Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Sähkönhinta


Johan rämähti, huomenna Suomi-sähkö taas +80% kalliimpaa

Talouselämä


21.3.2014 15:37

päivitetty 21.3.2014 15:44


12












Jaa









in

Share
.

0









Aluehintaerot Pohjolan sähkömarkkinalla revähtivät taas poskettoman suuriksi. Maksajia ovat suomalaiset. Suomen ja Ruotsin välinen tasasähköyhteys Fennoskan 2 irtosi verkosta täydestä 800 MW tuonnista Suomeen torstai-iltana.

Yhteys on edelleenkin pois käytöstä. Vian tarkempi paikannus jatkuu Fingridin ja Svenska Kraftnätin yhteistyönä.


Fingrid on hankkinut tuontia korvaavaa sähköä käynnistämällä omistamiaan kaasuturbiineita, tekemällä erikoissäätöjä säätömarkkinoilta ja hankkimalla sähköä kahdenvälisillä sopimuksilla suomalaisilta markkinaosapuolilta ja Venäjältä.

Ja kalliiksi tulee. Huomenna saunapäivänä Nord Poolin pörssisähkön päivähinta on hieman yli 80 prosenttia kalliimpaa kuin ruotsalaisilla, 41,88 euroa megawattitunti. Kalleimmat tunnit ovat kello 17-19 välillä, kun sähkönhinta kohoaa lähes 68 euroon megawattitunnilta. Ruotsalaisen hinta vaihtelee silloin samaan aikaan 24-25 eurossa.

Ja pitää muistaa, että hinnoissa on kyse verottomista tukkusähkön hinnoista.

Satojen miljoonien tulonsiirto

Suomen riippuvuus ulkomaisesta sähköstä on korvia huutavaa. Fennoskan 2:n viat ovat käyneet suomalaisilla tosi kalliiksi. Esimerkiksi vuonna 2012 pelkästään siirtoyhteyksien vikaantumisista aiheutui sähkönkäyttäjille yli 250 miljoonan euron menetykset ja suomalaiset sähkönkäyttäjät maksavat sähkön tukkumarkkinan toiminnan puutteet", totesi Paikallisvoima ry:n puheenjohtaja Juha Lindholmviime vuonna.

Vuosi 2013 ei ole asiassa paljon parempi, sillä esimerkiksi viime kesänä suomalaiset maksoivat sähköstään pitkiä aikoja 30-60 prosenttia Ruotsia ja Norjaa enemmän.


Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.

Tilaa uutiskirje

Suomen riittämättömät siirtoyhteydet takaavat sen, että Suomi tulee jatkossakin muodostamaan useasti sähkössä oman hinta-alueensa, joka pääsääntöisesti tarkoittaa muuta Pohjolaa kalliimpaa aluetta.

Hintaheilahteluihin auttaisi vain sekä paremmat siirtoyhteydet että vakaampi ja ennen kaikkea suurempi oma sähköntuotanto.

Energia 21.3.2014, 19:30


Suomen riippuvuus ulkomaisesta sähköstä on järkyttävä - se taas näkyy hinnassa








[Kuva: Fingrid]


Aluehintaerot Pohjolan sähkömarkkinalla revähtivät taas poskettoman suuriksi. Maksajia ovat suomalaiset. Suomen ja Ruotsin välinen tasasähköyhteys Fennoskan 2 irtosi verkosta täydestä 800 MW tuonnista Suomeen torstai-iltana.


Yhteys on edelleenkin pois käytöstä. Vian tarkempi paikannus jatkuu Fingridin ja Svenska Kraftnätin yhteistyönä.


Fingrid on hankkinut tuontia korvaavaa sähköä käynnistämällä omistamiaan kaasuturbiineita, tekemällä erikoissäätöjä säätömarkkinoilta ja hankkimalla sähköä kahdenvälisillä sopimuksilla suomalaisilta markkinaosapuolilta ja Venäjältä.


Ja kalliiksi tulee. Huomenna saunapäivänä Nord Poolin pörssisähkön päivähinta on hieman yli 80 prosenttia kalliimpaa kuin ruotsalaisilla, 41,88 euroa megawattitunti. Kalleimmat tunnit ovat kello 17-19 välillä, kun sähkönhinta kohoaa lähes 68 euroon megawattitunnilta. Ruotsalaisen hinta vaihtelee silloin samaan aikaan 24-25 eurossa.


