Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa.


Vieras

#451

15.12.2012 19:38

Viherpiipertäjät moittivat kaikkia energian tuottajia, mutta ovatko itse valmiita elämään ilman sähköä ja lämpöä? Aurinkopaneeleita ja tuulimyllyjä on saatavilla ykityistalouksiinkin.
Pitäisi olla itse eturivissä näyttämässä mallia, eikä vain arvostella muiden tekemisiä.
Muutos lähtee helpoimmin omista oloista.
Nyt vaan piuhat irti verkosta.

Vieras

#452 Re:

15.12.2012 20:34

#451: -

Ja ilman kotimaista ruokaa. Ottaa vaan sitä hormooni lihaa.


Vieras

#453 Re: Re:

16.12.2012 12:43

#452: - Re:

Miten tämä valitus kotimaisesta ruoasta oikein nyt liittyy tähän hommaan? - ainakaan tämän otsikon varjossa

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/niinist%C3%B6-ei-aio-kajota-maatalouden-ymp%C3%A4rist%C3%B6lupiin-1.25002

 

Einari

#454 Re: Re: Re:

17.12.2012 11:03

#453: - Re: Re:

Etkö seuraa mediaa? Etkö todellakaan tiedä miten eläintilat joutuvat lopettamaan kun ei ole kuiviketurvetta. Ne maatilat jotka on kehittyviä niin ei anneta raivata lisää peltoa. Turvemaan raivauskielto! Ei yksin kertaisesti kallioon voi peltoa tehdä. Tässä se nähdään kun on luotu Suomeen tarpeeksi hyvät olo suhteet niin ei kansa edes tiedä missä ongelmissa painii Suomen energia teollisuus ja maatalous. Ei hätää sähköä tulee patterista ja sähköä töpsölistä. Alkutuotantoon konkurssit automaattisesti.


Anonyymi

#455 Re: Re: Re:

17.12.2012 11:28

#453: - Re: Re:

”Ympäristöministeriö ajaa
ympäristönsuojelulakiin kirjausta luontoarvoista. Se tietäisi toteutuessaan
sitä, että esimerkiksi turpeenoton tai kaivoksen laajentamisen torjumiseen ei
tarvittaisi enää harvinaisia kasveja tai hyönteisiä.

Torppaamiseen
riittäisi se, että suo- tai kaivosalue todetaan arvokkaaksi
luontotyypiksi.”

 

Pian nämä Säädökset on myös MAATALOUDESSA. Vai eikö maataloudessa / metsätaloudessa ole harvinaisia kasveja tai hyönteisiä? On se ihme että ne hyönteiset kiusaa vaan turvetuotantoa tai kaivosaluetta?

joo

#456 Murr

17.12.2012 22:07

Uskomatonta että hallitus haluaa tappaa Suomalaisen tuotannon, Suomalaiset maatilat ovat kuitenkin varma kivijalka veronmaksajina, ei ole käytännössä mahdollista siirtää firmaa ulkomaille halvempien verojen piiriin.

Vieras

#457

18.12.2012 00:51

eiköhän ne turveporukat ole saanu tämän turvemaiden muokkauksen vastarinnan liikkeelle ja nyt koetetaan saada maatalousväki apuun kun alkaa ahistamaan lupien saanti
Jukka Finni
Adressin tekijä

#458 Kopioitu Vapon Netti sivuilta

18.12.2012 07:40



Vapo nostaa turvetuotannon ympäristövastuun uudelle tasolle
Tiedote, 12.12.2012

Vapo Oy:n hallitus on hyväksynyt yhtiön uudet linjaukset turvetuotannon ympäristövastuun nostamisesta selkeästi lain vaatimia ympäristölupavaatimuksia korkeammalle tasolle. Yhtiön uudet turvetuotannon ympäristövastuusitoumukset ovat seuraavat:
•Jatkossa yhtiö hakee ympäristölupia ja avaa uusia tuotantoalueita suo- ja turvemaiden strategian linjausten mukaisesti vain luonnontilaltaan muuttuneille, pääasiassa ojitetuille turvemaille.
•Uudet tuotantosuot vähentävät alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja humuskuormitusta verrattuna lähtötilanteeseen ennen turvetuotannon aloittamista.
•Kaikki tuotantosuot ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ympärivuotisessa päästötarkkailussa.

Vapo on selvittänyt kansalaisten ja päättäjien suhtautumista turvetuotantoon. Molemmissa ryhmissä suurimmat huolenaiheet ovat turvetuotannon aiheuttamat uhkat luonnontilaisille soille sekä turvetuotannon vesistövaikutukset. Julkisuudessa on esitetty myös runsaasti kannanottoja, joissa turvetuotantoalueiden lakisääteistä päästötarkkailua pidetään riittämättömänä.

