Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

#375: Turveheikki - Re: Re: Pohjanmaan Talvivaarat

extraction = louhinta, poisto jne. eli ihan miten vaan samaan viittaa

Niitä yhdistää sellanen asia kun alkutuotanto. Saman tapaista kun maatalous ja metsätalous. Talvivaaraan ei pääse kun portille asti. Turvetuotantoon on yleensä portti mutta ei kulun valvontaa. Kumpaankin pääsee raskaalla liikenteellä perille asti.

Ja välillä pietään portikin kiini kun rikolisuus rehoitaa ja ei poliisit tee mitään. Ei rahaa eikä mielenkiintoa Tai saatikka poliiseita...

Millonhan se EU kieltää omat olemassa olevat tuotannot... Kun välilla näyttä että ne haluaa suomesta herrojen virkistys kohteen ei polyä ei teolisuutta susia vain heti vastassa

Kohta se on sitten arkea. Kun avin on mahdollista estää turvetuotanto, niin kyllähän se niin tekee.

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/luontoarvot-voivat-kohta-pysäyttää-uudet-turvesuot

Perin ikävää on se, että näyttää menevän valehtelemalla läpi. Niinistö toteaa, sen olevan absurdia pelätä, että tämä vaikuttaa teollisuusalueisiin.
Samaa sanottiin Naturan tullessa. Ei vaikuta Natura-alueen elinkeinoihin. Nyt Natura on ruoskana käytössä toisin kuin alkuperäinen hyvä tarkoitus oli.

Yksi mies ja pieni etujoukko runnoo läpi asioita joita enemmistö vastustaa. Demokratiaa parhaimmillaan. Minä äänestän jaloillani ja lähden rajan taakse. Valitettavasti kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta

koskeekos tuo luonto arvo muutakun kotimaista energiaa taaskaan... Kun vain jotain saa ajettua alas niin on hyvä mieli jokaisella... Sitten on tuhansia hehtaareita joutomaata ja luontoarvoja... Ei se hyvä ole että aina viimenen suo on menossa kun sitä aina lisää tulee...

Välillä saa miettiä että mitähän nuo vihereet on opiskellu peruskoulussa, kun ne ei tiiä luonnon kiertokulkuakaan... Varmaan pyöriteleet peukaloita korvalappukottaraiset korvilaan. Ainakin niiten ajatukset ovat hyvin yhdensuuntaisia ilman asioitten tutkimista... eihän se haitaa jos saa eläkeeläkin + 4500euroo veronmaksajien rahoja...

Ei ole sen hianompaa kun rymmyttä pakettipäälä kohti auringon laskua

Turve lisääntyy Suomessa enemmän mitä sitä nyt käytetään, mutta uraani, öljy ja kivihiili ei enää lisäänny. Käyttämällä turvetta vähennämme näiden aineiden käyttöä, jotka eivät oikeasti lisäänny, kuten turve. Meidän pitää säästää noita aineita sitä suuremmalla syyllä jälkipolville ja käyttää uusiutuvaa turvetta.

joo hyvää tietoa loytyy epäiliöille youtubestakin turpeesa turvamme hakusanalla. Jos on jotain jääny peruskoulussa opettelematta... sekinhän koko ajan huononee kouluja lakautetaan luokkakoot kasvaa ja opetuksen taso laskee...

Tulipa tossa havaittua että ei se turve nyt vissiin niin huonosti kasva.

Ku väitetään että turvetta kasvaa vuodessa 40 miljoonaa mottia. Ja puuta on viimeaikoina kasvanut noin 100 miljoonaa mottia vuodessa. Eli puuta kasvaa vuodessa vain 2,5 kertaa enemmän.

Ei paskempi tulos fossiiliseksi sanotulta polttoaineelta??

#385: -

ei millään pahalla, muta voiko naivistisempaa lähestymistapaa olla kuin kyseisellä hakusanalla löytyvä video on - jos kerran  tätä tarkoitit http://www.youtube.com/watch?v=xrZNocpcUr0

Valitettavasti menee jo ohi ostos-tv:stä :DDD - uskottavaa ???