Ja pitää muistaa, että hinnoissa on kyse verottomista tukkusähkön hinnoista.


Satojen miljoonien tulonsiirto

Suomen riippuvuus ulkomaisesta sähköstä on korvia huutavaa. Fennoskan 2:n viat ovat käyneet suomalaisilla tosi kalliiksi. Esimerkiksi vuonna 2012 pelkästään siirtoyhteyksien vikaantumisista aiheutui sähkönkäyttäjille yli 250 miljoonan euron menetykset ja suomalaiset sähkönkäyttäjät maksavat sähkön tukkumarkkinan toiminnan puutteet", totesi Paikallisvoima ry:n puheenjohtaja Juha Lindholmviime vuonna.


Vuosi 2013 ei ole asiassa paljon parempi, sillä esimerkiksi viime kesänä suomalaiset maksoivat sähköstään pitkiä aikoja 30-60 prosenttia Ruotsia ja Norjaa enemmän.


Suomen riittämättömät siirtoyhteydet takaavat sen, että Suomi tulee jatkossakin muodostamaan useasti sähkössä oman hinta-alueensa, joka pääsääntöisesti tarkoittaa muuta Pohjolaa kalliimpaa aluetta.


Hintaheilahteluihin auttaisi vain sekä paremmat siirtoyhteydet että vakaampi ja ennen kaikkea suurempi oma sähköntuotanto.


Lähde: Talouselämä

Jos ei ole itsellään mitään sanomista, niin ei tarvitse kopioida noitakaan lehtiartikkeleita, koska kaikki voi lukea ne lehdet ja sinulta jää tuo älytön turha työ.
































































































Kopioitu persiistä!

#928: - KOPIOITU PERSIISTÄ

Kiitos viestistäsi. Viestisi on tullut myöhästyneenä perille.

Hiilenmustat ympäristötuet. Poliitikkojen hyvää tarkoittavat ohjauskeinot ovat kääntyneet itseään vastaan, ja lisäävät nyt kivihiilen käyttöä.

http://areena.yle.fi/tv/2179774

Kotimaisen Energian poltosta

http://areena.yle.fi/tv/2213497

Hyvä Jukka! - tuolla tavoin esitettynä asia on paljon selkeämpi. Jokainen saa lukea koko jutun alkuperäisenä eikä referoituna kopioijan toimesta, jota jotkut tekevät saadakseen asian näyttämään enemmän oman mielipiteen mukaiselta.

#928: - KOPIOITU PERSIISTÄ

Tiedetään että olet sieltä kotoisin ja vieläpä haisevimmasta kurvista

#933: -

ei muuta kuin jaskarin akan poika toteuttamaan noita visioita etteivät jäisi pelkälle puhumisen asteelle

 

 

Eikös se tässä takavuosina nähty mihin toimiin se Jaskari keskittyy.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Poliisi+epäilee+kokoomuksen+Jaskaria+parituksesta+ja+pahoinpitelystä/1135222278681

#938: Luonnonsuojelija -

Kivihiilessä on suuremmat kasvihuone päästötö kun lasketaan sen kujettaminen UURAANIN takaa. Kannattaa ottaa selvää siitä mihkä Venäläiset pistää ne rahat mitkä niille annetaan energian mukana. Kannattaa myöskin selvittää paljonko turve tuo työllisyyttä ja hyvin vointia Suomen valtiolle. Ota myös selvää paljonko maalämpö tarvii sähköä toimiakseen! Olen tässä yrittänyt tehdä hankaus sähköä että saisin energia säästö lamput palamaan mutta en ole vielä onnistunut. Kerro miten se onnistuu.

Turve työllistää erittäin monta suomalaista ja se on uusiutuva luonnonvara.

onhan kivihiilikin uusiutuvaa - kyse on taas vain ajasta

Haittaveroa on alennettava pysyvästi. Korotuksesta luopuminen ei riitä, koska nykyinen vero on johtanut hiilen käytön räjähdysmäiseen kasvuun (johtuu osaksi liuskekaasun vaikutuksesta hiilen hintaan).Ulkomaisen hiilen käyttöä on saatava vähennettyä.

