Kielivalinnan puolesta

Onnea yritykseen.

Adressin perusteluihin ei todella ole mitään lisäämistä. Ne sopisivat sellaisenaan lainmuutoksen perusteluiksi! Toivottavasti Eduskunta tekee asiasta päätöksen mahdollisimman pian. Nyt vaalien lähestyessä kannattaa tätä pitää esillä ehdokkaiden kanssa keskustellessa.

Kumotkaapa nämä:

- Koska resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.
- Ruotsinkielen taidolla taataan se, että kullakin henkilöllä on mahdollisuus valita asuin- ja työpaikkansa. Tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
- Kansalliskielten osaaminen on perustaito, ammattiopinto on erikoistaito.
- Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia?
- Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

- On mahdollista, että nykyisen asiantilan säilyttäminen tulee edullisemmaksi kuin asiantilan muuttaminen.
- Mahdollisen valinnanvapauden hyödyt ovat täysin avoimet. Hyötykriteereitä ei ole konkreettisesti olemassa.
- Nykytilassa asioiden tila tunnetaan, ja on olemassa tarkat yhteiskunnalliset syyt.
- Nykyinen status quo on johdattanut Suomen ennennäkemättömään hyvinvointiin.


- Perustuslaissa Suomi määritellään kaksikieliseksi; laki on lähtökohtaisesti aina oikeassa.
- On etua osata hyötyruotsia.
- Todennäköisyyksien mukaan englannin rinnalla tärkein kieli on ruotsi. Venäjä varmastikin nro kolme.
- Ruotsinkieliset ovat asuttaneet maata tuhannen vuoden ajan.
- Ruotsinkieliset ovat olleet rakentamassa tätä maata, heillä tulee olla oikeus käyttää äidinkieltään.
- Konkreettista reaalivaihtoehtoa ei ole olemassa.
- Suomi ja Ruotsi ovat henkisesti lähellä toisiaan.
- Suomi ja Ruotsi ovat taloudellisesti tärkeät kumppanukset.
- Tasa-arvovaatimuksen mukaisesti viranomaisen tulee voida palvella kansalaisiaan molemmilla kansalliskielillä.
- Kannattaa vastustaa kaikkeen ruotsalaisuuteen kohdistuvaa vihaa.
- Kannattaa opetella ruotsia, jolloin kaikki valtion ja kuntien virat ovat saavutettavissa.
- Oikea asenne ei saa mennä tosiasioiden edelle.
- Ruotsinkielen korkeita kustannuksia ei ole voitu lainkaan perustella. Lukuja ei ole olemassa.