Vapo julkisti joulukuussa 2011 vastuullisuusohjelman, jossa yhtiö sitoutui rakentamaan kaikki turvetuotantoalueensa parhaan käytettävissä olevan vesienkäsittelytekniikan piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä yhtiö kertoi aloittavansa omaehtoisen tarkastuskäytännön, jossa kaikkien tuotantosoiden vesienkäsittelyrakenteet tarkastetaan 2 viikon välein. Uutena toimintamallina otettiin lisäksi käyttöön tarkkailutietojen ja tuotantosoiden vastuuhenkilöiden yhteystietojen julkistaminen verkkosivuilla. Vastuullisuusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin myös yhtiön omistuksessa olevien, luontoarvoiltaan merkittävimpien soiden myynti suojelutarkoituksiin tai vaihto ojitettuihin turvemaihin. Yhtiö sitoutui myös asentamaan ja koekäyttämään jatkuvatoimisia vesien tarkkailumittalaitteita usealla tuotantoalueella eri puolilla Suomea.

Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn mukaan joulukuussa 2011 julkistetut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta painottavat toimenpiteet ovat toteutuneet monelta osin jopa suunniteltua paremmin. Yli-Kyynyn mukaan yhtiö on hyvin aikataulussa tuotantoalueiden vesienkäsittelyjärjestelmien rakentamisessa, luontoarvosoiden myynti suojelutarkoitukseen on edennyt erittäin hyvin ja urakoitsijat ovat toteuttaneet vesienkäsittelyjärjestelmien tarkastukset erittäin tunnollisesti. Haasteena on edelleen jatkuvatoimisten mittareiden toimintavarmuuden kehittäminen. Mittareiden luotettavuus ja tarkkuus eivät ole vielä riittävällä tasolla, mutta jatkamme tälläkin alueella suunnitelman mukaan.

Uudet sitoumukset vastaamaan kansalaisten huoliin

Yli-Kyynyn mukaan Vapo haluaa olla edelläkävijä turvetuotannon vastuullisuudessa. Tästä syystä määrittelimme uudet vastuullisuussitoumuksemme juuri niihin aiheisiin, jotka ovat huolestuttaneet kansalaisia turvetuotannossa, Yli-Kyyny sanoo. Vapo ei jatkossa hae ympäristölupia soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön strategian mukaisille 4 ja 5 luokkien soille. Vapo tuottaa turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla turvemailla. Toinen merkittävä sitoumus on se, että turvetuotannon aloittaminen ei lisää alapuolisen vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja humuskuormitusta. Sitoumus koskee vuodesta 2016 lähtien tuotantoon tulevia soita.

Mittaamme tulevien tuotantoalueiden taustakuormituksen usean vuoden ajan ennen tuotannon aloittamista ja sitoudumme siihen, että turvetuotannon alettua alueen kuormitus on lähtötilannetta alhaisempi ottaen huomioon vuosien välisen luontaisen vaihtelun. Täytämme lupauksen vaikka ottamalla vesienkäsittelyjärjestelmien piiriin turvetuotannon ulkopuolisiakin alueita, Yli-Kyyny sanoo.

Kolmas lupaus koskee tuotantosoiden päästötarkkailua. Otamme jatkossa kaikki suot säännöllisen tarkkailun piiriin. Muutos tulee tapahtumaan vaiheittain. Tavoitteenamme on, että kaikki suomme ovat tarkkailun piirissä viimeistään vuonna 2014, Yli-Kyyny sanoo.

Aikaisemmin julkistetun vastuullisuusohjelman kustannukset ovat yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Nyt julkistetut sitoumukset nostavat turpeen tuotantokustannuksia arviolta 3-5 miljoonaa euroa vuodessa. Haluamme uudella avoimella ja läpinäkyvällä toiminnallamme osoittaa, että turvetuotannon haittavaikutukset voidaan eliminoida, jotta kotimainen, työllistävä ja kansantalouden kannalta erittäin merkittävä turvevarantomme olisi jatkossakin osa suomalaista energiapalettia ja sillä olisi kansalaisten ja päättäjien hyväksyntä.

