Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Professoriryhmä korvaisi

tuontienergian kotimaisella

Professorityöryhmä korvaisi tuonti-
energian kotimaisella energialla. Työ-
ryhmän mukaan kotimaista energiaa
lisäämällä on mahdollista löytää nopeimmin ratkaisuja Suomen talousahdinkoon.

ESPOO (MT)



Suomi käytti vuonna 2012 tuontienergiaan 8,5 miljardia euroa. Summa vastaa neljää prosenttia bruttokansantuotteesta ja on samaa luokkaa kuin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje.

Energia-alan kärkitutkijoiden työryhmä julkisti keskiviikkona Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportin.

Raportin esitteli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio. Hän totesi, että energiapolitiikka on menossa oikeaan suuntaan mutta aivan liian hitaasti.

”Energiapolitiikassa pitäisi osaoptimoinnin sijasta tarkastella suurta linjaa kansakunnan kokonaisedun kannalta”, Lovio sanoi Espoon Otaniemessä.





Uutta teknologiaa
vientituotteiksi



Työryhmän mukaan energia-alalta on mahdollista löytää nopeasti apua Suomen talousahdinkoon.

Uusia työpaikkoja voitaisiin synnyttää korvaamalla tuontienergiaa kotimaisella, kehittämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta parantavaa teknologiaa.

Työryhmä laskee, että oikealla energiapolitiikalla on luotavissa vuoteen 2020 mennessä 30 000, vuoteen 2030 mennessä 50 000 ja vuoteen 2050 mennessä 90 000 uutta työpaikkaa.

”Energiaratkaisujen kotimaisuus vaikuttaa suoraan työllisyyteen ja kasvuun, vaihtotaseeseen, energiateknologian vientiin ja yritysten kilpailukykyyn”, raportissa todetaan.

Kotimarkkinoille kehitetyistä ratkaisuista on myöhemmin mahdollista tehdä vientituotteita. Suurin osa työpaikoista syntyisi työryhmän mukaan tulevaisuudessa näin yrityksiin, joiden päämarkkina-alue on Suomen ulkopuolella.





Halvan öljyn
aika kohta ohi



Energiaratkaisuissa on professoriryhmän mielestä otettava huomioon kolme maailman kehitykseen vahvasti vaikuttavaa tekijää.

Väestönkasvu ja kehittyvien maiden elintason nousu lisäävät energian kysyntää. Huolimatta liuskekaasusta ja -öljystä halvan öljyn aika on kohta ohi.

Toinen vahvasti vaikuttava tekijä on korkeaan teknologiaan perustuvan energiantuotannon ja energiatehokkuusratkaisujen hinnan lasku.

Kolmas tekijä on hiilidioksidipäästöjen kasvu. 80 prosenttia energiasta tuotetaan maailmassa yhä fossiilisilla polttoaineilla. Paine päästöjen vähentämiseen kasvaa, kun hiilidioksidipäästöjen haitalliset vaikutukset ilmenevät yhä selvemmin.





Paljon mahdollisuuksia
käyttämättä



Professoriryhmä näkee Suomessa paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia sekä energiatehokkuuden parantamisessa että kotimaisissa energialähteissä.

”Nopeasti käyttöön otettavat resurssit koostuvat pääasiassa puu- ja maatalouspohjaisesta bioenergiasta, tuulienergiasta ja lämpöpumpuista, pidemmällä aikavälillä myös aurinkoenergiasta.”

Energiakustannuksia voidaan laskea, kun älykkäiden järjestelmien avulla tasataan sähkölämmitteisten rakennusten kulutusta. Samalla pienenee huippu-, säätö- ja varavoiman tarve.

Professoriryhmän raporttia olivat laatimassa Raimo Lovion lisäksi professorit Minna Halme, Matti Liski ja Peter Lund Aalto-yliopistosta, Janne I. Hukkinen Helsingin yliopistosta, Lassi Linnanen, ja Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Jyrki Luukkanen ja Markku Wilenius Turun yliopistosta ja emeritusprofessori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta.

Työryhmän sihteerinä toimi Oskari Nokso-Koivisto.



JUHA KAIHLANEN

>>

Energiaratkaisujen kotimaisuus
vaikuttaa suoraan työllisyyteen.«



>>

Huolimatta liuskekaasusta ja
-öljystä halvan öljyn aika on pian ohi.

Suomi putoamassa

talouskelkasta

Vaikka EU-maiden talouskasvu on vasta oraalla, näyttää siltä, että pahin vaihe talouskriisissä on tällä kertaa ohi. Kasvu on kuitenkin niin heiveröistä, ettei se jaksa kääntää työttömyyttä laskuun. Työttömyyden arvioidaan nousevan tänä vuonna 12 prosenttiin.

Euroopan komission tiistaina julkaiseman ennusteen mukaan kaikkien EU-maiden taloudet ovat kasvussa. Euromaiden talouksien ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Kasvua tukevat sekä kotimaisen kysynnän että investointien piristyminen.

Suomen kannalta komission ennuste on karu, koska maamme talouskasvu ei pysy muiden euromaiden tahdissa. Suomen talouden ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 0,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia.

Suomea heikompia kasvulukuja ennakoidaan vain Kyprokselle ja Slovenialle. Saksalaisen tutkimuslaitoksen CEP:n maanantaina julkaiseman katsauksen mukaan Suomi on siirtymässä Euroopan ongelmamaiden joukkoon, koska talouden näkymät ovat muuttuneet ratkaisevasti huonompaan suuntaan. Arvion mukaan Suomen luottokelpoisuus on heikkenemässä nopeasti.