- Koululaiset ovat pakkoruotsia vastaan; koululaiset eivät voi päättää asioista, koska he ovat vielä koululaisia.
- Myös ruotsinkieliset ja ruotsalaiset oppilaitokset ovat suomenkielisen tavoitettavissa. Kiintiöt eivät ole etniseen ryhmään sidottuja.
- Kansalainen voi vapaasti valita asuinpaikkansa ja pärjätä siellä ilman ongelmia.
- Voi löytyy ruotsinkielisen aviopuolison tai kumppanin, ja keskustella hänen äidinkielellään.
- Koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa.
- Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään.
- Yhteiskunnan on kohdistettava resurssit siten, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
- Kansallinen suhtautumisemme kansallisiin kieliimme on malli, josta voimme syystä olla ylpeitä. Malli on tehokas ja lisää selkeästi kansalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä edistää yhteiskuntarauhaa muutoinkin kuin vain paperilla.
- Valinnaisuus ja vapaaehtoisuus yhteiskunnassa toimimisen perusedellytysten kohdalla on lähinnä heitteillejättöä muistuttava tilanne, jossa aikuiset selkeästi luopuvat sekä kasvatusvastuustaan että vastuustaan yhteiskunnan tulevaisuudesta.
- Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla.
- Ruotsi ei vie tilaa miltään, vaan auttaa niissä muissa aineissa niistä kiinnostunutta. Tämän voi sanoa tietysti mistä tahansa muustakin kielestä. Ruotsi on Suomessa käytännössä hyödyllisempi.
- Tyhmyyden sankaruudeksi julistava henkilö on yhteiskuntakelpoisuudessaan näennäisen huono.
- Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa.
- Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
- Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi kemiaa.
- Suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla osallistua suomenruotsalaiseen kulttuuriiin, sekä tutustua suomenruotsalaisiin ja ruotsalaisiin ihmisiin.
- Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.
- Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
- Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee.
- Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä.
- Tasa-arvon toteuttamiseksi on välttämätöntä, että myös enemmistölle annetaan mahdollisuus oppia vähemmistön kieltä. Näin kaksikielisyydestä ei tule vähemmistön etuoikeutta, vaan koko kansan asia.
- Nykyinen järjestelmä on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasapuoliseksi. Sen periaatteena on vastavuoroisuus. Eli kun ruotsinkielisille on pakkosuomi, niin suomenkielisille on pakkoruotsi. Tämä on ns. reilua.
- Koulussa ei etukäteen voida tietää, kuka ruotsia aikuisena haluaa osata ja kuka ei. Koulu voi kuitenkin tarjota kaikille yhtäläisen mahdollisuuden oppia ruotsia, jolloin mukaan pääsevät nekin, jotka eivät sitä olisi omasta tahdosta valinneet.
- Ruotsi täydentää sananvapautta.
- Vähemmistö on osa kansakuntaa.

Kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa. Suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti. Suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee palvella itse kunkin äidinkielellä.
Yhteiskunnan tulee kouluttaa julkisen palvelun tehtäviin ihmisiä, jotka voivat palvella molemmilla kielillä. Yhdenmukaisuusperiaatteesta seuraa, että molempia kieliä tulee käyttää opetuskielinä. Tästä seuraa, että:
maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä (aivan samasta syystä kuin maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään suomea opetuskielenä). Suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä.

Kiitos "palautteesta" Lars Dahl. Suurin osa liturgiastasi menee ohi adressimme aiheen, mutta varmasti se tuo paljon lisää allekirjoittajia.

Kyseessä ei ole liturgia, eikä mikään mene aiheen ohi. Toivottavasti saatte paljon allekirjoittajia.
Pakkoruotsi säilytettävä!

Erinomaista työtä kielivalinnan ja vapauden puolesta!
Myös vapaaehtoisen ruotsinkielen tukeminen on osa sitä, mutta tätähän
pakkoruotsittajat eivät hyväksy vaan halveksivat ja kieltävät suomalaisten
halun poistaa pakkoruotsi

Luin jutun Imatralainen- lehdestä.
Tärkeää on viedä asiaa eteenpäin muihin kouluihin.

Lars Dahl-tyypillisestä pakkoruotsittajasta suomalaislapsille
ei kannata välittää. Johon ko tekeleen nimikin kertoo
että kyse on suomalaiselle enemmistölle vieraasta asiasta,
pakkoruotsista.
Lars Dahl jopa halveksii Imatralainen-lehteä ja sen toimitusta
nimittämällä artikkelianne ja sen perusteita valheiksi

Ensi eduskuntavaalit ovat tosi tärkeät tälle asialle.
Siksi sitä pitää nyt koko ajan tuoda esille ja joka yleisöpanelissa
kysyä kansanedustaehdokkaiden kantaa asiaan.

Tähän asti kansanedustajat ovat jättäneet asian noteeraamatta, hyvänä
esimerkkinä uusi kielilaki, joka runnottiin läpi ja toimikunta täynnä pakkoruotsittajia.

Itä-Suomessa pakkoruotsi on täysin tarpeeton. Venäjä varmaan parempi vaihtohto.

Lapsille on oikeus antaa vaihtoehto valita eurooppalaisia merkittäviä kieliä, joihin pakkoruotsi ei kuulu.