31.3.2014 KP24
Keskipohjanmaa: Metsähakkeen käyttö turvattava

Maailman suurimassa biopolttoaine voimalassa Alholmens Kraftilla kuuluu kummia. Jos metsähakkeen tuki ja turpeen verotus ei merkittävästi muutu, Pietarsaaren suurvoimala käy ensi vuonna 70-prosenttisesti kivihiilellä, joka on uusiutumatonta ja ilmastoa rasittavaa tuontienergiaa.
Eihän tässä näin pitänyt käydä. Voiko kotimaista energiatuotantoa tukeva Suomi toimia näin.

Outoon tilanteeseen on tultu lähinnä siksi, että hallitus nosti turpeen verotusta 1,9 eurosta 4,9 euroon MWh:lta. Samaan aikaan valtio laski viime vuonna metsähakkeen tuen 18 eurosta nykyiseen 13,13 euroon MWh:lta. Hallitus aikoi laskea tukea edelleen 11,31 euroon, mutta perui kehysriihessä päätöksensä ja samalla turpeen verotuksen lisäkiristyksen.

Suunta on oikea, mutta riittämätön. Kotimaisen bioenergiateollisuuden ja muun muassa Alholmens Kraftin toimitusjohtajan Roger Holmin mukaan tukitasot pitäisi palauttaa vuoden 2012 tasolle eli metsähakkeessa 18 euroon MWh:lta.

Tilannetta mutkistaa turpeen ja metsähakkeen valtion ohjauksen kytkeminen toisiinsa Euroopan unionin päätöksellä. Jos turpeen veroa nostetaan, metsähakkeen tukea on laskettava. Energiamuodot kilpailevat samoista asiakkaista.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on selittänyt tilannetta liuskekaasun käytön lisääntymisellä Yhdysvalloissa ja siitä seuranneella kivihiilen hinnan laskulla maailmanmarkkinoilla. Vapaanvuoren mukaan metsähake ja turve olisivat vailla mahdollisuuksia, vaikka turpeen verotuksessa ja metsähakkeen tuessa palataan vuoden 2012 tasolle.

Alholmens Kraftin toimitusjohtaja Roger Holm kuitenkin väittää, että jos turve- ja hakekohtelu palautetaan parin vuoden takaiselle tasolle, turvetta ja haketta voidaan käyttää kilpailukykyisesti lauhdevoimaloissa (KP 18.3.). Suomi ei siis ole ajopuu vaan se voi itsenäisesti vaikuttaa, luodaanko Suomeen työtä ja halutaanko suosia ympäristöystävällisiä ja kotimaisia energiaratkaisuja.

Veronmaksajan etua puolustavaa voi lohduttaa sillä, että metsähakkeen tuki on vähäistä esimerkiksi tuulisähköön verrattuna. Tuulivoiman tuki on noin 75 euroa MWh:lle.

Alholmens Kraft on iso tekijä suomalaisessa lämmön ja sähköntuotannossa. Yksin sähköä voimala tuottaa 265 MW:n teholla, mikä vastaa esimerkiksi viidesosaa Hanhikivelle suunnitellun ydinvoimalan tehosta. Pietarsaaren turve- ja puuvoimalan sähköllä voidaan laskennallisesti valaista maailman ympäri kulkeva katu oletuksella, että katuvalopylväitä on 40 metrin välein. Lisäksi voimala tuottaa lämpöä ja höyryä.

Turvesoilla, metsissä ja kuljetuksissa voimala työllistää 350 henkilöä, joista jopa 300 työpaikka on vaarassa valtion ohjauspolitiikan vuoksi. Valtakunnallisesti suomalaismetsistä ja kuljetusliikkeistä uhkaa vähentyä jopa 800 työpaikkaa. Suomalainen bioenergia on tärkeä työllistäjä, ja oikein ohjattuna bioenergian osuus kansantulosta ja työllisyydestä vain kasvaa.

Suomen ja Euroopan pitää myös vakavasti pohtia, mitä vaikutuksia uusilla liuskekaasuesiintymillä on. Jos uudet fossiilisen energian lähteet laskevat energian hintaa, se lyö korville biopolttoaineiden edistämistä. Pahimmillaan liuskekaasu kiihdyttää uudelleen ilmaston lämpenemistä puhumattakaan paikallisista ja alueellisista haitoista ympäristölle ja ihmisille.



Antti Savela

Energiatalkoot pitää aloittaa nyt
Pääkirjoituksetmaanantai, 05:01 Kommenteja: 0 Tekstin koko: A A A
”Tuontienergialaskusta helppo jättää miljardi pois.”