Ei ole kuin vajaa kolme vuotta siitä, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esiintyi tiukkana EU:lta apua pyytäneitä maita kohtaan. Kyprosta lukuun ottamatta apuun turvautuneiden maiden talouksien kasvu pyyhältää Suomen ohi. Ellei suunta muutu, saattavat opettajan ja oppilaan paikat tulevina vuosina vaihtua.

Talouskasvun vauhdittamisen sijaan pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on keskittynyt rakenteellisiin uudistuksiin ja julkisen talouden velkaantumisen hidastamiseen.

Hallituksen tavoitteet ovat sinänsä tärkeitä, mutta ilman talouskasvua velkaantumisen kasvun taittaminen ei onnistu. Asiantuntijoiden mielestä verotuksen kiristämiseen ei ole talouskasvun turvaamiseksi enää varaa. Nyt on julkisen sektorin supistamisen vuoro.

Rakenteelliset uudistuksetkaan eivät auta ainakaan akuuttiin tilanteeseen. Eduskunnassa käydyn välikysymyskeskustelun perusteella vaikuttaa lisäksi siltä, ettei rakenneuudistuksistakaan ole yksimielisyyttä edes hallituspuolueiden kesken.

Hallitus kokoontuu ensi kuussa budjettikehysneuvotteluihin. Vielä muutama viikko sitten sekä pääministeri Katainen että valtiovarainministeri Urpilainen olivat yhtä mieltä, että julkisen talouden sopeuttamistarve on kehysriihessä kolme miljardia euroa. Tästä tavoitteesta on jo luovuttu. Sopeuttamistarve halutaan jakaa kolmelle vuodelle.

Koska osa sopeuttamisesta on tarkoitus jättää tulevalle hallitukselle, kutsui pääministeri poikkeuksellisesti oppositiopuolueet keskustelemaan velkaantumisen kasvun taittamisesta. Keskustelun tulos oli ennakoitu. Puolueet ovat yksimielisiä velkaantumisen taittamisen tarpeellisuudesta. Muusta ei sitten keskusteltukaan.

Veronkorotusten sijaan hallituksen on keskityttävä siihen, miten talouteen saadaan lisää vauhtia.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä nyt tarvitaan vaikeiden päätösten ohella kasvuohjelma, jolla vahvistetaan yrityksiä ja lisätään investointeja. Marttila muistuttaa, että puun käyttöä voidaan lisätä kolmannes nykyisestä. Puuta voidaan hyödyntää lisää perinteisten alojen lisäksi biopolttoaineiden valmistuksessa. (MT 26.2.)

Pärjätäkseen kansainvälisessä talouskilpailussa Suomen on nykyistä paremmin kyettävä hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Metsä tarjoaa tähän paljon mahdollisuuksia. Niihin pitää kiireesti tarttua.

’’

Suomi on siirtymässä ongelmamaiden
joukkoon.

vierasyliö
Heikkotuottoiset ojitetut suot

Suomen maapinta-alasta lähes kolmannes on turpeen peitossa. Soita on kautta historian kuivatettu maatalouden käyttöön esimerkiksi viljelysmaiksi ja laitumiksi.

Metsänparannusta tukeva lainsäädäntö ja rahoitustuet edistivät 1900-luvun alkupuolella järjestelmällisen metsäojitustoiminnan kehittymistä. Metsätalouden koneellistuminen moninkertaisti ojitustehon 1960-luvulta lähtien.

Nykyisestä, lähes 10 miljoonasta suohehtaarista yli puolet on ojitettu metsätalouskäyttöön, ja metsämme tuottavat puuta paremmin kuin koskaan aiemmin.

Ojituksia tehtiin myös sellaisille ravinneköyhille soille, joilla ei luontaisesti ole edellytyksiä metsän kasvulle.

Ojitus on vähentänyt merkittävästi suolajien, metsäkana- ja vesilintujen elinympäristöjä, sekä haitannut soiden virkistysarvoja ja merkitystä luontaisina tulvapuskureina.

Samanaikaisesti toivottua puuntuoton lisäystä ei kuitenkaan ole tapahtunut. Puuston määrä on jäänyt niin vähäiseksi, ettei sen laajamittainen korjuu ole kannattavaa.

Lähes viidennes kaikista ojitetuista soista on nykyarvion mukaan metsätaloudellisesti kannattamattomia. Pääosa niistä, noin 80 prosenttia, sijaitsee Pohjois-Suomessa eli Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

Mitä tälle lähes miljoonalle hehtaarille suota pitäisi tehdä, on eräs tärkeimmistä soiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä Suomessa. Kysymyksen ajankohtaisuutta korostaa, että uuden metsälain myötä uudistamisvelvoite poistui kitumaiksi luokitelluilta ojitetuilta soilta.





Suositusten
antaminen vaikeaa



Ojitettujen soiden jatkokäytölle on lukuisia vaihtoehtoja, jotka edustavat sekä taloudelliseen toimintaan että suojeluun liittyviä toimenpiteitä.

Osa soista kelpaa aines- tai energiapuun korjuuseen, ja parhaat alueet voidaan edelleen yrittää kunnostaa takaisin metsätalouskäyttöön kunnostusojitusten ja lannoituksen avulla. Heikkotuottoisilla mailla sekä uudistamis- että korjuukustannukset voivat kuitenkin nousta huomattaviksi.