Menestystä!

Lars Dahlin monisanainen vuodatus ei toimi pakkoruotsin kestävänä perusteluna. Se sisältää myös virheellistä tietoa ja henkilökohtaisia mielipiteitä.

Asiapitoinen orientaatio kielikysymykseen löytyy osoitteesta

http://www.pakkoruotsi.net

Sivuston kautta löytyvät myös useimmat keskustelupalstat (tämä ei ole sellainen). Jatkakaamme asian käsittelyä vaikkapa HS Kestoaiheissa

http://www.hs.fi/keskustelu/forum.jspa?forumID=41

(Pahoittelen esiintymistäni tässä kommentissa nimimerkillä, mutta minulla ei ole vaihtoehtoa, kiitos ruotsinkielisten lähipiirien "suvaitsevaisuuden". Adressin olen allekirjoittamut omalla nimelläni.)

Yleisön pyynnöstä, keskellä yötä. Tämä ei ole minun keksimäni. Mutta on tämä aika mukava. Itse toivotan onnea Hannu Kohon kaikille adresseille.
---


Tuo kirjoitus on aivan kiihkomielisen kirjoituksia.
"Autuaita ovat ruotsin kieltä osaavat, sillä he pääsevät tutustumaan ruotsalaisuuteen, ruotsiin ja jopa kirjoittamaan ruotsin kielellä ruotsinkielisiin lehtiin".
Henkilö, joka haluaa ehdotonta enemmistön kyykyttämistä sen takia, että hän saisi vähemmistökielellä palvelusta, kuin apteekin hyllytä ei ole suomen asialla ja vielä vähemmän suomenkielisten asialla.
Kirjoittaja sanoo, että ruotsinkieliset, - ruotsalaiset - ovat asuttaneet maata ja tuonut sivistyksen tuhannen vuoden ajan.
Voisi kysyä, että kuinka sivistynyt on suku, joka ei osaa suomea siten, että pystyy kommunikoimaan pääväestön kielellä? Kun kuitenkin ovat asuneet täällä jo sen tuhat vuotta.
En sanoisi sitä sivistyneeksi kansan osaksi.
Suomalainen, joka puhuu suomea, mutta ei ruotsia on sentään omassa kotimaassaan ja kommunikoi, sekä pystyy asioimaan ilman ruotsin kieltä ja puhumaan ruotsissa tasavertaisena, jopa englantia.
Ilmankos suomen politiikot ovat ympäri puhuttuja, kun ruotsalaiset puhuvat omalla äidikielellään ja suomalaiset rinta kaarella puhuvat ruotsia, mutta eivät ymmärrä ruotsin kielen nyansseja, koska se ei ole heidän äidinkielensä.
Suomessa asuvat ruotsalaiset - ruotsinkieliset - ovat koko ajan vaatimassa palvelua heidän omalla kielellään, koska he eivät ymmärrä mitä suomalaiset puhuvat vaikka osaavat suomea.
Kas siinäpä kysymys.

Vielä kerran; Ruotsissa on ruotsin kieli pääkieli ja suomen kieli vähemmistökieli, niin eikö ole tasavertaista, että suomessa on pääkieli suomen kieli ja ruotsin kieli vähemmistökieli?

Olemme sentään erillisiä valtioita, emmekä ruotsin vallan alla, kuten hyvin moni ruotsinkielinen kiihkoilija sitä haluasikin ja jopa tekee sen eteen töitäkin. Tunnusmerkit ovat hyvin nähtävissä.