 

 

Järki käteen päättäjät,ei aina "PIRÄ OLLA KONTALLAAN RYSSELIHIN PÄIN" .Jo SUOMI sanaskin mainitaan suo ja nyt te TOMPPELIT meinaatte hyväksyä esityksen jolla estetään monen MAAJUSSIN ja TURVEYRITTÄJÄN ELINKEINON edellytykset ja toiminnan kehittämisen.Silläkö ilmasto paranee kun TURPEEN polton sijaan aletaan polttamaan kivihiiltä?.AIkamoinen määrä saadaan taas lisää työttömiä turvetuotantoon ja kuljetuksiin!.KELLÄÄN EI OO VARAA OLLA TÄS ASIAS KUN VASTAHAN,jos vähäkään osaa ajatella kansakunnan etua, "ei maaliman ilimastua pelasta meirän rapakootten suojelu".Eikä SE PILAANNU vaikka me käytämme Nevojamme hyödyksi niin turvetuotannossa kuin Maanviljelyssäkin.

paljonkohan kivihiiltä kasvaa 100 vuodessa verratuna turpeeseen...? kysyn vaan

Kotimainen kasvuturve vähissä keväällä

Kasvuturve on
vähissä, koska
sateinen kesä
vaikeutti nostoa. Edelliskesän
sateiden takia
ylivuotisiakaan
varastoja ei ole.

Vaje aiheuttaa ongelmia ammattitarhoille ja erityisesti niille tuottajille, jotka eivät tilanneet kasvuturvetta ajoissa.

Bioenergia ry:n arvion mukaan turpeita tuotettiin kasvualustaksi noin 550 000 kuutiota. Määrä on vain kolmannes tavoitteesta.

Biolan Oy pystyi Suomessa nostamaan omilta soiltaan vain 60 prosenttia tavoitteesta, kertoo toimitusjohtaja Esa Mäki.

Hän vakuuttaa, että pitkäaikaiset asiakassuhteet yritetään hoitaa, mutta helmi–toukokuussa joudutaan osalle kasvualustoja haikailevista myymään eioota.

Vapo Oy on viime vuosina toimittanut Suomeen kasvuturvetta 600 000 kuutiota. Viime kesänä yhtiö sai nostettua noin 70 prosenttia tavoitemäärästä, 314 000 kuutiota.

Pelkästään Suomen tuotantoon nojautuen Vapo ei pysty ottamaan uusia ammatikseen viljeleviä asiakkaita, kertoo konsernin johtaja Ahti Martikainen.




Tuontiturvetta
vaikea saada



Kumpikaan yhtiö ei lupaa tuontiturpeesta helpotusta tilanteeseen.

”Vapo ei voi tuoda kasvuturvetta muualta, koska Baltian ja Ruotsin turpeen tuotantokesä oli yhtä huono kuin Suomessa. Baltian kasvuturpeet menevät pitkillä sopimuksilla Keski-Euroopan markkinoille”, Martikainen kertoo.

Vapo-konserniin kuuluva Kekkilä voi Martikaisen mukaan tuoda jonkin verran tuotteita Latviasta.

Myös Mäki vetoaa huonoihin säihin.”Virossa oli viime kesänä samanlaista. Siellä olemme pelkästään ostoturpeen varassa.”

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertoo Kanadan tähyilevän Eurooppaan. Kanadan turvetuotanto ei ole kärsinyt Euroopan tavoin sateista, joten siellä riittäisi tavaraa vientiin.

Rahti meren yli maksaa paljon, joten kanadalainen kasvuturve ei näillä näkymin ole kovin realistinen vaihtoehto.





Yhtiöt kaipaavat
uusia suolupia



Vaikka tuleva tuotantokausi olisi säiden puolesta suotuisa, kasvuturpeeksi soveltuvien turvelajien tarjonta näyttäisi vähentyvän.

Kasvu- ja kuiviketurpeeksi käytetään suon pintakerroksia. Viime vuosina on saatu vähemmän lupia uusille alueille kuin tuotannosta on poistunut, Martikainen selittää.

Hän kutsuu ongelmaa krooniseksi, joka poistuu vain uusia soita avaamalla.



MAIJA ALA-SIURUA

Tilanne

herättää tutkimuksen kehittelemään uusia kasvualustoja esimerkiksi sammalesta.«

turve
Suomessa on turve-

tuotannossa noin 70 000 hehtaaria. Suurin osa
turpeesta poltetaan.

Turvetuotannosta noin
10 prosenttia on erilaisia
ympäristöturpeita.