Luontoarvoiltaan tai riistanhoidollisesti merkittäviä soita voidaan jättää ennallistumaan tai ennallistaa ne aktiivisesti esimerkiksi lintujärviksi. Ennallistaminen on hyvä vaihtoehto etenkin silloin, kun suon lähiympäristössä on muita monimuotoisuuden tai luonnonarvojen kannalta tärkeitä alueita tai suojelualueita.

Osa soista voidaan ottaa turvetuotantoon, joka jatkuu ainakin seuraavien vuosikymmenten ajan kotimaisen energiatuotannon turvaamiseksi. Turvetuotannon yleisen hyväksyttävyyden kannalta tuotantoalueiden vesiensuojelun ja jälkikäytön tulisi olla huolellisesti suunniteltu.

Mutta mikä jatkokäyttötarkoitus soveltuu millekin suolle?

Ongelmana on, ettei toimenpidesuosituksia voida antaa, koska eri jatkokäyttövaihtoehtojen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi.

Suositusten tavoitteena on löytää sellainen vaihtoehtojen yhdistelmä, jossa monimuotoisuuden heikkeneminen pysähtyy, vesistöihin kohdistuva kuormitus vähenee, soiden kyky sitoa kasvihuonekaasuja paranee, ja saavutetaan vieläpä mahdollisimman suuri taloudellinen hyöty. Lisäksi toiminnan tulee olla kansalaisten mielestä hyväksyttävää.

Tavoitteet ovat siis korkealla, ja tiedon tuottaminen edellyttää monitieteistä tutkimusta sekä eri intressitahojen tarpeiden yhteensovittamista. Ojitettujen soiden jatkokäyttövaihtoehtoja koskeva tutkimustarve onkin linjattu soiden ja turvemaiden kestävää käyttöä koskevaan Valtioneuvoston periaatepäätökseen syksyllä 2012.





Hyötyjä pystyttävä
arvottamaan



Puulla ja turpeella on kautta aikojen ollut taloudellinen markkina-arvo, mutta jotta soiden käytön eri vaikutuksia voidaan tutkia yhtä aikaa, on kehitettävä arvoa kuvaavia mittareita myös niille luonnon hyödyille, jotka tavallisesti koetaan markkinattomiksi.

Tällaisia hyötyjä ovat esimerkiksi monimuotoisuus, vesistökuormitus ja virkistyskäyttö, sekä soiden kyky sitoa kasvihuonekaasuja.

Jos soiden käyttötavan vaikutuksia esimerkiksi puuntuotannon, monimuotoisuuden ja virkistyskäytön arvoon voidaan tarkastella samanaikaisesti, voidaan maankäyttöä koskevat päätökset tehdä kansalaisten hyvinvoinnin kannalta pitempiaikaista hyötyä tuottavaksi verrattuna sellaisiin päätöksiin, jotka perustuvat pelkästään välittömiin aineellisiin tai rahallisiin hyötyihin.





Projekti tuottaa
tietoa vaihtoehdoista



Metsäkäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttöä selvitetään EU LIFE+ Ympäristöohjelman rahoittamalla viisivuotisella projektilla, joka käynnistyi heinäkuussa 2013.

Projektissa tuotetaan tietoa metsätaloudellisesti kannattamattomien ojitettujen soiden jatkokäytön kustannustehokkuudesta sekä vaikutuksista suoluonnon monimuotoisuuteen, vesistöjen kuormitukseen ja hiilensidontaan.

Tavoitteena on löytää taloudellisesti kannattavin ja sidosryhmien kannalta hyväksyttävin vaihtoehto soiden aineellisten ja aineettomien hyötyjen turvaamiseksi.

Metsäntutkimuslaitoksen koordinoima projekti on tällä hetkellä merkittävin heikkotuottoisten soiden käyttövaihtoehtoja tutkiva kokonaisuus Suomessa, ja siinä ovat mukana Oulun ja Helsingin yliopistot, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Vapo Oy. Rahoittajina toimivat myös Ympäristöministeriö ja Turveruukki Oy.

Kansalaisilla on erilaisia näkemyksiä soista ja siitä, mitä he heikkotuottoisten soiden jatkokäytöltä odottavat. Aiheesta onkin käynnissä kansalaiskysely, joka on auki helmikuun loppuun saakka. Kyselyn löytää kirjoittamalla hakukoneeseen ”Kysely soiden jatkokäyttömuodoista”.



ANNE TOLVANEN

MIIA PARVIAINEN

Tolvanen on metsien monikäytön ekologian tutkimusprofessori
Metsäntutkimuslaitoksessa ja
Oulun yliopistossa sekä
LifePeatLandUse-hankkeen
johtaja. Parviainen on
LifePeatLandUse-hankkeen
koordinaattori Metsäntutkimuslaitoksessa.

Ojitettujen
soiden jatkokäytölle on
lukuisia
vaihtoehtoja

En ymmärrä, että mikä tätä nykyistä hallitusta vaivaa. Kokoajan paasaavat työllisyyden lisäämisestä, mutta mitään ei tapahdu, vaan talous on syöksykierteessä ja työttömyys vain lisääntyy. Varmin ja nopein keino olisi lisätä työllisyyttä ja parantaa talouttamme lisäämällä ja kehittämällä kotimaista energiantuotantoa, mutta sitä ei jostain ihmeen syystä haluta kehittää ja rahat viedään ulkomaille kun energiaa ostetaan muualta. AIVAN ÄLYTÖNTÄ ! Kertokaa ihmeessä joku, miksi nykyisen hallituksen ei muka kannata tehdä kotimaisen energian tuotannon kehittämistä ja lisäämistä. Onko syy ehkä siinä, ettei idea ole tullut hallituspuolueelta vaan oppositiosta vai mikä helevetti tässä oikein mättää.