Kotimaisesta työstä, viennistä ja kauppataseesta puhutaan nykyään paljon.

Huolimatta siitä, että suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, työttömyys kasvaa edelleen. Eläkeläisten ja työttömien lukumäärän samanaikaisen kasvamisen seurauksena työllisyysaste, eli työssä olevien lukumäärä työvoiman ulkopuolella oleviin, heikkenee.

Kauppataseen painuminen miinukselle puolestaan merkitsee kansakunnan velkamäärän kasvua. Ilman viennin kasvua tai/ja tuonnin vähentämistä tilanteeseen ei tule korjausta.

Itsestään tilanne ei muutu, vaan tarvitaan ennakkoluulottomia toimia. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on tähän saakka keskittynyt julkisen talouden velan kasvun hillitsemiseen kiristämällä verotusta ja leikkaamalla valtion menoja.

Leikkauksista huolimatta valtion menot ovat kasvaneet vuoden 2011 talousarviosta tämä vuoden talousarvioon verrattuna noin neljä miljardia euroa. Samaan aikaa valtion velkamäärä on kasvanut noin 15 miljardia euroa. Velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa myös siksi, koska bkt on painunut kahtena viime vuotena miinukselle.

Velaksi ei voi elää loputtomasti. Menot on jollain aikavälillä saatava vastamaan tuloja.

Hallitus on tähän saakka pyrkinyt sekä lisäämään valtion tuloja kiristämällä verotusta ja leikkaamalla menoja. Seurauksena näistä toimenpiteistä on ollut kotimaisen kysynnän hiipuminen, verotulojen jääminen ennakoidusta ja menojen lisääntyminen sekä kuntien veroprosenttien nousu.

Yritykset valtiontalouden parantamiseksi ovat johtaneet kansantalouden vaikeuksiin, koska kauppatase ei ole kunnossa.

Hallitus päätti viime viikon kehysriihessään jatkaa tutuksi tulleella linjallaan. Ilahduttava poikkeus oli 600 miljoonan euron kasvupaketti, josta merkittävin osa kohdistuu kuitenkin pääkaupunkiseudun asuntotuotannon tukemiseen.

Käsittämätön budjettiriihen päätös oli 50 miljoonan euron leikkaus EU:n rakennetukien kansallisesta rahoituksesta. Koska päätöksen seurauksena myös EU leikkaa saman verran, kokonaisvaikutus on sata miljoonaa euroa. (MT 28.3.)

Rakennerahojen leikkaukset tuntuvat eniten maaseudulla ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Maaseudun kurjistamisen sijaan valtiovallan pitäisi panostaa maaseudun elinkeinojen tukemiseen, koska maaseudulla on Suomen tulevaisuuden eväät.

Kotimaisella ruualla ja energialla pystytään paljon nykyistä enemmän parantamaan työllisyyttä, vaihtotasetta, huoltovarmuutta sekä julkisen talouden alijäämää. Näiltä mahdollisuuksilta ei pidä viedä elinvoimaa maaseutua kurjistamalla.

Nopein ja tehokkain keino työllisyyden sekä vaihtotaseen parantamiseen on tuontienergian korvaaminen kotimaisilla vaihtoehdoilla. Tämä ei onnistu maaseudun elinehtoja heikentämällä eikä sillä, että perutaan jo tulossa oleva lisäheikennys kotimaisen energian kilpailukyvylle.

Turveveron lisäverotuksen peruminen on toki hyvä asia, mutta se ei paranna kotimaisten vaihtoehtojen kilpailukykyä nykytilanteeseen verrattuna.

Hakevuori Oy.n toimitusjohtaja Reijo Wuorion mielestä nyt pitää aloittaa vaihtotasetalkoot. Hän muistuttaa, että 13 miljardin euron tuontienergialaskusta olisi helppo jättää miljardi euroa pois. Wuorion mukaan laitteiden ja puiden riittävyydestä miljardin euron savotta ei ole kiinni. (MT 28.3.)

Suomen kansataloudelle ei ole näköpiirissä Nokian kaltaista pelastajaa, joten pitää käyttää hyväksi niitä vahvuuksia joita meillä on. Miljardin euron energiasavotasta on hyvä aloittaa.