Ympäristöturpeella
tarkoitetaan kuivike-,

imeytys-, komposti-,
suodatin-, tiivis- ja kasvu-
turvetta.

Kasvuturve on suon

pintakerroksen heikosti
maatunutta ainesta. Se ei
sovellu energiantuotantoon.

Turve on eniten käytetty
kasvualusta-aines
maailmassa.

Neljä viidesosaa Suomessa
tuotetuista kasviksista ja puutarhakasvien taimista sekä kaikki metsäpuiden taimet kasvatetaan turvepohjaisilla kasvualustoilla.

Kasvuturvetta käytetään Suomessa vuosittain noin
miljoona kuutiometriä. Turve on pääosin kotimaista.

Maatumis-

aste ratkaisee

Merkittävä osa kasvihuonetuotannosta viljellään kasvuturpeessa. Sen niukkuus pakottaa puutarhatuotannon etsimään muista materiaaleista valmistettuja kasvualustoja.

Sellaisia on tarjolla, mutta niiden ottaminen käyttöön merkitsee viljelijöille uuden viljelytekniikan opettelua, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kyröntarhat on kehittänyt salaateille uutta kasvatustapaa, jossa ei ole turvetta kasvualustana, kertoo myyntipäällikkö Teemu Kanasuo.

Myös Fafifarmissa on selvitetty vaihtoehtoja. ”Kyseessä on kuitenkin enemmän pitkän tähtäimen pohdinta kuin akuuttiin tilanteeseen reagointi”, toimitusjohtaja Jukka Pehkonen muotoilee.

Saarioisten Taimistot Oy:n toimitusjohtajan Kaisu Avotien mukaan kasvuturpeelle ei ole näköpiirissä järkeviä vaihtoehtoja.

”Mielikuvitukseni ei yllä nykyisillä vaihtoehdoilla niin pitkälle, että kuluttajille voisi myydä kivivillassa kasvatettuja astiataimia saati, että ne pysyisivät hengissä kuluttajalle saakka.”

Avotie kuitenkin uskoo, että tilanne herättää tutkimuksen kehittelemään uusia kasvualustoja esimerkiksi sammalesta.





Kivivilla ei
kasvata ruukussa



Viljeltävästä kasvista riippuu, miten helposti kasvualusta on vaihdettavissa toiseen.

Esimerkiksi vihanneksia voi kasvattaa kivivillassa, mutta se ei sovellu ruukkuviljelyyn.

Kivivillan ongelma on, että epäorgaanisena tuotteena se ei hajoa luonnossa. Käytön jälkeen se on toimitettava kierrätyskeskukseen tai pilkottava kasvualustan osana käytettäväksi.

Hollannissa on tutkittu kompostin, kuorihumuksen, kivivillan, perliitin, puukuitujen ja kookoksen käytettävyyttä kasvualustoiksi. Kookos osoittautui parhaaksi turpeen korvaajaksi, kertoo Hanna Mononen Puutarha&Kauppa-lehdessä numero 10.





Turve on

puhdasta



Suomalaiselle puutarhaviljelylle laadukas, kotimainen kasvuturve on keskeinen kasvualusta, jonka käytöstä on puolen vuodensadan kokemus, Jalkanen painottaa.

”Kotimainen kasvuturve on suomalaisen puutarhaviljelyn elinehto.”

Kasvuturvetta on käytetty Suomessa noin 50 vuotta. Kasvualustana sillä on monia etuja muihin materiaaleihin verrattuna.

Turve on alhaisen pH:n ansiosta puhdasta. Siinä ei ole viljelykasvien tuholaisia, tauteja eikä rikkaruohoja. Lisäksi se on tasalaatuista ja käyttäytyy joka vuosi samalla tavalla, mikä helpottaa viljelyä.



MAIJA ALA-SIURUA

päivän punkti
On tunnettu tosiasia, että maata ei valmisteta lisää. Kirjailija Mark Twain kehottikin sen takia ostamaan maata. Kyseessä on tuote, josta ei tule uusia malleja.

Uutiset kertovat sijoittajien kiinnostuneen peltomaasta. Myös metsämaalla on kysyntää, Suomeenkin ovat rantautuneet jo ulkomaiset sijoitusyhtiöt, jotka ostavat metsää. Nämä rahastot eivät käy lyhyttä kauppaa vaan sijoitus tehdään kymmeniksi vuosiksi.