... ja kepu oppositiossa

Turveveron kiristyksestä eripuraa hallituksessa

Vihreiden puheenjohtaja ei lämpene
elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) esitykselle turveveron korotuksen
perumisesta. Turveveron korotus alentaisi
automaattisesti metsähakkeen tukea ja
lisäisi mahdollisesti kivihiilen käyttöä
energiantuotannossa.

BRYSSEL, HELSINKI (MT)



Ympäristöministeri, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö (vihr.) esittää metsähakkeen tuen korotusta vastapainona ensi vuoden alusta voimaan tulevalle turveveron kiristykselle.

”Pitäisi tutkia mahdollisuutta nostaa metsähakkeen tukea. Nyt näyttää kuitenkin edelleen siltä, että puun käyttö on kasvussa”, EU:n ympäristöministerien kokoukseen osallistunut Niinistö sanoi maanantaina Brysselissä.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) puolestaan esitti maanantaina, että ensi vuoden alkuun suunniteltu turpeen veronkorotus pitäisi perua. Turpeen energiaveroa nostettiin vuoden 2013 alussa 4,9 euroon megawattitunnilta. Ensi vuoden alussa sen on tarkoitus nousta 5,9 euroon.

Vapaavuoren mukaan turpeen veronkorotus heikentäisi metsähakkeen asemaa ja lisäisi entisestään kivihiilen käyttöä energiantuotannossa. Metsähakkeen tuki ja turpeen verotus ovat kytköksissä toisiinsa siten, että metsähakkeen tuki alenee, kun turpeen veroa korotetaan.

”Suomessa käytössä olevasta tukimallista johtuen metsähakkeen tukitaso alenee, kun turpeen veroa nostetaan. Tuen lasku nykytasosta vaarantaisi metsähakkeen kilpailukyvyn kivihiileen verrattuna myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa”, Vapaavuori varoitti.

”Tämä turpeen ja metsähakkeen kiikkulautamalli on ollut alun perinkin ongelmallinen. Lähden kuitenkin siitä, että turpeen veronkorotusta ei peruta”, Niinistö painottaa. Hänen mukaansa turve saa edelleen muunlaisia verotukia, jotka eivät ole oikeassa suhteessa sen saastuttavuuteen.



Vihreiden sisällä
erimielisyyttä asiasta



Toisin kuin Niinistö, vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen näyttää vihreää valoa turveveron noston perumiselle.

Tynkkynen muistuttaa, että vihreät ehdotti sitä jo viime vuoden puolella, kun puolue julkisti kymmenen kohdan paketin kivihiilen nousun taittamiseksi.

”Yksi ehdotus oli pohtia kaavailtuja veronkorotuksia, että ovatko ne paikallaan. Vihreillä on siis ollut samansuuntaisia ajatuksia Vapaavuoren kanssa”, Tynkkynen sanoo.

Tynkkynen huomauttaa, että hallituksessa ja eduskunnassa on linjattu, että aiemmin sovittuja veronkorotuksia on punnittava kulloisessakin tilanteessa.

”Nyt näyttää siltä, että jos turpeen verotusta edelleen kiristetään, se vahvistaisi kivihiilen asemaa. Tätä ei suinkaan tavoitella.”





Keskusta peruisi
edellisenkin noston



Perussuomalaiset kannattavat turpeen energiaveron noston perumista.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajan Lauri Heikkilän mielestä turpeen energiavero on jo nyt liian korkea ja se heikentää kotimaisen energian kilpailukykyä.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen vaatii hallitusta perumaan pikimmiten myös vuoden 2013 alussa voimaan tulleen turveveron korotuksen, joka romahdutti turpeen ja puun kilpailukyvyn verrattuna kivihiileen.

”Monet puuenergian korjuuketjut ovat ongelmissa, kun hakkeella ei ole tasaista virtaa. Hallitus on tehnyt karhunpalveluksen kotimaisen energian käytölle.”

Tiilikaisen mielestä turveveron korotusten perumisen yhteydessä kannattaisi nostaa kivihiilen veroa.

Tynkkynen torppaa Tiilikaisen ehdotuksen.

Hänen mielestään jo aiemmin tehtyjen turveveron korotusten peruminen takautuvasti rasittaisi valtion taloutta liikaa.



NIKLAS HOLMBERG

KATJA LAMMINEN

kaikki tuet veke ja verot haittojen mukaan

Sittenhän turpeella olisi korkeimmat haittaverot. Järjettömän kalliisti ja syvälle suomen suoluonotoon tukirahoilla kaivettujen monttujen ennalleen palutuminen vie tuhansia vuosia. Järjettömällä tavalla tuhansien ihmisten elinympäristöjen ja elinkeinojen pilaaminen on valtava haitta sen kokonaiskustannuksen takia. Turpeen kaivaminen suosta aiheuttaa suunnattoman paljon vaarallista saastetta pohjaveteen ja pintavesistöön ja muualle ympäristöön erittäin paljon, joka myös tietenkin aiheuttaisi turpeelle kaikkein korkeimman haittaveron. Turvevoimalan vahingoittuessa, se aiheuttaisi kerralla myös suurimman mahdollisen ilon sadoilta neliökilometreiltä ja alueen palautumisen asumiskelvolliseksi samalta alueelta sadoiksi vuosiksi.