Henkilökohtaisesti en näe mitään aihetta "pakko" Ruotsin poistamiselle. Ylä-asteen aloittava on vielä lapsi eikä ymmärrä omaa etuaan tai tulevaa tarvettaan kielien osaamisen suhteen, kuten myöskään lapsen vanhemmat eivät voi sitä ennustaa. Vaikka kotipaikakunta sillä nimenomaisella hetkellä olisikin itä-Suomi ja Ruotsin kielen tarve olematon. Ei pitäisi myöskään unohtaa että suurin osa itä-Suomen kaupungeista ovat niin kutsuttuja tappiokaupunkeja asukas lukua ajatellen. Ei unohdeta tosi asiaa, että Suomi on kaksi kielinen maa.

-Ylpeä Kielitaidostaan.

Koululaisten vanhemmat eivät voi ennustaa kielten tarvetta. 1997–1999 toteutetussa Prolang-hankkeessa selvisi, että yritysten työntekijät haluavat nähdä niiden kielten tarpeitten lisääntyvän, joita he jo osaavat, eikä kielten, joita he eivät osaa. Kielet ovat siis ennen kaikkea englanti ja ruotsi. Suomessa on kuitenkin tahoja, jotka tekevät selvityksiä kielikoulutuksesta ja kielten tarpeesta. Lisää aiheesta:

http://www.pakkoruotsi.net/kielten_tarve.shtml

Suomi ei ole reaalisesti kaksikielinen, vaan Suomessa on kolme kaksikielistä aluetta, jotka suurin piirtein ovat: Uusimaa, Turunmaa ja Pohjanmaa. Katso tarkemmin:

http://www.cc.jyu.fi/%7Epasaojan/pakkoruotsi/kartalla/svenskfinland.html

Tämä ei ole keskustelufoorumi, mutta keskustelua voidaan aiheesta käydä jossakin seuraavalla sivulla luetelluista keskustelufoorumeista:

http://www.pakkoruotsi.net/linkit.shtml

Lars Dahl,

Tämä viime vuosina ilmaantunut ajatus, että ruotsin yltiöpäinen työntäminen kaikille olisi jotenkin "tasa-arvon" lisäämistä, on sinänsä retorisesti nerokas veto, josta on pakko nostaa RKP:n sakille hattua, mutta ei se kyllä minkäännäköistä tarkempaa loogista tarkastelua kestä.

Jos jotain väestönosaa sorretaan millä tahansa perusteella mielivaltaisesti, on puututtava tähän sortavaan elementtiin suoraan, eikä lähteä perustelemaan sen pohjalta sitä, että tälle väestönosalle on velvoitettava "tasa-arvon" turvaamiseksi vielä lisää jotain pakkotoimia, jotta he voivat selvitä alun perinkin mielivaltaisista vaatimuksista.

Suomenruotsalaisten tasa-arvoinen kohtelu valtiovallan taholta onnistuu ihan oikeasti muutenkin, kuin lähtemällä olettamasta, että joka iikan on pystyttävä palvelemaan ruotsinkielistä omalla kielellään. Edes uusi kielilaki ei todellakaan tätä vaadi, vaikka moisessa harhaluulossa jostain syystä monet ihmiset tahtovat elää.

Olisitko valmis menemään sanomaan vaikkapa tiibetiläisille, että heidän tasa-arvoisen kiinalaisuutensa vuoksi heidän lapsistaan on opetettava intensiivisesti kiinalaisia, jotta he selviytyvät tasa-arvoisina jatkossa, kun kiinalaisuus kaikilla tavoilla on vaadittua Tiibetissä, jotta kiinalaiset kokisivat olevansa tasa-arvoisia?

Tuollaisen nurinkurisen ajattelun hyväksyminen kuuluu ihan oikeasti Neuvostoliittoon eikä moderniin demokratiaan, ja on oikeastaan perustavanlaatuisin syy siihen, miksi RKP:n kielipolitiikan vastustajaksi olen ajan myötä päätynyt. Mikään järkipuhe vaan ei näissä asioissa tunnu koskaan toimivan, koska vastapuoli voi aina alkaa nimitellä juntiksi, jos muu sanominen loppuu.