Kaikki tämä osoittaa, että maahan uskotaan. Kun pörssikurssit heilahtelevat, kulta menee ylös ja alas, euro ja dollari heiluvat ja kivitalotkin murenevat, maa pysyy.

Kysymys ei ole vain ylimääräisen pääoman pakopaikasta vaan myös halusta ansaita lisää. Monesti ”markkinat”, mitä ne sitten ovatkin, kykenevät haistamaan pitkälle.

Ruuasta on tulossa pula. Ihmisiä on nyt seitsemän miljardia, mutta lisää tulee. Valistunut arvaus on, että väkimäärä nousee jonnekin 9-10 miljardin tasolle, ennen kuin kasvu taittuu.

Mutta sinnekin on vielä matkaa. Jotta kaikki saisivat mahansa täyteen, on ruuan tuotannon kaksinkertaistuttava parissa, kolmessa vuosikymmenessä.

Sen lisäksi pitäisi lopettaa ruuan tuhlaaminen. Lautanen pitää syödä tyhjäksi. Eikä pelloille ja varastoihin voi jättää pilaantumaan niin paljon kuin nyt.

Sijoittaja ei näe ruokapulaa ongelmana vaan mahdollisuutena. Ruuasta on tulossa huippuluokan bisnes. Sen vuoksi kannattaa ostaa ja vuokrata maata.

Kiinalaiset ovat ostaneet jo puoli Afrikkaa ja osan Etelä-Amerikkaa. Ei kiinalainen huvikseen ostele miljoonia hehtaareja. Niillä hehtaareilla on tarkoitus tuottaa ruokaa.

Sama koskee metsiä. Kun katse siirretään vähän kauemmaksi nähdään, että puusta on tulossa pula. Ainakin hyvälaatuisesta puusta. Kakkosnelonen on tulevaisuuden arvotavaraa.

Suuret maat, kuten Yhdysvallat ja Kiina kärsivät jatkossa puuvajeesta. Niiden pitää tuoda paljon puuta kyetäkseen rakentamaan. Jos puulla on kysyntää, sillä on myös hintaa.

Voisikohan näistä kehityssuunnista oppia jotakin. Olisiko jossakin jopa maa, jossa osataan tuottaa puhdasta ruokaa ja jossa on paljon metsiä ja metsäteollisuutta?

Mistä sellainen maa löytyisi? Siinäpä kysymys.

Ei

valmisteta

Köyhyys ei poistu yksin kehitysavulla
vaan luomalla työtä ja toimeentuloa

Uuden poliittisen linjan takana seisovat niin kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) kuin ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.). He esittelivät lajissaan toisen kauppaa tukevan kehityspoliittisen toimintasuunnitelman keskiviikkona Helsingissä pidetyssä asiantuntijaseminaarissa.

Kannettu vesi ei tunnetusti pysy kaivossa, Hautala muistutti. Köyhyys vähenee hänen mukaansa vasta, kun ihmiset pääsevät itse jaloilleen. Siksi politiikassakin on päästävä eroon kapeista hallinnon siiloista.

Esimerkiksi Hautala nosti suomalaisyrittäjän Taina Snellmanin, jonka perustama yritys Tikau on myös Intiassa toimiva kansalaisjärjestö.

Snellman kertoi haluavansa edistää sosiaalisen yrittämisen mallia, jossa intialaiset maaseudun naiset voivat työskennellä kotikylissään.

Intialaisten käsityöläisten tuotteiden myymistä kuitenkin vaikeuttaa esimerkiksi heikko tiestö. Tähän tarvitaan kehitysapua.





Kohti reilumpaa
kauppapolitiikkaa



Alexander Stubb kertoo havainneensa, että niin Suomessa kuin EU:ssa laajemmin on havaittavissa paljon menneen ajan ajattelua, jonka mukaan vienti on hyvästä ja tuonti pahasta.

Kuitenkin todellisuus on nykyisin sitä, että Nokian puhelin on suunniteltu Suomessa, osat tuotettu Aasiassa ja ohjelmistot Amerikassa.

Näin on mahdotonta puhua, että se olisi suomalaista vientiä, hän muistutti.

Ongelmia liittyy myös EU:n maatalouspolitiikan ja kauppapolitiikan suhteisiin: monet kehitysmaat kritisoivat unionin haluttomuutta maataloustuotteiden markkinoiden vapauttamiseen.