Voisiko joku ystävällisesti vastata aiemminkin esittämääni kysymykseen, että miksi lopetettuja turvekaivantoja ei sitten hyödynnetä täydellisesti vaikka ne ovat niin erinomaisia kaikkeen mahdolliseen? Vain 20% näistä ihmemaista on jonkinlaisessa uusiokäytössä.

#912: -

En tiedä, mutta uskon jatkohyödyntämisen olevan turvealueen omistajan asia mitä hän alueellaan tekee. Alueen ollessa vielä suona, se ei ole ollut metsänä, eli siihen ei taida päteä metsitys velvoitteet niin kuin avohakkuun jälkeen metsässä. Kyllähän tuo hölmöltä tuntuu, jos niitä ei haluta jatkohyödyntää. Luulisi ainakin turpeen hyödyntäjien, kuten VAPO:n ajattelevan mainettaan, että alueita alettaisiin hyödyntää niin kuin he perustelevat ja markkinoivat soiden jatkohyödyntämisestä.

taitaa suurin osa tuosta vähäisestäkin jatkokäytöstä olla ruokohelpiä, joka oli kuitenkin täysi floppi

On lottovoitto syntyä Suomessa. Kun katsoo energia-alan tilastoja, niin lottovoitto on määriteltävä korkeintaan neljäksi oikein ja ilman varanumeroa. Onneksi noita onnekkaita energia-alan lottomiljonäärejä löytyy hyvinkin läheltä naapurimaista. Onko kysymys pelkästä onnesta?



Norjan öljyrahasto perustettiin 1990 ja viime kuussa rahaston arvo ylitti 5 biljoonan kruunun rajan tehden jokaisesta norjalaisesta tavallaan kruunumiljonäärin. Euroissa laskettuna rahaston arvo on reilut 600 miljardia eli tälläkin valuutalla laskettuna jokaisella norjalaisella on rahastossa yli 100 000 euroa. Vauraus on peräisin öljystä ja maakaasusta, mutta onneksi Norjaa on siunattu valtavilla voimantuotantoon soveltuvilla vesivaroilla ja Huippuvuorten kivihiilellä. Ja jottei suru hiivi Norjalaiseen villapaitaan on Norjasta löytynyt melkoisesti liuskekaasua. Ei uhkaa kestävyysvaje ihan heti.
Sitten uutispommi tämän viikon Eurostatin energiatilastosta. Koko 28 EU-maan katraasta löytyy yksi valtio, joka on täysin energiaomavarainen. Ja tuo maa on, yllätys-yllätys, Tanska. Tanskankaan omavaraisuutta ei ole jauhettu tuulimyllyillä tai olkipelleteillä vaan kaksi merkittävintä omaa energialähdettä ovat öljy ja kaasu. Tanskan 18,9 Mtoe:n primäärienergiantuotannosta öljy ja kaasu kattavat 15,4 Mtoe:ta eli reilut 81 % vuonna 2012. Myös Tanska tähtää uusiin energialähteisiin, joista vähemmän julkisuudessa ovat olleet Grönlannin kivihiili- ja uraanivarat.

Samasta tilastosta löytyy toiseksi omavaraisimman EU-maan paikalta eteläinen naapurimme Viro. Sielläkin omavaraisuus on yli 80 %, mutta tavoitteeksi on asetettu 100 % muutaman vuoden tähtäimellä. Viro hyödyntää palavaa kiveä lämmitykseen, sähköntuotantoon ja liikennepolttoaineiden jalostukseen. Ja viedäänpä Virosta energiapuuta ja palaturvettakin mm. Ruotsiin. Ja onpa Vironkin maaperästä löytynyt tuota liuskekaasua.

EU-maiden energiaomavaraisuuden kolmas ja neljäs sija menevät Romanialle ja Tšekin tasavallalle, mutta viidenneltä sijalta löytyy Ruotsi. Ruotsi on luku sinällään, kun muistetaan että kansakunta teki päätöksen ydinvoimasta luopumisesta 29 vuotta sitten. Siitä huolimatta vuonna 2012 vain Ranska ja Saksa kattoivat Ruotsia enemmän sähköstään ydinvoimalla. Ja kuin Suomelle kiusaksi myös Ruotsin manner kätkee sisäänsä huomattavat liuskekaasuvarannot ja onhan länsinaapurilla myös tosi mittava vesivoimantuotanto.

Tämän blogin tarkoitus ei ole missään nimessä arvostella naapureita, vaan arvostaa heidän omavaraisuuteen tähtäävää energiapolitiikkaansa. Kyllä Suomella energiavaroja riittäisi, jos vain olisi tahtoa ja ymmärrystä ottaa varat käyttöön naapurimaiden tavoin. Tai jos vaikka riittävän monet ottaisivat aluksi puheeksi tämän mahdollisuuden edes samalla volyymilla kuin veronkorotukset ja leikkaukset.

--

#911: -

Voisko banaanejakin kasvattaa? Nekin on hyötykasveja. Ehkä riisi sopisi paremmin kun tuollaisiin monttuihin tuppaa kertymään vettä ...