Lisätietoja:
Ahti Martikainen, Vapo Oy, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, p. 040 680 4723

Liitteenä: Tomi Yli-Kyynyn esitys tiedotustilaisuudesta
Vapon kuvapankki: Ympäristövastuu


Jukka Finni
Adressin tekijä

#459 Kopioitu Vapon netti sivuilta

18.12.2012 07:43

Yli 90 % kansanedustajista kannattaa vastuullista turvetuotantoa
Tiedote, 12.12.2012
Kansanedustajat kannattavat turvetuotantoa, kun sen ympäristövaikutukset minimoidaan, paljastaa tuore kysely. Kyselyyn vastanneista kansanedustajista neljä viidestä kannattaa nykyisen lainsäädännön vaatimukset täyttävää turvetuotantoa. Jos turvetuotanto toteute-taan tulevaisuudessa vain luontoarvonsa menettäneillä turvemailla ja tuotannon vesistö-vaikutukset minimoidaan, niin kannattajien määrä nousee yli 90 prosenttiin.


Turpeen selkeinä vahvuuksina nähdään sen kotimaisuus, työllisyysvaikutukset ja edullinen hinta. Vastanneista selkeä enemmistö (85 %) arvioi turvetuotannon työllisyysvaikutukset Suomessa merkittäviksi. Kaikki kyselyyn vastanneet edustajat nostavat turpeen eduksi sen kotimaisuuden verrattuna fossiilisiin energialähteisiin. Noin kolme neljästä edustajasta pitääkin energian tuotannossa käytettävän polttoaineen kotimaisuutta erittäin tärkeänä.

Lisäksi selkeä enemmistö (84 %) vastanneista pitää turpeen vahvuutena sen edullista hintaa. Turvetta pidetään kolmanneksi edullisimpana energiantuotannon lähteenä vesivoiman ja puun ohella. Turpeen edullisuus nousee merkittäväksi tekijäksi energianlähteitä arvioitaessa, sillä kolme neljästä kyselyyn vastanneesta edustajasta pitää energian hintaa erittäin tärkeänä Suomen kilpailukyvylle. Turpeen tuotannon vähenemisen sen sijaan uskotaan nostavan energian hintaa. Näin uskoo neljä viidestä kyselyyn vastanneesta edustajasta.

Turpeen vahvuudet, kotimaisuus, työllisyysvaikutukset ja hinta, näyttävät olevan juuri niitä asioita, joita edustajat pitävät tärkeimpinä kriteereinä energianhankinnassa.

Yli 90 % kansanedustajista puoltaa vastuullista turvetuotantoa

Enemmän mielipiteitä jakaa turvetuotannon ympäristövaikutukset. Hieman alle puolet edustajista kokee ympäristövaikutukset turpeen heikkoutena. Heikkoutena ympäristövaikutuksia pitävät erityisesti hallituspuolueiden edustajat.

Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta edustajasta kannattaa turvetuotantoa, kun se toteutetaan nykyisen lainsäädännön vaatimalla tavalla. Jos turvetuotanto toteutetaan tulevaisuudessa vain luontoarvonsa menettäneillä turvemailla ja tuotannon vesistövaikutukset minimoidaan ja mittauksia tehostetaan, niin kannattajien määrä nousee jo yli 90 prosenttiin.

Kyselyn avoimissa kommenteissa turve energianlähteenä saa kansanedustajilta vahvan tuen. Kuitenkin ympäristöasioihin toivotaan keskityttävän entistäkin enemmän.

– Turpeen polton päästöjen minimoimiseen on panostettava. Puhdistuslaitteiden kehittämistyöhön on saatava lisää rahaa, jotta palamiskaasut saadaan puhtaiksi. Siinä olisi myös pohjaa uudelle vientituotteelle; mittojen mukaan räätälöidyt puhdistuslaitteistot sekä teollisuuden, lämpövoimaloiden että voimaloiden ja lämpökeskusten käyttöön, eräs kansanedustaja ehdottaa.

Puu ykkösvaihtoehto turpeen korvaajana

Jos turvetta pitäisi korvata jollain muulla energialähteellä, kansanedustajat nostavat ykkösvaihtoehdoksi puun. Näin ajattelee 70 prosenttia vastanneista edustajista. Seuraavaksi parhaimpina vaihtoehtoina nähdään ydinenergia ja vesivoima, mutta näitä kannattaa vain alle puolet edustajista.

Turpeen saatavuus ja käyttö herättää kansanedustajissa huolta. Varsinkin korvaavat energianlähteet mietityttävät.

– Meidän (suomalaisten) ongelmamme on se, että turvetuotantoalueita on liian vähän. Jos/kun tulee sateinen kesä, niin soilta ei pystytä keräämään turvetta riittävästi harvoina poutapäivinä. Turve loppuu jo alkutalvesta, ja joudumme tuomaan kivihiiltä ja öljyä. Se on pahin mahdollinen vaihtoehto, kyselyyn vastannut kansanedustaja sanoo.