Jutta T.,

Se, mikä on oma "etu", voi myös ihan oikeasti johtua puhtaasta politiikasta. Jos minulla on koskaan lapsia, haluan mieluummin nähdä, että he puhuvat niitä kieliä, joista heille on hyötyä, ja että heitä ei syrjitä mielivaltaisesti esimerkiksi työhönotossa, jos työnantajalla ei ole todellista perustetta vaatia vaikkapa ruotsin taitoa KAIKILTA työntekijöiltä (siis kielilaki ei todellakaan velvoita tätä). Pikemminkin siis pitäisi kiinnittää huomiota siihen, kohdellaanko suomenkielisiä oikeudenmukaisesti, kuin mukautua vain kiltisti tilanteeseen.

Minäkin olen ylpeä kielitaidostani, mutta se vaan olisi monipuolisempi ja hyödyllisempi minulle, jos kaikkia suomalaisia ei sidottaisi ruotsiin ihan vain siksi, että saadaan pönkitettyä ajatusta, että valtion kaksikielisyys oikeasti aina tarkoittaa sitä, että kaikki kansalaiset ovat myös kaksikielisiä (jollain tietyllä tavalla). Tätä kansalliskieliajatusta olen alkanut aivan erityisesti karsastaa sen jälkeen, kun yhä useammat ja useammat ruotsinkieliset ovat ihan pokkana väittäneet minun olevan harhainen ja suvaitsematon, jos rohkenen sanoa ääneen, ettei suvussani ole ketään ruotsinkielistä, en ole koskaan puhunut ruotsia "tositilanteessa", ja että en edes tunne ketään ei-ruotsinkielistä, joka aktiivisesti käyttäisi ruotsia jonkinlaisena identiteettikielenä elämässään suomalaisena...

Minulla ei edes ole mitään suomenruotsalaisia vastaan, mutta tämmöisiä virallisia totuuksia vastustan kyllä kaikissa muodoissaan, kielipolitiikkaa tai ei.

Muutama perustelu, miksi Suomessa ei tarvitse olla pakollista ruotsia:

1. Mikä on Skandinaavisen Nordean henkilökunnan kieli? Ei ruotsi, vaan englanti! Tämä jo yksistään riittäisi vapaaehtoistaa ruotsi.

2. Koulujen kieliohjelmasta A2 kielen tuntimäärän lisäyksen vuoksi on tullut niin raskas, että nämä 4. luokalta aloittavat tuppaavat keskeyttämään kieliopinnot yläluokille siirtyessään (ja useimmin saksan), niin etteivät sitten valitse edes B2 kieleksi saksaa, ranskaa tai venäjää. Kun tässä on ruotsi seiskalta pakollisena, niin tosiasiassa kielten opiskelu on Suomessa vähentynyt. Kieliohjelmasta on tullut aika yksipuolinen A2 kieli lienee lähes 80%:sti saksa, joten ranska ja erityisesti venäjä kärsii

3. Koko itärajan kunnissa pitäisi ehdottomasti pakollisena kielenä olla venäjä, jos mikään, mutta parempi olisi aloittaa kielten opiskelu englannilla jatkaa sitä 6/7 -luokalla alkavana vapaaehtoisella ru/sa/ra/ve -opiskelulla. Lukioon suuntautuvat ottaisivat 8. luokalla vielä yhden kielen lisää ja jo 9. luokalla voisi sen kielen opiskelu noudatella lukion kurssivaatimuksia.

4. Onhan se paradoksaalia, että suomalaisissa yksilöllistettyjä opseja käyttävissä kouluissa (lue =ent apukoulu) luetaan ruotsia ja yhteen aikaan ei saanut ammattitutkintoa Suomessa, jos ei ollut pakollista ruotsin opiskelua hankittuna ammattioppilaitoksesta. Joskus 80 -luvun lopussa ensimmäiset maahanmuuttajat vapautettiin ruotsin opiskelusta, mutta he sitten törmäsivät siihen, etteivät he olisi saaneet (pykälien mukaan) milloinkaan eli koskaan vakinaista työtä Suomen valtiolta tai kunnilta.