Rahkaturvesuosta hyvää peltoa

Suomenselän alueella maaperä on karua ja ravinneköyhää. Esi-isämme ovat tehneet valtavan työmäärän asian korjaamiseksi.

Siitä ovat todisteina lukuisat savikuopat, joista on ajettu pelloille suuret määrät maata lapio- ja hevospeleillä. Se ollut ainoa keino kasvuvoiman lisäämiseksi kun keinolannoitteita ei ollut olemassa.

Nykyisin tämä työ ei kuulu maatalousopetukseen.

Luomuviljelyn tehostamisessa nämäkin keinot kannattaa ottaa käyttöön. Konetekniikan ansiosta työteho on noussut vähintäänkin satakertaiseksi lapioaikaan verrattuna.

Maanajoon sijoitetut kustannukset on mahdollista saada takaisin noin viidessä vuodessa, koska maan fysikaaliset ominaisuudet parantuvat. Niitä ovat lämpötalous, vesitalous, kaasujen vaihtokyky, pieneliötoiminta ja ravinnesynteesin biologinen typensidonta.

Viljelylle myönteiset vaikutukset pellossa ovat pysyviä käytännössä satoja vuosia.

Savi ja hiesupartikkelit näyttävät mikroskoopissa kerrosvoileiviltä. Kiille näyttää leivältä ja kalium molekyylit ovat herkkuja leivän välissä. Bakteeritoiminnan vaikutuksesta kaliummolekyylit vapautuvat tarpeen mukaan kasvien käyttöön, se on luonnon oma säätömekanismi.

Tämä on yksi osa ravinnesynteesiä. Säätömekanismi ei toimi jos maahan annetaan runsaasti kalilannoitusta. Melko viisaita nuo esi-isät ja myös äidit ovat olleet kun eivät yleensä tehneet turhaa työtä. Suomenselällä on se ongelma, että savea on harvoissa paikoissa ja vain vähäisiä määriä. On pakko turvautua huonompaan materiaaliin.

Hietaista hiekkaa löytyy yleensä kohtuullisen matkan päästä. Se ei sovellu rakentamiseen, eikä ole hyvää viljelysmaaksikaan. Sitä esiintyy harjanteina maastossa ja otettaessa ei synny vesikuoppaa. Sillä on samoja ominaisuuksia kuin savella jos sitä käytetään vähäravinteisilla turvemailla. Käyttömäärät täytyy olla suuremmat kuin savella (400–500 kuutiota hehtaarille)jos on kyseessä uutismaa.

Mikäli uudisraivauksella aiotaan saada toivottua hyötyä, täytyy ojituksen olla erikoisen tehokas.

Kalkitus ja hivenravinne tilanne täytyy olla kunnossa. Siihen soveltuu erityisen hyvin puun tuhka, jos sitä on saatavissa. Muutoin se voidaan hoitaa kalkilla ja hivenlannoitteilla.

Luomutilalla on hyvä käyttää kompostoitua lantaa tai muuta hyväksyttyä kompostia. Vain sillä saadaan pieneliö toiminta käynnistymään. Komposti on elävää massaa, jolla uusi maa ympätään.

Tulokset ovat hämmästyttäviä kolmen vuoden kuluttua viljelyn aloittamisesta. Maanäytteissä näkyy paljain silmin monenlaista pientä mönkijää. Lisäksi mikroskooppisen pieniä sieniä ja bakteereita. Biosfääri on hyvin mielenkiintoinen juttu.

Uudisraivaukseen satsaaminen on viljelijälle aina taloudellisesti rankka juttu, koska niiden saaminen tukien piiriin on hyvin epävarmaa. Vaatii viljelijältä paljon uhrauksia ja uskoa tulevaisuuteen ruokahuollon turvaamiseksi. Toivon että päättäjät ymmärtäisivät asian tärkeyden.

On arvioitu että ruokaa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, vaikka ei olisi kriisitilanteita tai luonnon aiheuttamia yllätyksiä.

Ei riitä että on paljon hyvää peltoa. Tarvitaan myös ammattinsa osaavia viljelijöitä.

Katsoin mieleenpainuvan dokumentin Moldovasta noin vuosi sitten.

Siellä on puute elintarvikkeista ja maaseudulla nähdään nälkää. Olen käynyt siellä 1975. Se on mustanmullan aluetta, maailman parasta viljelysmaata.

Silloin se oli Neuvostoliiton vilja-aitta. Samaa viljelyskasvia oli satoja hehtaareja yhdellä lohkolla. Komeat kasvustot näyttivät jatkuvan taivaanrantaan saakka. Elintaso oli Neuvostoliiton korkeimpia. Valtaosa väestöstä työskenteli noilla jättikolhooseilla. Nyt kolhoosit on purettu ja viljelyasiantuntijat ovat poissa.

On melkoinen ihme, että ikänsä maataloustyötä tehneet ihmiset eivät osaa viljellä maata.

Äidit joutuvat lähtemään ulkomaille siivoojan töitä tekemään perheen toimeentulon turvaamiseksi.

Meilläkin maatilat pakotetaan turhan suuriin yksiköihin tehokkuuden saavuttamiseksi. Näin osaajien terävin kärki harvenee. Vaikka pieniähän nuo tilat vielä ovat verrattuna Euroopan tiloihin puhumattakaan Amerikasta.



Urho Kari

Länsikylä

#918: - Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 17.3.2014

Mitenkähän tuo ensimmäinen lause liittyy tuohon lopputekstiin?