Lisätietoja:
Ahti Martikainen, Vapo Oy, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, p. 040 680 4723



Tutkimuksen on toteuttanut Sales Questor Oy Vapo Oy:n toimeksiannosta. Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä ja puhelinhaastatteluna 19.11.–5.12.2012. Kyselyyn vastasi 63 kansanedustajaa. 34 edustajaa kieltäytyi vastaamasta kyselyyn. Vastaajaryhmän jakauma vastaa melko hyvin eduskunnan puoluejakaumaa. Tutkimusraportti liitteenä.


Vieras

#460

18.12.2012 17:19

lopuupahan suomesta kaikki kerralla ei tarthee kitua... kukkahattu päähän ja kahteleen vihreetä luontoa samalla voi hakia eulta lupaa kirjekyyhkyllä jos jotain suuhunsa laitaa jos maha syö selkärankaa...

Vieras

#461 Viikko tiellä

18.12.2012 17:42

Miten sitä pärjäiskään ilman muutamaa porvaria suomen maasa kourallin päätää ja miljoonaat hiihtää perässä tai koittavat...
Jukka Finni
Adressin tekijä

#462 KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 19.12.2012

19.12.2012 08:07

Taajamien puhdistamoista
lähes 200 tonnia fosforia vesiin

Määrä vastaa yli puolen miljoonan
peltohehtaarin luonnonhuuhtoumaa, jos
arvioidaan, että puolet fosforista on liukoista.

Kuluvana vuonna taajamien jätevedenpuhdistamoista valuu vesistöihin ainakin 180–190 tonnia fosforia ja 11 000–11 500 tonnia typpeä, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) arvioi.

Niinistö vastasi kansanedustaja Anne Kalmarin (kesk.) eduskuntakyselyyn. Kalmari halusi tietää, kuinka suuria määriä puhdistamattomia jätevesiä on jouduttu tänä vuonna ylijuoksuttamaan laitoksittain ja mitkä ovat juoksutusten arvioidut ravinnemäärät.

Niinistön mukaan vuonna 2011 yhdyskuntajätevesien fosforikuormitus vesiin oli 157 tonnia ja typpikuormitus 10 700 tonnia.

Vuosi 2004 oli sateisuudeltaan tähän vuoteen verrattava. Silloin ylijuoksutettiin 220 tonnia fosforia ja 12 000 tonnia typpeä.

Ylivuotovesien ravinnekuorma sisältyy kokonaiskuormitukseen.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola laskee fosforimäärän vastaavan puolen miljoonan peltohehtaarin luonnonhuuhtoumaa, jos fosforin liukoisuudeksi lasketaan 50 prosenttia.

Jos puhdistamojen fosfori on kokonaan liukoista, yhdyskuntien jätevesien ympäristövaikutus on yhtä suuri kuin miljoonan peltohehtaarin.

Suomessa on reilut kaksi miljoonaa hehtaaria peltoa.





Puhdistamoja
toimii yli 500



Suomessa on yli 500 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa, joilla on ympäristölupa. Luvissa on annettu puhdistamokohtaiset määräykset muun muassa ravinteiden poistamiseksi.

Ylivuotovesien määrät ovat suurimmat kaupungeissa, joissa on suuret sekaviemäröidyt alueet.

1960-luvun jälkeen rakennetuista viemäriverkostoista suuri osa on erillisviemäreitä, joissa vain talousjätevedet johdetaan puhdistamoon.

Sateet lisäävät vuotovesien määrää myös erillisviemäröidyllä alueella.

Puhdistamon käsittelykyvyn ylittymisen lisäksi jätevedenpuhdistamon ohi voi lorahtaa puhdistamatonta vettä myös laiterikkojen tai sähkökatkojen yhteydessä.

Puhdistamoihin tulevan ravinnekuormituksen on ennustettu lisääntyvän nykyisestä kymmenesosan vuoteen 2015 mennessä. Suosituksilla kuormitusta vesistöihin pyritään kuitenkin vähentämään.

Suomen vesilaitosyhdistys on ylläpitänyt vapaaehtoista tunnuslukujärjestelmää vuodesta 2008 lähtien. Siihen kuuluu kuitenkin vain 22–33 laitosta.





Normaalisti ohi
puoli prosenttia



Tunnuslukujen mukaan puhdistamojen ohi on juoksutettu vuosittain 0,2–0,75 prosenttia taajamien jätevesistä. Keskiarvo on puoli prosenttia.

Valtakunnallisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmä Vahti seuraa puhdistamojen valvontatarkkailutietoja. Vahti ei kuitenkaan kerro valtakunnallista yhteenvetoa puhdistamoiden ohitus- ja ylivuotojen määristä.

Kuluvan vuoden taajamien jätevesien kuormitusta voidaan Niinistön mukaan tällä hetkellä vain arvailla. Perusteena ovat vuoden 2004 luvut.