5. Paras perustelu pakon poistamiseksi on Puolan kansa: Heidän piti lukea yli 40 vuotta pakkovenäjää kouluissa. Silloin, kun NL romahti 90-luvun alussa ei Puolasta löytynyt oikein etsimälläkään venäjän kielen taitoista, vaikka koulussa oli luettu venäjää PAKOLLISENA 9-10 vuotta. Taas toisinpäin: walesiläisten ei ole ollut pakko opiskella walesia, mutta vapaaehtoiset systeemit ovat alkaneet tuottaa oman kielen taitajia, jotka osaavat kieltä.

Ei suinkaan jokaisen iikan tarvitse palvella ruotsinkielisiä ruotsin kielellä. Ei kukaan ole sellaista ikinä vaatinutkaan. Turhat kärjistykset turhaan tunteita nostattavasta asiasta aiheuttavat vain tunteiden kuumenemista molemmin puolin.

Koulussa opetetaan useita aineita, joita ei vaadita asiakaspalvelussa. Ne jotka eivät opi ruotsia tarpeeksi hyvin, jättävät hakeutumatta ammatteihin jossa tarvitaan kohtalaista ruotsin taitoa. Ne, jotka eivät ole hyviä matikassa, eivät hakeudu aloille joilla tarvitaan matematiikkaa. Niin yksinkertaista se on.

Ystävällisin terveisin, kieltenopiskelun puolesta
-Lasse-

P.S. Terveisiä Jutalle, joka on nähnyt asian ytimen. Ei Imatrallakaan voi tietää, koska joutuu muuttamaan pk-seudulle, jossa minäkin olen tavannut useita Imatralta muuttaneita.

Turha käydä debattia ruotsinkielisten edustajien (RKP, FSD yms.) kanssa siitä, onko pakkoruotsille perusteita.

Nämä tahot tietävät, ettei pakkoruotsille ole rationaalisia perusteita. RKP:läiset absurdeilla väittämillään haluavat ainoastaan välttää rationaalisen keskustelun aiheesta, jottei totuus tulisi esille.

Opettaja A. Joutsimäki kirjoittaa OAJ:n ammattiosaston Opettaja-lehden numerossa 10/2004:

"...Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5-vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: "Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta - varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia, jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa "rasitetta", he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan."

RKP:n päämäärä on aiheuttaa suomenkielisille ylimääräisiä rasitteita.

RKP ei halua poistaa "pakkosuomea" ruotsinkielisiltä, koska RKP tietää, että ilman suomen taitoa ruotsinkieliset joutuvat huonoon asemaan Suomen työmarkkinoilla. Ruotsinkielisillä on siis pakko olla rasitteena "pakkosuomi", joten "tasa-arvon" takia RKP:läiset yrittävät saada ylimääräisiä rasitteita suomenkielisille, jottei suomenkielisillä menisi liian hyvin koulutuksessa.

Tämä ei ole vain suomenkielisten rasite vaan samalla rasite koko Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Turhaan ei RKP:tä pidetä epäisänmaallisena puolueena.

Sama motiivi koskee myös (valtion) virkojen ruotsin taidon vaatimuksia, jotka ovat turhia Uudenmaan, Turumaan ja Pohjanmaan ulkopuolella Suomessa.

Lasse,

Väite siitä, että suomenkieliset ovat ruotsin kielen taitoa vaativan kielilainsäädännön takia ihan oikeasti niin *epätasa-arvoisessa asemassa*, että heitä pitää "tasa-arvon takia auttaa opettamalla ruotsia", sisältää kyllä jo ihan sinällään ajatuksen siitä, että systeemissä pitää olla kategorinen syrjintämekanismi. Tämän pitää olla lisäksi niin vahva, että "vapaan asuinpaikan valinnan" sun muun täytyy estyä, eli normaalista, terveestä työmarkkinasta ei mitenkään voi olla kysymys, koska semmoisessa käy kuten sanoit -- itse kukin hakeutuu semmoisiin hommiin, mihin taipumukset vievät.