Maaseudun Tulevaisuus

Kivihiili uhkaa syrjäyttää metsähakkeen

Alholmens Kraft on lisännyt kivihiilen
käyttöä huomattavasti, lähinnä
hallituksen energiapolitiikasta johtuen.
Metsähakkeen käyttö uhkaa moni-
polttoainelaitoksessa loppua kokonaan.

PIETARSAARI (MT)



Monipolttoainelaitos Alholmens Kraft on lisännyt kahden viime vuoden aikana merkittävästi kivihiilen polttoa. Vastaavasti turpeen ja erityisesti metsähakkeen käyttömäärät ovat suorastaan romahtaneet.

Syy kehitykseen löytyy hallituksen harjoittamasta veropolitiikasta.

”Kun turpeen veroa nostettiin vuoden 2013 alussa, samalla oli pakko laskea myös metsähakkeen tukea. Tukisysteemissä ne on sidottu toisiinsa”, kertoo Alholmens Kraftin toimitusjohtaja Roger Holm.

Kivihiilen maailmanmarkkinahinta on samanaikaisesti painunut ennätyksellisen alas, mikä kiihdyttää sen käyttöä entisestään.

Myös kotimainen turve lukeutuu häviäviin energiamuotoihin. Kun turvetta paloi Alholmens Kraftin voimalaitoksessa vuonna 2011 vielä 36 prosenttia laitoksessa poltetusta aineksesta, vuonna 2013 luku oli supistunut 16 prosenttiin.





Kivihiili
nujertamassa puun



Vuonna 2012 Alholmens Kraftin voimalaitos poltti enimmäkseen puupohjaisia aineksia. Toissa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla puuta paloi vielä 57 prosenttia voimalaitoksen käyttämistä polttoaineista.

Alholmens Kraftilla puuhakkeen määrä vuonna 2013 oli notkahtanut 44 prosenttiin ja samalla kivihiilen käyttö noussut edellisvuoden 23 prosentista 34 prosenttiin.

”Kivihiilen osuus on kasvanut paljon ja kehitys on kiihtymässä. Nykymenolla kivihiilen käyttö jopa kaksinkertaistuu parissa vuodessa. Mikäli hallituksen veropolitiikkaa ei korjata, metsähakkeen käyttö loppuu Alholmens Kraftilla kokonaan vuoden 2014 aikana”, Holm ennustaa.





”Hallituksen
veroratkaisu peruttava”



Roger Holmin mukaan on välttämätöntä, että hallitus peruu aiemmat veropäätöksensä. Vain siten kotimaisen puun käyttö polttoaineena pystyttäisiin turvaamaan.

”Jos turpeen verotuksessa ja sitä kautta metsähakkeen tuessa palataan vuoden 2012 tasolle, metsähake on laitoksessamme kilpailukykyinen suhteessa kivihiileen. Jollei muutosta tule, sen käyttö lakkaa. Olemme tähän saakka pitäneet metsähaketta mukana kannattamattomana siinä toivossa, että verotus muuttuu parempaan”, Holm taustoittaa.

”Toinen vaihtoehto on, että metsähakkeen tukimekanismi muutetaan niin, ettei se ole enää sidoksessa turpeen verotukseen. Tämä voi kuitenkin kestää vuosia, koska siihen tarvitaan uusi notifiointiprosessi EU-komissiolta.”

Holmin on vaikeaa ymmärtää hallituksen veroratkaisujen tarkoitusperiä.

”Hallituksen politiikan mukaisestihan meidän pitää polttaa ulkomailta tuotua kivihiiltä niin paljon kuin mahdollista mutta ei lainkaan kotimaisia polttoaineita. Yhtälöä on hyvin vaikea käsittää.”



JUKKA KOIVULA

Uutiset Kotimaa
Tutkija: Suomi ei selviäisi ilmaston neljän asteen lämpiämisestä
31.3.2014 13:46 63

Heli Saavalainen

Helsingin Sanomat
Ilmastonmuutoksesta voi olla Suomelle ja muulle Pohjois-Euroopalle jopa etua, sanoo Suomen ympäristökeskuksen johtaja Mikael Hildén. Tänään julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti kuitenkin korostaa, että vaikka ilmastonmuutoksen haitalliset seuraukset näkyvät selkeimmin kehitysmaissa, niiden vaikutukset heijastuvat kaikkialle maailmaan. Ilmastomuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit voivat esimerkiksi kiihdyttää muuttoliikkeitä ja kärjistää konflikteja. Toimittaja Ruut Tolonen, kuvaus ja editointi Janne Järvinen.