 

Onko kivihiilen kaivaminen Venäjällä ympäristöystävällisempää kuin turvetuotanto Suomessa? No saadan itänaapurit siitä meidän rahat.

Energiayhtiöt: Haketukea lisää,turveveroon alennus
Metsäperjantai, 15:15 Kommenteja: 0 Tekstin koko: A A A

Markku Vuorikari
Energiayhtiöt vaativat alennuksia turpeen verotukseen.

Parikymmentä energiayhtiötä vaatii kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamista. Yhtiöt alentaisivat turpeen verotusta ja lisäisivät metsähakkeen tukea.

Energiayhtiöiden mukaan turpeen kilpailukyky on heikentynyt ja käyttö vähentynyt. Syynä on turpeen verotuksen kiristyminen yli kaksinkertaiseksi viime vuoden alussa.

Tämä on samalla leikannut metsähakkeen tukea, sillä turpeen veron kiristyessä hakkeen tuki laskee.

Kotimaisten polttoaineiden vaikea tilanne uhkaa edelleen heiketä.

”Hallitus on ensi vuoden alusta lukien kiristämässä turpeen veroa ja alentamassa metsähakkeen tukea”, yhtiöt sanovat perjantaisessa kannanotossaan.

Yhtiöt ottavat kantaa myös niin sanottuun turvepykälään. Se sisältyy ympäristönsuojelulain uudistukseen, joka on eduskunnan käsittelyssä.

”Ympäristönsuojelulaissa on mukana epäonnistunut pykälä turvetuotannon sijoittamisesta. Toteutuessaan pykälä vaikeuttaa merkittävästi uusien tuotantoalueiden luvitusta”, yhtiöt sanovat perjantaisessa kannanotossaan.

Yhtiöiden mukaan pykälä toisi turvetuotannon luvitukseen ”kohtuutonta harkinnanvaraisuutta”.

Yhtiöt vaativat turvepykälän poistoa tai ainakin sen soveltamisalan rajausta.

Antti Kantola

19.3.2014 KP24
Keskipohjanmaa: Energiapolitiikkaan saatava muutos

Pietarsaaressa toimiva Ahlholmens Kraft on yksi esimerkki voimaloista, jotka ovat joutuneet päättäjien lyhytnäköisyyden takia muuttamaan suunnitelmiaan. Metsähakkeen ja turpeen hinnan nousun takia sähköä ja lämpöä tuottava laitos on korvannut kotimaisia polttoaineita kivihiilellä. Sen osuus oli pari vuotta sitten vain kymmenisen prosenttia, ensi vuonna kenties jo 60-70 prosenttia. Syy on yksinkertainen: kivihiili on nyt halpaa.
Kehityksen taustalla ei ole pelkkä poliitikkojen pahantahtoisuus tai ymmärtämättömyys. Maailman energiamarkkinat ovat kokeneet ison murroksen sen jälkeen, kun Yhdysvallat ryhtyi poraamaan maaperästään liuskekaasua ja -öljyä. Liuskekaasun käytön nopea kasvu on romahduttanut maakaasun ja sen perässä kivihiilen hintaa. Yhdysvaltain päästöt ovat vähentyneet kuudella prosentilla.

Eurooppalaisesta näkökulmasta tilanne on kääntynyt päälaelleen. EU:n hyvää tarkoittavat ilmastotavoitteet ja toimenpiteet ovat tähdänneet siihen, että pahimmista saastuttajista pitäisi päästä eroon.

Päästökauppa ei kuitenkaan toimi niin kuin piti. Päästöoikeuksien hinnat ovat romahtaneet. Hiilidioksiditonnin päästäminen taivaalle maksaa nykyisin viisi euroa. Uusiutuvien polttoaineiden osuuden lisäämiseksi tarkoitetut tuet ja veroedut ovatkin kääntyneet tukemaan hiilen käyttöä.

Yle TV1:n MOT-ohjelma (17.3.) kertoi suorastaan surkuhupaisia esimerkkejä siitä, millaisiin päättömyyksiin energiapolitiikassa on ajauduttu eri puolilla Eurooppaa. Myös ohjelman asiantuntijat myönsivät kömmähdykset. Kansliapäällikkö Martti Hetemäki puhui hyväntahtoisesta hölmöilystä. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoi, ettei turpeen käytön rajoittamisella ollut tarkoitus lisätä kivihiilen käyttöä. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kuvasi järjestelmää sekamelskaksi, joka ei ole kenenkään hallinnassa.

On korkea aika ottaa tilanne hallintaan. Turpeen ja puuhakkeen kilpailukykyä on järkevää korjata, vaikka turpeen käytöstä koituukin ympäristöhaittoja. Ei turve kuitenkaan pahempaa ole kuin kivihiili, ja pluspuolena se sentään tarjoaa työtä Suomessa.

Kun hallitus joutuu kasaamaan pysähtyneen talouskasvun, teollisen rakennemurroksen, suurten budjetti- ja vaihtotasealijäämien paineessa tuskallisia sopeutusohjelmia, energiapolitiikassa sille on tarjolla yksi kasvu- ja työllisyystoiveita herättävä mahdollisuus. Puun ja kaiken bioenergian hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Teknologioiden kehittyminen saattaa avata nopeastikin uusia näkymiä.

Erilaisten yritystukien kokonaismäärää voi olla terveellistä leikata. Se raha mikä jää on kuitenkin järkevää suunnata parhaiten uutta työtä luoviin ja energiaomavaraisuutta edistäviin kohteisiin.