Eli siis ruotsin kielen pitää olla moisen tilanteen syntyessä olla kaksikielisillä alueilla suurinpiirtein yhtä oleelliseksi työhönotossa tehty kuin vaikkapa peruskoulumatematiikka. Joka ikiselle, vieläpä, koska muutoin voisit rauhassa muuttaa kaksikieliselle alueelle ja antaa ruotsinkielisten täyttää realististen tarpeiden mukaiset kielikiintiönsä.

Sinänsä tyypillistä lähteä pakittamaan ja maalaamaan toista kiihkoilijaksi sitten kun omat teesit ovat kaatuneet. Ei ole ensimmäinen kerta.


A.S.,

En minä kuvittele saavani ketään RKP:läistä käännytettyä, sen verran dogmaattista sakkia ovat. Erityisesti kahdenkeskiset keskustelut ovat ihan hedelmättömiä. Pikemminkin olen kokenut oleelliseksi keskustella heidän kanssaan avoimesti, varsinkin vaikkapa tämmöisen adressin kommenteissa, koska uskon heidän peruslogiikkansa olevan niin ongelmallista, että se kaatuu kyllä ihan itseensä... ja jos RKP:n argumentit eivät vain pysy pystyssä sinällään, niin paha minua on ryhtyä joksikin lallinpalvojaksi alkaa syyttää. Itse väittävät mitä väittävät.

Ruotsi on helppo kieli ja mukava opiskella. Ainakin, kun on siunattu kielipäällä. Ja helpotti aikanaan saksan kielen omaksumista. Innokkaana ruotsin opiskelijana vietin pari kesää kesätöissä 'på Åland' ja kieli soljui jo aika mukavasti. Ja korkeakoulussa vielä lisää ruotsia. Sitten jokusen vuoden päästä töihin. Kesätöitäni lukuunottamatta koko 10-vuotinen työurani on kulunut kansainvälisessä ympäristössä, kahdella eri toimialalla, kolmessa eri firmassa. Kahdessa edellisessä paikassa firman kieli oli suomi (asiakkaita palvelin saksaksi ja englanniksi; venäläisiäkin), nykyisessä englanti. Faktana voin todeta, että melko sujuvaa ruotsin kielen taitoani en ole tarvinnut muuten kuin piipahtaessani Ruotsissa lomamatkalla. Työpaikan saantiin tai työssä menestymiseen ko. kielitaidolla ei ole ollut vaikutusta. Kannattiko siihen sitten satsata näin paljon? Olisiko venäjän ryhmä saatu kasaan "kasilla", jos ruotsi ei olisi ollut pakollinen? Elämän ja uran vaiheessa olen sitä mieltä, että satsaus isompaan kieleen tai kokonaan muuhun oppiaineeseen olisi ollut "tuottavampi". Kommentissani haluan puhua myöskin heidän puolestaan, joille kielten oppiminen ei ole yhtä helppoa: annettaisiin heidän oppia yksi valtakieli kunnolla ja vaikkapa pidättäytyä kokonaan muista kieliopinnoista.

Ehkä olisi syytä muistaa että ruotsi on suomalaisille hyödyllinen kieli osata. Sitäpaitsi ei sellaista kouluainetta olekaan kuin "pakkoruotsi". Tällaiset riitelyt luovat vain eripuraa kansanryhmien välille.

Etkö sinä, Hannu Koho, häpeä? Puhutko sinä koko Vuoksenniskan koulun suulla?