Ilmaston lämpeneminen neljällä asteella vuosisadan loppuun mennessä olisi Suomelle vahingollista, arvioi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) vanhempi tutkija Kaija Hakala. Hakalan mukaan näin suuri lämpeneminen olisi vahingollinen Suomen ruokatuotannon kannalta.

Hurjimpien ennusteiden mukaan ilmasto lämpenisi Suomessa jopa kuudella asteella, jos fossiilisten polttoaineiden poltto jatkuu nykytahtiin.

Parin asteen lämpiäminen saattaisi sen sijaan jopa helpottaa Suomen ruokatuotantoa.

"Pohjoisille alueille lämpenevä ilmasto tuo aluksi myös hyötyjä muun muassa pitenevän kasvukauden mukana", Hakala sanoo.

Hallitustenvälisen ilmastonpaneeli IPCC julkaisi maanantaina tuoreen ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevan raporttinsa.

Raportin viesti oli, että ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille ympäri maailmaa.

Myös Suomen pitäisi ryhtyä sopeutumaan muutoksen seurauksiin, painottaa Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Hän puhui raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

"Vesivarojen saatavuus muuttuu, ja ravintokasvien menestyminen muuttuu. Suurimmat riskit koskevat ravinnontuotannon häiriintymistä", Taalas sanoi.
Johanna Vuonokari / Lehtikuva
Ilmastonmuutos vaikuttaa ravinnontuotantoon ja maatalouden vesiensuojeluun Suomessakin.
Ilmastonmuutos vaikuttaa ravinnontuotantoon ja maatalouden vesiensuojeluun Suomessakin.

Suomessa sopeutumisstrategiaa päivitetään jo, korosti kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

"Sään ääri-ilmiöt voimistuvat myös Suomessa. Meidän tulee vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, ja sopeutumiskeinot pitää integroida koskemaan kaikkea toimintaa", hän sanoi.

Suomen ympäristökeskuksen professori Tim Carter on yksi IPCC-raportin kirjoittajista. Hän toivoo, että päätöksentekijät ottavat tutkijoiden tuottaman tiedon vakavasti.

"Jos riittäviin päästövähennystoimiin ei ryhdytä, taustalla väijyy pelko siitä, että jotkut muutokset vievät meidät sellaisen kynnyksen yli, ettei kehitystä enää voi kääntää. Tällainen kynnys voisi olla esimerkiksi Grönlannin jäätiköiden peruuttamaton sulamiskehitys", Carten sanoi.

"Euroopassa ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin. Alppien ja muiden vuoristojen jäätiköt kutistuvat ja laajeneva osa ikiroudasta sulaa. Metsien kasvu kiihtyy pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, myös Suomessa, ja metsien eliölajeista osa runsastuu, osa taantuu. Metsäpaloriski kasvaa Etelä-Euroopassa", Carter luetteli alueellisia vaikutuksia.

Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heikentää vesistöjen vedenlaatua, kun maa on sulana pitempiä aikoja syksyllä ja talvella. Vesiensuojelussa joudutaan sopeutumaan valunnan, eroosion ja ravinnekuormituksen lisääntymiseen. Tämä tuo haasteita erityisesti maatalouden vesiensuojelulle.

Eläinlajistossa Suomen ilmaston lämpeneminen näkyy jo esimerkiksi lintujen aikaistuneena kevätmuuttona ja myöhentyneenä syysmuuttona.

Järjestöt: Suomen ilmastopolitiikka on näköalatonta13:49
Ilmastoraportti: Talouskasvu romahtaa, viljasadot tyrehtyvät, myrskyjä luvassa9:15

Lisää ydinvoimaa lisää, kansa vaatii. Ettei vain olisi työpaikkoja maaseudulla.

Ja toiset vaatii lisää mm. turvetta, ettei maaseudulla voisi asua

Hallitus oudon hiljaa energiaomavaraisuudesta

Keskustelu Euroopan parlamentin vaalien alla rönsyilee helposti asioihin, joilla ei ole mitään yhteyttä parlamenttityöhön. Toukokuun vaaleissa ratkaistaan ennen muuta suomalaisen ruuan ja alueidemme kehityksen tulevaisuus sekä metsien käyttömahdollisuuksien kautta kotimaisen energian näkymät.