Professoriryhmä totesi äskettäin, että Suomi kulutti vuonna 2012 tuontienergian hankintaan 8,5 miljardia euroa. Ryhmän mielestä siitä olisi paljon korvattavissa uudella energiapolitiikalla jo tällä vuosikymmenellä. Muutamassa vuodessa olisi mahdollista synnyttää jopa 30 000 uutta työpaikkaa. Luulisi tarjouksen kiinnostavan hallitusta.

Viimeistään maailmanpoliittisen tilanteen kiristymisen pitäisi olla herättäjä, joka saa päättäjät ymmärtämään kotimaisen energian merkityksen. Kaikkea tuontia ei voi korvata, mutta paljon kuitenkin.


Arto Hietalahti

Pohjanmaa 18.3.2014 klo 16:01 | päivitetty 18.3.2014 klo 16:24

Hakkeenpoltto uhkaa jopa loppua suurissa voimaloissa

Puunpoltto Pohjanmaan maakuntien suurissa voimaloissa vähenee. Alholmens Kraft Pietarsaaressa uhkaa lopettaa puunpolton kokonaan, koska se on tappiollista. Voimayhtiöt odottavat nyt, että hakkeen tuki nostettaisiin vuoden 2012 tasolle. Metsähakkeen vähentynyt poltto uhkaa myös monen hakeyrittäjän tulevaisuutta.










Metsähaketta

Kuva: Merja Siirilä / Yle

Kortesjärvellä jyrsitään vielä täydellä höyryllä kantokasaa hakkeeksi Vaasaan Vaskiluodon Voiman kaasutuslaitoksen käyttöön. Työtä riittää näillä näkymin huhtikuun loppuun.

Voimaloiden nihkeys hakkeen polttoon näkyy selvästi toimitusmäärissä, selvittää JH-Metsäenergian toimitusjohtaja Janne Haavisto.

– Kyllä määrät ovat pienempiä. Me tehdään vielä kohtuullista määrää, mutta pelkona on, että tulee pitempikestoinen seisokki. Kun päästään huhtikuun loppuun, on meillä puolen vuoden seisokki tiedossa. Siitä on vaikea selvitä, Haavisto harmittelee.

Metsähakkeella on ollut vahva kysyntä biovoimaloissa, koska sillä tuotettua sähköä on tuettu. Viime vuonna hallitus kuitenkin leikkasi hakkeen tukea kolmanneksella, ja se näkyy puun käytössä. Halpa kivihiili on korvannut sen.

Hallituksen tukipolitiikkaan halutaan muutos

Pietarsaaressa Alholmens Kraft uhkaa luopua kokonaan hakkeen käytöstä ellei hallituksen tukipolitiikka muutu. Myös Vaskiluodon Voima Vaasassa on lisännyt kivihiilen polttoa, mutta pyrkii ylläpitämään uuden biokaasutuslaitoksensa toimintaa tappioista huolimatta.

Hakkeen käytön vähentyminen uhkaa jo monen yrittäjän toimintaa. Hakkeen hankintaketjut ovat katkeamassa, toteaa yrittäjä Janne Haavisto.

– Luonnostaan on selvää, kun kalustoa joudutaan vähentämään ja ihmisiä sanotaan irti, työt lopetetaan, niin sen uudelleen synnyttäminen ei ole helppoa. Ennen kuin siihen malliin mennään, niin kyllä nyt tarvitsisi miettiä.



Lue myös


Metsäkeskuksen alueneuvottelukunta vetoaa ministereihin: Metsähakkeen hankintaketjut kuolemassa 18.3.

Hannu Puikkonen

Yle Pohjanmaa

Energia


10 000 työpaikkaa uhkaa valua hiilenmustaan nieluun - viime vuonna jo 250 miljoonan euron menetys

Talouselämä


13.3.2014 12:16

päivitetty 13.3.2014 13:22


9












Jaa









in

Share
.

0









VTT:n laskelman mukaan hyvänä vuonna energiaturve tuottaa puolen miljardin euron kassavirran kansantaloudelle. Turpeen käyttö työllistää suoraan tai välillisesti yli 10 000 suomalaista.

Viime talvena turpeen energiakäyttö jäi kuitenkin puoleen hyvän turvevuoden tasosta. Bioenergia ry arvioi, että ilman poliittisia päätöksiä tilanteesta uhkaa tulla pysyvä.

"On vaarana, että menetetään 250 miljoonan euron vaikutukset kansantalouteen. Turvetta korvautuu jo nyt huomattava määrä kivihiilellä, mikä on ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa", laskelman tilanneen Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa sanoo.

"Turpeen käyttö myös mahdollistaa useiden suurten kaupunkien kaukolämmön alhaisen hinnan. Tästä tulisi jatkossakin pitää kiinni", Peisa jatkaa.

Turpeenkäytön kannattavuutta uhkaa kiristynyt verotus, jota aiotaan edelleen nostaa ensi vuoden alusta.


Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.

Tilaa uutiskirje

"Turpeen positiivisia vaikutuksia ei kuitenkaan tulisi riskeerata vajaan 50 miljoonan euron verohyödyn takia. Liiallisella verorasituksella uhataan koko kotimaisen turvetuotannon yhteiskunnalle tuomaa puolen miljardin panosta", Bioenergia toteaa.

Päivitys: Otsikosta korjattu miljardit miljooniksi