”EU:n kauppapolitiikka ei ole aina reilua”, Stubb totesi.

Nykymaailmassa, jossa samat yritykset toimivat niin rikkaissa kuin köyhissä maissa, on syytä muuttaa paitsi kehityspolitiikan myös kaupan käytänteitä.

Siksi Stubbin mielestä koko sana vienninedistäminen joutaa korvattavaksi jollain paremmalla.





Rahoitusratkaisut

uupuvat



Myös Suomen World Visionin Aasian aluepäällikkö Miikka Niskanen arvioi, että halu apuriippuvuuden vähentämiseen ja perinteisen kehitysyhteistyön uudistamiseen on kohdemaissa suurempaa kuin apua antavissa länsimaissa.

Tätä varten World Vision on yhdessä Finpron ja Aalto-yliopiston kanssa kehittänyt uutta toimintamallia, jossa suomalaisten yritysten osaamista hyödynnetään köyhien yhteisöjen hyväksi.

Hän antoi esimerkeiksi srilankalaiset viljelijät ja kalastajat, jotka saavat osaamista tuotteidensa jalostamiseksi elintarvikkeiksi sekä niiden markkinoimiseksi.

Intialaisten slumminuorten kierrätysyritykselle pyritään puolestaan kehittämään teknologiaa, joka vähentää käsin tehtävää vaarallista ja hidasta jätteiden lajittelua.

Ongelmana on Niskasen mukaan kuitenkin se, että perinteiset kehitysyhteistyön rahoitusmallit eivät taivu tällaiseen toimintaan.

UPM:n yritysvastuujohtaja Marko Janhunen kertasi lyhyesti yhtiön vaiheita Uruguayssa. Parikymmentä vuotta sitten aloitettujen eukalyptusviljelmien ympärille on syntynyt työtä noin 8 000 ihmiselle.

”Köyhyys ei poistu tuella vaan yrittäjyydellä”, Janhunen sanoi.

Hänen mukaansa eniten kaivattaisiin uusien paikallisten yrittäjien tukemiseen tarvittavia riskirahoituksen muotoja.



KAIJALEENA RUNSTEN

Mustavalkoisesta asetelmasta, että
kehitysapu ja kauppa sulkevat toisensa pois, olisi aika päästä todelliseen köyhyyden
vähentämiseen. Suomi on siirtynyt
kauppaa tukevan kehityspolitiikan tielle.

Samassa

veneessä ollaan

Suomalaista hyvinvointia haastetaan monelta suunnalta. Työikäinen väki vähenee, elinkeinorakenteemme on murroksessa ja Euroopan talouden epävarmuus on luonut synkkiä pilviä taivaalle.

Näiden haasteiden edessä ei meidän suomalaisten pidä lannistua. Olemme aina olleet selviytyjiä ja taistelijoita. Vaikeassa tilanteessa ei lamaannuta vaan kääritään hihat.

Juuri nyt meidän on kaikin keinoin pidettävä kotipesämme kunnossa – tämä jos mikä on meidän suomalaisten käsissä.

Edellä kuvattujen haasteiden edessä hyvinvoinnin turvaamiseen on oikeastaan vain yksi resepti: työn tekeminen. Meidän kaikkien olisi tehtävä hieman nykyistä enemmän ja myös vähän pidempään töitä, jotta palvelut, hoiva ja huolenpito kyetään jatkossakin turvaamaan.

Isänmaamme ja hyvinvointimme kannalta kaikkein tärkeintä tässä haastavassa tilanteessa on kasvun luominen ja talouden toimeliaisuuden vahvistaminen.

Tarvitsemme lisää investointeja, yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Tarvitsemme politiikkaa ja päätöksiä, joilla tehdään yrittäjyydestä, investoimisesta ja työllistämisestä entistä kannattavampaa. Tarvitsemme lisää kriisitietoisuutta, tosiasioiden tunnistamista ja yksituumaisuutta.

Isänmaamme hyvä tulevaisuus riippuu suomalaisten yritysten pärjäämisestä. Yritykset ja yrittäjyys ovat meille tärkeämpiä juuri nyt kuin ehkä koskaan.