Poikkeuksellisen suuri sademäärä heikentää puhdistamojen tehoa. Vuonna 2004 jätevesilaitosten fosforinpoistoteho oli noin prosentin ja typenpoistoteho pari prosenttia normaalivuosia heikompi.

Keskivertosademäärä esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla on noin 680 millimetriä. Vuonna 2004 satoi 849 milliä. Kuluvan vuoden sadanta Helsinki-Vantaalla lähentelee metriä, ellei peräti ylity.





Fosforia poistetaan
typpeä paremmin



Yhdyskuntien jätevesien orgaanisesta aineesta ja fosforista puhdistamot poistavat normaalisti keskimäärin yli 95 prosenttia. Typpikuormitus on yhä yhtä suuri kuin 1970-luvun puolivälissä. Puhdistamoihin jää vain noin puolet tulevan jäteveden typestä.

Luvut ovat Suomen ympäristökeskuksen raportista 21/2012. Sen ovat kirjoittaneet Jorma Säylä ja Riikka Vilpas.

Jätevesien fosfori on peräisin lähinnä ihmisten ulosteista ja virtsasta sekä fosfaattipitoisista pesuaineista. 1990-luvun alussa puhdistamoille tulevan jäteveden fosforikuorma aleni viidenneksen, mikä johtui fosfaatittomien pesuaineiden yleistymisestä.

Samassa suhteessa aleni myös puhdistamoilta vesiin pääsevän fosforin määrä.

Typpeä tulee jätevesiin ihmisen virtsasta, jonkin verran myös ulosteista ja muista lähteistä.

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen keskimääräinen typen poistoteho oli pitkään vain noin 30 prosenttia. Parempia tuloksia ryhdyttiin vaatimaan 1990-luvun puolivälistä alkaen puhdistamoilta, joiden purkuvesistö on todettu typen suhteen herkäksi.



REIJO VESTERINEN


Vieras

#463 Tästä se lähtee ...

20.12.2012 23:06

http://yle.fi/uutiset/vapolle_yhteisosakko_ympariston_turmelemisesta/6424824

mutta toisaalta tämähän on vain hintalappu sille, kuinka halvalla tämmöisistä 'rikoksista' selviää

 


Vieras

#464 Re: Tästä se lähtee ...

21.12.2012 19:31

#463: - Tästä se lähtee ...

Kaikki sen tietää kuinka nihlisti turve firma on VAPO. Mut on muitakin turve toimijoita kuin VAPO. Vapolla on urakoitsijoille kaikkein halvimmat urakointihinnat ja aina se halvin on paras. Joka tietää hintojen oikean tason niin ei Vapon hintoja voi pokka naamalla kuunnella. Työn laadulla ei ole merkitystä vaan se kuka on halvin. Vapo maksaa nosto urakoitsijoille kaikista heikoimmin. Kuljetus yrittäjille heikoin taksa. Lämpölaitoksilta kuitenkin Vapo ottaa kovimman hinnan. Kuin myös kuivike turpeet sun muut. Siinä nähdään edellä Kävijä Vapo. Vapolla on todella fiksuja insinöörejä läjä päin. Työmaan vastaavalta kun kysyy et miten tämä asia on niin siihen tulee kolmen viikon viivellä vastaus ja ehkä ei silloinkaan. Asiaa puidaan vähintään viiden ylemmän pomon kanssa ja kukaan näistä sätkynukeista osaa tehdä oikeaa ratksua ammattitaidon puutteen vuoksi. Asiaa pompotellaan yhdeltä sun toiselle fiksummalle "työtä pelkäämöttämälle insinöörille". Hinnat alas. Päästöt ylös! Vapo oikein kannustaa omalla nihlistysyydellä tekemään luistotoimenpiteitä vesisuojelussa ja joka ikisessä asiassa mikä on sovittettu urakkaan. Esimerkkinä viimme kesän Vapon kannustus nostamaan märempää turvetta. Nyt nihlisti firma Vapo on lyömässä nosto yrittäjille sakkoja märästä turpeesta kiitokseksi omasta toiminnasta. Olis aika Vapon siirtyä eläkkeelle ja ammatti ihmisiä vastaamaan kotimaisuuden energiasta!

Jukka Finni
Adressin tekijä

#465 Kopioitu Lapin Kansan sanomista 22.12.2012

22.12.2012 12:32

KURPPA - KOLUMNI Ei enää tikkua ristiin


Kirjoittaja on Lapin Kansan eläkkeellä oleva pääkirjoitustoimittaja.


