolehdimme
ympäristön kestävyydestä ottamalla omassa toiminnassamme käyttöön uusia ekologisesti
kestäviä ratkaisuja. Vaalimme luonnon monimuotoisuutta. Kehitämme yhdenvertaisia
mahdollisuuksia luonnossa virkistäytymiseen. Lisäämme elinympäristön siisteyttä ja
turvallisuutta." "Hyvä elinympäristö kuuluu kaikille. Ihmisläheinen rakennettu ympäristö.
Luonto on voimavaramme. Ympäristöhäiriöt hallintaan." Nokian kaupunki kuuluu myös kuntien Hinkuverkostoon. Hiilineutraali Nokia 2030 tavoitteena on ekologinen ja
elinvoimainen Nokia. Kasvavan kaupungin on samalla huomioitava hiilitase ja luonto.
Tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät alueet ja niiden
väliset yhteydet sekä ohjata rakentamista muille alueille.

Monet Siuron kylän lapset ovat myös ihmeissään miksi heidän seikkailupaikkansa viedään. Leikki on lapsen työtä ja jokaisella lapsella on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tähän huomiona, että Nokia on UNICEFin Lapsiystävällinen kunta.

Kaarina Jokivuo    Ota yhteyttä adressin tekijään