Koska talouden epävarmuus syö yrittäjiä, tarvitaan todellisia kannustimia yrittäjyyden houkuttelevuuden lisäämiseksi, yrityksien jatkuvuuden turvaamiseksi ja onnistuneiden sukupolven vaihdosten vauhdittamiseksi.

Jatkossa uudet työpaikat syntyvät yrityksiin. Vahvaa kasvua on odotettavissa erityisesti vihreän talouden, cleantechin ja palveluiden alalla. Kapea erikoistuminen on monen perinteisen alan yrityksen suuri mahdollisuus jatkossa.

Osaavan työvoiman pulan rinnalla on huolehdittava siitä, ettemme kohtaa yrittäjäpulaa.

Päätöksentekoon niin eduskunnassa kuin kunnissa tarvitaan enemmän yrittäjämyönteisyyttä. Oikeassa perheyrityksessä työntekijä ja työnantaja kokevat usein olevansa samalla puolella ja samassa veneessä.

Tätä yksituumaisuutta tarvitaan nyt päätöksenteossa. Olemme kaikki samassa veneessä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille!

Lähienergiaa vai

Lähi-idän energiaa

Suomelle turvetuotanto on energiatuotannossa ja nestemäisten polttoaineiden valmistamisessa valtava mahdollisuus, eikä uhka.

Turvetuotanto kärsii edelleen tuotannon alkuaikojen aikaisista virheistä. On se vain niin, että me ihmiset teemme hyvin paljon virheitä ja myös opimme niistä.

Verot eivät puhdista luontoa, vaan ne toimenpiteet, mitä esimerkiksi Vapo on tehnyt ja tekee edelleen tuotantoalueillaan minimoidakseen ympäristöhaitat.

Muistellaan vähän innovatiivisia keksintöjä ja niiden alkuaikoja: Vesivessa, putki johdettiin suoraan vesistöön, aina vähän jatkaen putkea merelle päin. Sellutehdas, kaikki jätevedet puhdistamattomina meriin, järviin.

Laivat, pilssivedet, jätevedet, wc-jätökset, jopa roskat menivät meriin ja järviin. Kuinka moni lähtee vaatimaan vessassa käynnin ja laivaliikenteen lopettamista samoin kuin vaaditaan turvetuotannon, vesivoiman, ydinvoiman ja turkistarhauksen ynnä muun lopettamista.

Tämä aika on lupaviidakon aikaa. Vastuuton virkamies antaa luvan vastuulliselle luvanhakijalle tai vastuullinen virkamies antaa luvan vastuuttomalle luvanhakijalle. Luvanhakija joutuu kuitenkin kaiken vielä maksamaan.

Metsässä kävellessä olen kiinnittänyt huomion rahkasammalen voimakkaaseen kasvuun ja ajatellut, että kasvi olisi oiva energiakasvi.

Muutamaksi näkyväksi haittapuoleksi olen huomannut, että kasvi tuhoaa kaiken muun kasvillisuuden, sekä sen, että vesi muuttuu hieman ruskeaksi.

Mielestäni asian haittapuolet olisivat oiva tutkimuskohde metsäntutkimuslaitokselle.

Maa- ja metsätalousministeriö voisi hakea rahoitusta haittojen tutkimushankkeelle EU:lta. Minultakin löytyisi hyviä tutkimusalueita.



Arto Ketola

Jalasjärvi

AIKA JULMAA VERRATA TALVIVAARAA TURVETUOTANTOON

Talvivaaran tutkimaton puoli

Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmat ovat viime viikkoina olleet massiivisesti esillä mediassa kipsisakka-altaan vuodon jälkeen.

Ympäristöviranomaiset tutkivat raskasmetallipäästöjä esimerkiksi sinkkiä, nikkeliä ja mangaania sekä purkuveden happamuutta. Uraanin kaasumaiset hajaantumistuotteet vuosisatojen saatossa ovat sentään saaneet jonkin verran huomiota.

Onko kuitenkin ympäristöterveyden kannalta oleellinen seikka jäänyt huomioimatta jo kaivoksen perustamislupaa myönnettäessä?

Johtuen siitä, että Suomessa ei ole minkäänlaista asiantuntemusta Suomen nanoympäristöstä, Talvivaaran kaivoksen on sallittu surutta levittää ympäristöönsä ainakin piidioksidipohjaisia nanohiukkasia. Näitä pääsee ilmaan louhinnassa, murskauksessa ja kasaliuotuksessa. Vesistöihin niitä pääsee purkuvesissä.