Kaikkien näiden merkitys meille on ratkaisevan suuri. Eniten minua ihmetyttää silti, ettei Suomen hallitus ole kiinnostunut metsistä ja energiakysymyksistä.

Julkisen talouden kestävyysvaje hallitsee oikeutetusti kansallista poliittista keskustelua. Se olisi kuitenkin nopeasti ratkaistavissa panostamalla kotimaiseen energiaan.

Alkuvuoden aikana julkistettiin professorityöryhmän laskelmat, joiden mukaan Suomen energiavaihtotase on reilusti miinuksella. Käytännössä maksamme yli kahdeksan miljardia euroa Suomen ulkopuolelle energiasta, jonka voisimme saada omasta maasta ja luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Energiaomavaraisuus on kotimaisten ratkaisujen lisäksi riippuvainen myös EU:n harjoittamasta politiikasta. EU:ssa on ajettava läpi poliittinen periaate, jonka mukaan jäsenmailla on oikeus energiaomavaraisuuteen.

Ukrainan kriisin myötä olemme havahtuneet uudelleen siihen tosiasiaan, että Eurooppa on energian osalta erittäin riippuvainen unionin ulkopuolisista maista ja ennen muuta Venäjästä.

Energiaomavaraisuuden kehittäminen olisi koko unionin etu, Suomelle se on mielestäni suoranainen elinehto.

Ajankohtaisin energiakysymys EU-tasolla on vuoteen 2030 yltävät ilmasto- ja energiatavoitteet, joista Suomessa on vallinnut asian tärkeyteen suhteutettuna suoranainen radiohiljaisuus.

Komissio julkisti oman esityksenä tavoitteista jo tammikuussa. Komission esitykseen kuului luopuminen maakohtaisesti sitovista uusiutuvan energian tavoitteista, joihin koko suomalaisen bioenergian mahdollisuudet käytännössä nojaavat.

Suomen hallitus ei kuitenkaan kuulunut niiden maiden joukkoon, jotka allekirjoittivat komissiolle vetoomuksen maakohtaisesti sitovien tavoitteiden puolesta. Tämä oli erittäin hämmentävä linjanveto, jonka hallitus teki täydessä hiljaisuudessa yksin ilman eduskuntaa.

Kokoomus väittää olevansa kaikkien työtä ja kasvua luovien ratkaisujen takana. Tässä kysymyksessä he viittaavat kintaalla miljardiluokan kasvumahdollisuudelle.

Vihreät kantaa juhlapuheissa huolta ilmastopolitiikasta, mutta hallituksessa puolue on sitoutunut Suomen energiataseen heikentämiseen suosimalla mahdollisimman saastuttavaa kivihiiltä.

Uusiutuvan energian sivuuttaminen avaa oven päästöttömälle ydinvoimalle, jonka edistämiseen vihreät on ilmeisesti sitoutunut valtapoliittisista syistä. SDP:n riveistä mielipiteitä ei jostain syystä juuri ole edes esitetty.

Mikäli maakohtaisesti sitovista tavoitteista luovutaan, eri puolella Suomea vireillä olevat uusiutuvan energian hankkeet vaarantuvat, koska yritykset tekevät suurinvestointeja ainoastaan pitkäjänteisissä yhteiskuntaoloissa.

Maailman energiaraaka-ainemarkkinoilla hintavaihtelut ovat merkittäviä ja arvaamattomia. Siksi ja ennen kaikkea suomalaisten työpaikkojen luomisen nimissä joka rintamalla pitää keskittyä omien energiavarantojemme, myös ympäristövaikutuksiaan merkittävästi petranneen turpeen, hyödyntämiseen.

Energiaomavaraisuuden pitäisi olla politiikan tavoite numero yksi.


Elsi Katainen

kansanedustaja (kesk.)

eurovaaliehdokas

Kuvat

Energiaomavaraisuuden pitäisi olla politiikan tavoite numero yksi, Elsi Katainen huomauttaa. Markku Vuorikari

#949: Jukka Finni - Kopioitu maaseudun tulevaisuudesta 31.3.2014

..."ympäristövaikutuksiaan merkittävästi petranneen turpeen, hyödyntämiseen."...

no mutta - eihän turpeella ole ollut ympäristövaikutuksia ennenkään