Venäläisiä on Helsingissä varmasti enemmän kuin Imatralla. Silti kukaan ei täällä halua lisätä venäjän opetusta kouluissa. Saksaa tai ranskaa puhuvia ei ole käytännössä lainkaan. Helsinki ja Vantaa ovat lopettaneet ylimääräisen A2-kielen opettamisen kouluissa. Onko Imatran kunnalla varaa tämmöiseen? Vai onko tarkoitus vain ruotsin poisto?

Mitä tämänkaltaiset adressit ajavat takaa?

Jarmo Koistinen:
"Sitäpaitsi ei sellaista kouluainetta olekaan kuin "pakkoruotsi"."

Matematiikkaa, historiaa ym. aineita on vain yksi kutakin. Nämä yleissivistävät aineet eivät siis voi olla valinnaisia keskenään. Kieliä sen sijaan monia, ja ne voivat olla keskenään valinnaisia. Voidaan siis puhua pakkoruotsista, sillä suomenkielisille ruotsi on ainoa kieli äidinkielen lisäksi, joka ei ole valinnainen.

"Tällaiset riitelyt luovat vain eripuraa kansanryhmien välille."

Ei tässä asiassa koskaan ole riidellyt muut kuin Rkp:läiset. Ei pitäisi luoda eripuraa yrittämällä pakottaa ruotsin kieltä.

Kun kielten opetusta ei ole varaa lisätä, on ainoa keino lisätä valinnaisuutta, jotta saadaan myös saksan, ranskan, venäjän jne. osaajia tähän maahan.

Olen opettanut viisi vuotta ruotsia ammattioppilaitoksessa, ja mielestäni adressinne on hyvin perusteltu! Osa ammattiin opiskelevista on syytä vapauttaa toisen vieraan kielen opinnoista kokonaan ja muiden osalta lisätä kielivalinnan mahdollisuutta esimerkiksi yhteistyöllä lukioiden kanssa. Itäsuomalaisessa ammattikoulussa on turha jatkaa ruotsin opetusta tuleville maanviljelijöille tai metsureille, mikäli nämä peruskoulussa eivät ole sitä oppineet yhtään. Opiskelun mahdollisuus on toki annettava ja palveluammatteihin valmistuvilla laaja kielitaito on välttämätön.

Joten, lisäkommenttina esitän suurempaa valinnanvapautta myös toisen asteen oppilaitosten ainevalintoihin!

Onneksi olkoon!

Allekirjoituksia on tullut 2-4 kpl minuutissa 4.12.2006 kello 8:41 alkaen. Mutta ikä ja ammatti on melkein kaikilta unohtunut. Jollakin on nopea nettiyhteys.

Katsotaan sitten uskaltaako adressin tekijä luovuttaa tämän eteenpäin.

-Lasse-

Hyvä, että tiedotus puree. Luonnollisesti nimiä tulee, nopeaankin tahtiin, kun ihmiset viikonlopun jälkeen avaavat työpostinsa ja lukevat meilinsä. Ikä ja ammatti eivät käsittääkseni ole pakollisia tietoja.

Että asiasta saataisiin varmuus, pyydän Hannu Kohoa pyytämään poistamaan adressit.com -ylläpidolta samasta ip:stä tänään tulleet viestit ja myös kaikki mahdolliset muut samasta osoitteesta.

Tarkistan myöhemmin onko asia hoidettu.

-Lasse-

Eiköhän olisi ihan korrektia, että pakkoruotsittaja Lars Dahl
keskittyy omaan adressin kanssa toimimaan.

Kun tietääksen Lars Dahl ei ole mikään auktoriteetti.

Joten tällaiset käskyttämiset jäänevät omaan arvoonsa.

Ja muuten pakkoruotsi adressin nimenäkin kertoo ihan riittävästi sen
luojasta.

Jos asiaa ei selvitetä ennen adressin Opetusministeriölle ja Opetushallitukselle luovuttamista, niin pyydän selvittämään asian Opetusministeriön ja Opetushallituksen kautta.

Ihan kuten Hannu Koho asian valitsee hoidettavaksi.

-Lasse-