Talvivaara on maailmanmittakaavassa pilottihanke, kuten yhtiö ilmoittaa omilla nettisivuillaan. Missään muualla ei ole tämäntyyppistä malmia rikastettu biokasaliuotuksella.

Talvivaaran malmio on syntynyt noin kaksi miljardia vuotta sitten lämpimään syvään veteen vajonneesta orgaanisesta liejusta. Suomi sijaitsi silloin Saharan leveysasteilla.

Malmimineraalit ovat peräisin eliömassasta ja kuumien lähteiden purkausvesistä saostuneista metalleista.

Malmimineraalit ovat sekoittuneet mustaliuskeeseen. Mustaliuske muodostuu pääasiassa savesta. Mustaliuskeessa on lisäksi juosteina magnesiumsilikaatteja serpentiiniä ja talkkia.

Savi, serpentiini ja talkki ovat kerrostuneita mineraaleja, joissa vuorottelevat yhden atomin vahvuiset piidioksidikerrokset ja alumiinikerrokset savessa ja piidioksidikerrokset ja magnesiumkerrokset serpentiinissä ja talkissa.

Kerroksellisen savimineraalin käsittely hapolla poistaa niistä alumiinikerroksen ja piidioksidikerros ottaa uuden olomuodon. Tämä piidioksidilevy on vain yhden atomin vahvuinen ja se murtuu ja palaset ottavat pallomaisen hyvin huokoisen rakenteen.

Näitä huokoisia piidioksidinanohiukkasia on lääketieteessä paljon tutkittu, ja niillä on havaittu runsaasti haitallisia vaikutuksia. Ne imeytyvät elimistöön keuhkojen, ruuansulatuselinten ja ihon kautta.

Luonnonvesissä niiden pinnalla on yleisesti humusaineita. Erityisesti sinkki kertyy humuksen lisäksi niihin.

Talvivaaran mustaliuskeesta ei liene tukittu kuinka paljon siinä on amorfisia mineraaleja jo luonnostaan. Happoliuotuksessa syntyvät mineraalit ovat amorfisia samoin kuin pääosa ympäristön nanohiukkasista.

Amorfiset huokoiset piidioksidinanohiukkaset ovat erittäin reaktiokykyisiä ja tunkeutuvat vaivatta lähes kaikkien solujen sisään. Huomattakoon siis, että näitä huokoisia piidioksidinanohiukkasia valmistetaan rutiininomaisesti laboratorioissa uuttamalla savea esimerkiksi rikkihapolla.

Ovatkohan ympäristöviranomaiset olleet ilmiöstä tietoisia myöntäessään Talvivaaralle ympäristölupaa?

Biokasaliuotuksessa murskatun malmikasan läpi valutetaan vettä ja rikkihappoa. Ilmeisesti tässä muodostuu huokoisia piidioksidihiukkasia, jotka peittämättömästä kasasta pääsevät ilmakehään ja huuhteluliuoksen mukana siirtyvät kaivoksen vesikiertoon.

Edellä oleva teksti on vaikeaselkoista.

Sanoman voisi tiivistää niin, että Talvivaaran terveydelle vaarallisimmat päästöt ovat pienenpieniä hajuttomia, mauttomia ja näkymättömiä hiukkasia, joita Suomen ympäristöviranomaiset eivät edes pysty tutkimaan.

Ympäristöviranomaisten tulisi jatkossa vaatia näiden hiukkasten minimoimista ja käyttää ulkomaista asiantuntija-apua.



Seppo K. Junnila

lääketieteen lisensiaatti

Haapajärvi

Kannattaisi varmaan antaa tota propagandan tulevaisuutta ilmatteks näköjäns

heh pistääkiö turve patiin ja pannuun

Turpeen nosto saastuttaa vasistöjä, turpeen nostajat ja sillä rahastavat eivät korvaa aiheuttamiaan vahinkoja. Turpeen nosto tuhoaa vuosisadoiksi ainutlaatuista pohjoista luontoa, vahinkoja ei korvaa kukaan. Turpeennosto on täysin edesvastuutonta toimintaa.Luonnonvarojen hyödyntäminen ei todellakaan toimi turpeennostossa. Luonnon sorkkijat on saatava vastaamaan aiheutamistaan vahingoista.