Ihmiskunnan niin innokkaasti odottamaa luonnonnäytelmää, maailmanloppua, ei sitten tullut.
Maailma pelastui, vaikka Maya-heimo päätti 13. elokuuta vuonna 3314 ennen ajanlaskumme alkua ilmeisen yksimielisesti, että maailmanloppu tulee eilen.
Kaikki on tänään kuitenkin yhtä ihanasti rempallaan kuin toissapäivänä.
Niin myös tämä sateenpieksämien närekuusien, rokonnarpisten petäjänraakkien maakunta, auringon ikävää itkevien rääseikköjen ja karujen rakkarinteiden tyyssija.
Nyt on hyvä jatkaa tämän ja monen muun perukan pelastustyötä.
Mutta miten, onkin jo toinen juttu.

On totta , että asiansa tuntevat ja luonnosta oikeasti huolta kantavat ovat saaneet paljon aikaan.
Autot eivät enää päästele kaikkia kaasujaan taivaan tuuliin.
Saastuttava teollisuus on siivonnut jälkiään ja putsannut takapihaansa.
Minäkin vien Lapin Kansani paperinkeräykseen, koska luetuista lehdistä saa lukemattomia uusia lehtiä.
Vien myös raihnaiset vehkeeni – nämä kodin sähköiset hilavitkuttimet – asialliseen paikkaan, en metsätien varteen. Koska tiedän, että ne synnyttävät uusia vitkuttimia tavatessaan toisensa.

Suomessa on elinkeinovapaus, mutta myös sanomisen vapaus.
Kansalaisen täytyy siis saada rauhassa ja turvallisesti harjoittaa laillista ammattiaan.
Hänellä on myös vapaus ilmaista mielipiteensä.
Viattomia eläimiä kuoliaaksi rääkkäävät eläinaktivistit sekä metsänsuojelun nimissä spray-maalilla puita töhrivät viheltäjät käyttävät näitä vapauksia väärin pyrkiessään hämäriin päämääriinsä.

Suojelun nimissä nämä ujeltajat haluavat lietsoa anarkiaa ja hysteriaa. Ympäristön ja eläinten suojelulle on tehty karhunpalvelus, kun sille on luotu ekoterrorismin kasvot.
Monet kansalaiset eivät halua samaistua moiseen meininkiin.
He eivät pistä enää tikkua ristiin luonnon puolesta, koska eivät tykkää tulla leimatuksi post-stalinistisiin pimeisiin voimiin.
Kärsijäksi joutuu ympäristö.
Luonnonsuojelu ilman kansalaisten hyväksyntää on puhdasta hurskastelua.

Jos jotakin hyvää on nähtävä, yltiösuojelu on muuttunut – ainakin hetkeksi – raakuuksista pelkkiin sanoihin. Sanat eivät tapa.
Hyvä näin, mutta ei sanoissakaan aina järkeä ole.
Miljööministeri Ville Niinistö (vihr.) polkee nyt turpeentuotantoa jänkhään.
Turve kun on kuulemma ilmaston pilaaja pahimmasta päästä.
Viisaat wattimatemaatikot sanovat, että turvesoissamme on säilöttynä energiaa yhtä paljon kuin Pohjanmeren öljyssä.
Onko norjalaisen ministerin suusta koskaan kuultu, että öljyntuotanto on lopetettava. Ja kansalaisten elintasoa näin laskettava.
Vaikka öljy se vasta ilmaston, ja monesti myös maan ja veden pilaaja onkin.

Vihreä ministerimme haluaa rahdata – vieläpä hinnalla millä hyvänsä – öljyä Lähi-Idästä, kaasua Venäjältä ja kivihiiltä kaukaa Australiasta tärvelemään ympäristöämme samalla kun tuomitsee kadotukseen oman maan tuottaman uusiutuvan energian.
Aate on vahva voima.
KIRJOITTAJA ON LAPIN KANSAN ELÄKKEELLÄ OLEVA PÄÄKIRJOITUSTOIMITTAJA.

Vieras

#466

25.12.2012 14:40

Onko adressin tekijällä omia mielipiteitä laisinkaan, kun tälläkin aukeamalla on neljä eri postausta jotka kaikki ovat toisten kirjoittamia?

Jukka Finni
Adressin tekijä

#467 Re:

25.12.2012 15:33

#466: -

Mielipiteitä on niin paljon että tulis kirja aiheesta.

ranex

#468

25.12.2012 19:14

aika hölmöä juttua ex lapinkansalta. 464# sen sijaan urakoitsijat voivat ottaa kantaa asiaan. Onko vapo edesauttanut ohijuoksutuksia jne muita ongelmia?

Sivuston ylläpitäjä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

26.12.2012 10:38


Sivuston ylläpitäjä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

26.12.2012 10:43



Vieras

#471 Re: Kopioitu Lapin Kansan sanomista 22.12.2012

26.12.2012 12:19

#465: Jukka Finni - Kopioitu Lapin Kansan sanomista 22.12.2012

Pitkästä aikaa oikeasti järkevä kirjoitus.

Jukka Finni
Adressin tekijä

#472 Kopioitu Suomen Kuvalehdestä 14.12.2012

26.12.2012 15:02

SK 50 I 14 . JOULUKUUTA 2012 I

Luonteva suhde luontoon

Suomessa puhutaan cleantechistli uutena menestys­

Suomalaisten pitäisi löytää uudelleen
luonnollinen tapa suhtautua rikkaaseen luontoon ja sen käyttöön.

Onhan ilmastokokouksessa saavutettiin komp­
romissi: päästövahennyksiä jatketaan vuoteen
2020 ja uusista neuvotellaan. Sopimus koskee alle kuudesosaa maailman päästöistä. Maapal­lon lämpeneminen ei siis pysähdy. Suurimmat
teollisuusmaat ja saastuttajat eivat sitoudu, Euroopan unionin idealismilla ei päästä eteenpain. Tarvitaan toisenlaista lähestymistapaa: vihreän dogmatiikan, oikeaoppisuuden sijasta pitäisi antaa tilaa erilaisille lähestymistavoille samaan tavoitteeseen.
Yhteinen tavoite on maapallon lämpenemisen ra­joittaminen alle kahteen asteeseen. Nykyisillä byro­ kraattisilla ohjelmilla tähän ei päästä. Kansakuntia ei pida jakaa oitis vuohiin ja lampaisiin. Esimerkiksi amerikkalaiset eivät ole muita syntisempiä luonnon
turmelijoita, vaikka eivät ole lähteneet mukaan Kioto­
prosessiin. He haluavat ajatella omilla aivoillaan ja toimia itse, esimerkkinä Kalifornia. EU:lla on viehty­ musta hirttäytyjä itse laatimiinsa tavoitteisiin, joihin muut eivat ole valmiita.

VIHREÄ ajattelu alkoi vaihtoehtoliikkeestä ja laajen­tui puolueiksi. Seuraava kehityksen vaihe on luonnon tulo osaksi kaikkien puolueitten ohjelmaa ja kansa­ kuntien tulevaisuuden strategiaa. Mutta ei ainoastaan tämä. Myos teollisen tuotannon ja palvelusten on pak­ko ottaa huomioon luonto ja ilmasto arkisesti osana prosesseja. Kuluttajat, jotka ovat myös äänestäjiä, vaativat luonnonmukaisuutta. Sama paine kohdistuu politiikkaan, tavarantuotantoon ja palveluksiin. Luon­to on jo läsnä kaikessa, peruuttamattomasti.


tekijänä. Puhdas teknologia onkin tulevaisuutta. Vain luonnon huomioon ottava tuotanto voi tulevaisuudessa menestyä - olipa kyse mistä alasta tahansa. Suomi on luonnonvaroiltaan rikas ja voi rakentaa ohjelmaa, joka perustuu läheiseen luontosuhteeseemme ja käyttää kestävällä tavalla hyväksi luonnon monimuo­toisuutta. Teollisella tuotannolla tulee olla luonteva osansa luonnon virkistyskäytön ja suojelun rinnalla.
Puuta on alettu jalostaa viime vuosina entistä moni­
puolisemmin. Puutalojen rakentamisen edellytyksiä on luotu lainsäädännöllä. Betonirakentamisesta on­kin aika siirtyä ekologisesti kestävään malliin, johon meillä riittää hiiltä sitovaa, uusiutuvaa raaka-ainetta. Ruotsissa viidennes kerrostaloista on puusta, meillä prosentti. Jos paperin tuotanto vähenee, puuta on jalostettava uudella tavalla. Siitä saa työstettyä lähes mitä tahansa. Puusta on tehty talot ja tarvekalutkin takavuosien Suomessa. Tähän on palattava uutta teknologiaa käyttäenjä yhdistäen, uusin ekologisin perustein.

METSIÄ ei voi siirtää Kiinaan. Niitä on hoidettu hyvin yli vuosisata täällä. Varannot ovat suuremmat kuin koskaan ja kasvavat 100 miljoonaa kuutiota vuodes­ sa. Vain puolet siitä käytetään teollisuudessa. Halli­tus on sitoutunut vahvistamaan puutuoteteollisuutta eri ministeriöiden ohjelmatavoitteissa. Metsäteolli­suus tuo viidenneksen viennin nettotuloistaja luo 70 prosenttia bioenergiasta. Ketju on merkittävimpiä työllistäjiä.
Suomi on edelläkävijä metsä- ja turve-energian" hyödyntäjänä. Omia aivoja tulisi käyttää myös suh­tautumisessa turpeeseen: nykypolitiikka ajaa sen
korvaamiseen kivihiilellä ja öljyllä, luonnonvastaisesti. Tässäkin tarvitaan oikeaoppisuuden sijaan järjen valoa.•



pig brother

#473 Tosi-tv ainesta?

26.12.2012 18:52

Laitetaan ympäristöministerimme kuukaudeksi elämään aatteitensa mukaisesti kaukolämmön piirissä olevaan kerrostalohuoneistoon.Sitten todetaan että lämpö on luukusta katkaistu koska turve on fossiilinen polttoaine ja hiiliproomu tulee sitten kun jäät sulaa. Varataan nurkkaan märkiä risuja ja oksia joista saisi kokeilla iltapuhteena keittiöön nuotion tekoa. Tämä olisi suora visio ja hänen haaveensa sisämaan lämmityksestä tulevaisuudessa. Saisi näyttää esiemerkkiä kuinka homma toimii.

Vieras

#474

27.12.2012 09:19

Entä paljonko se auttaa jos sinne nurkkaan laitetaan märkää turvetta?


Vieras

#475

27.12.2012 19:00

Iiro Viinanen jatkaa sinnikkäästi varjonyrkkeilyään kuvittelemaansa vesistömörköä eli turvetuotantoa vastaan. (Ksml 2.12). Viinanen ihmettelee, miksi Vapo järjestää tilaisuuden kertoakseen ympäristönsuojelun ohjelmastaan, vaikka toisaalta kertoo turvetuotannon haittavaikutuksen vesistöille olevan maanlaajuisesti vain yhden prosentin luokkaa. Samassa jutussa saavat ympäristöviranomaisetkin kyytiä, koska seuraavat tyynesti sivusta vesistöjen pilaamista.

Kirjoituksesta puuttuvat taas faktat. Väittämien tieteellinen osuus on lauseessa ”paljain silmin voi nähdä humuspuuron ajautuvan ojia pitkin alapuolisiin vesistöihin”.

Mittauksin on voitu osoittaa, että turvetuotannosta tulevien vesimassojen ja humusmäärien välillä on selvä yhteys. Esimerkiksi Kyyjärveen laskevasta vedestä noin 2,5–3 prosenttia tulee turvetuotannosta ja sen humuskuorma on desimaalien tarkkuudella sama 2,5–3 prosenttia. Vastaavia mittauksia samanlaisin tuloksin on tehty myös monilla muilla paikkakunnilla.

Sitten siihen Viinasen ihmettelyyn, miksi turvetuotanto puhdistaa vesiään, vaikka ne eivät kuormitakaan vesistöjä. Siihen ovat syynä kaiken aikaa kiristyneet lupaviranomaisten vaatimukset turvevesien puhdistamiseksi fosforista ja humuksesta.

Maa- ja metsätaloudella ei ole vastaavia vaatimuksia. Purovesien fosforipitoisuus mitataan mikrogrammoissa litraa kohden. Maataloudesta tulevien vesien fosforipitoisuus on yleensä tasolla 100–200 mikrogrammaa /litra. Esimerkiksi Aurajoen fosforipitoisuus on noin 130 ja virtaama vuodenajasta riippuen keskimäärin 7 000 litraa sekunnissa. Turvetuotannosta lähtevien vesien fosforipitoisuus on yleensä 40-50 ja siitä vaaditaan jopa 80:n prosentin vähennystä. Turvetuotannosta lähtevät virtaamat eli vesimäärät ovat useimmiten 5-50 llitraa sekunnissa, kulloisenkin tuotantoalueen koosta tietysti riippuen.

Vertailun vuoksi mainittakoon sekin, että pääkaupunkiseudun noin miljoonan ihmisen jätevedet puhdistetaan huippumodernissa Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa. Sen ympäristöluvassa edellytetään että puhdistetun jäteveden fosforipitoisuus on saatava tasolle 300 mikrogrammaa/litra. Tätä vettä menee Suomenlahteen 3 200 litraa sekunnissa. Maaseudulla toimivien puhdistamojen puhdistetun veden ympäristöluvan vaatimustaso on usein tasolla 700–1 000 mikrogrammaa/litra.

Puhdistamattoman jäteveden fosforipitoisuus on noin 10 000–15 000 mikrogrammaa/litra ja sähkökatkosten ja runsaiden sateiden aikana sitä menee edelleen huomattavia määriä kautta käsittelemättömänä vesistöihin.