Kielivalinnan puolesta

Kumotkaapa nämä:

- Koska resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.
- Ruotsinkielen taidolla taataan se, että kullakin henkilöllä on mahdollisuus valita asuin- ja työpaikkansa. Tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
- Kansalliskielten osaaminen on perustaito, ammattiopinto on erikoistaito.
- Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia?
- Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

- On mahdollista, että nykyisen asiantilan säilyttäminen tulee edullisemmaksi kuin asiantilan muuttaminen.
- Mahdollisen valinnanvapauden hyödyt ovat täysin avoimet. Hyötykriteereitä ei ole konkreettisesti olemassa.
- Nykytilassa asioiden tila tunnetaan, ja on olemassa tarkat yhteiskunnalliset syyt.
- Nykyinen status quo on johdattanut Suomen ennennäkemättömään hyvinvointiin.


- Perustuslaissa Suomi määritellään kaksikieliseksi; laki on lähtökohtaisesti aina oikeassa.
- On etua osata hyötyruotsia.
- Todennäköisyyksien mukaan englannin rinnalla tärkein kieli on ruotsi. Venäjä varmastikin nro kolme.
- Ruotsinkieliset ovat asuttaneet maata tuhannen vuoden ajan.
- Ruotsinkieliset ovat olleet rakentamassa tätä maata, heillä tulee olla oikeus käyttää äidinkieltään.
- Konkreettista reaalivaihtoehtoa ei ole olemassa.
- Suomi ja Ruotsi ovat henkisesti lähellä toisiaan.
- Suomi ja Ruotsi ovat taloudellisesti tärkeät kumppanukset.
- Tasa-arvovaatimuksen mukaisesti viranomaisen tulee voida palvella kansalaisiaan molemmilla kansalliskielillä.
- Kannattaa vastustaa kaikkeen ruotsalaisuuteen kohdistuvaa vihaa.
- Kannattaa opetella ruotsia, jolloin kaikki valtion ja kuntien virat ovat saavutettavissa.
- Oikea asenne ei saa mennä tosiasioiden edelle.
- Ruotsinkielen korkeita kustannuksia ei ole voitu lainkaan perustella. Lukuja ei ole olemassa.

- Koululaiset ovat pakkoruotsia vastaan; koululaiset eivät voi päättää asioista, koska he ovat vielä koululaisia.
- Myös ruotsinkieliset ja ruotsalaiset oppilaitokset ovat suomenkielisen tavoitettavissa. Kiintiöt eivät ole etniseen ryhmään sidottuja.
- Kansalainen voi vapaasti valita asuinpaikkansa ja pärjätä siellä ilman ongelmia.
- Voi löytyy ruotsinkielisen aviopuolison tai kumppanin, ja keskustella hänen äidinkielellään.
- Koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa.
- Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään.
- Yhteiskunnan on kohdistettava resurssit siten, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
- Kansallinen suhtautumisemme kansallisiin kieliimme on malli, josta voimme syystä olla ylpeitä. Malli on tehokas ja lisää selkeästi kansalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä edistää yhteiskuntarauhaa muutoinkin kuin vain paperilla.
- Valinnaisuus ja vapaaehtoisuus yhteiskunnassa toimimisen perusedellytysten kohdalla on lähinnä heitteillejättöä muistuttava tilanne, jossa aikuiset selkeästi luopuvat sekä kasvatusvastuustaan että vastuustaan yhteiskunnan tulevaisuudesta.
- Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla.
- Ruotsi ei vie tilaa miltään, vaan auttaa niissä muissa aineissa niistä kiinnostunutta. Tämän voi sanoa tietysti mistä tahansa muustakin kielestä. Ruotsi on Suomessa käytännössä hyödyllisempi.
- Tyhmyyden sankaruudeksi julistava henkilö on yhteiskuntakelpoisuudessaan näennäisen huono.
- Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa.
- Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
- Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi kemiaa.
- Suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla osallistua suomenruotsalaiseen kulttuuriiin, sekä tutustua suomenruotsalaisiin ja ruotsalaisiin ihmisiin.
- Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.
- Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
- Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee.
- Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä.
- Tasa-arvon toteuttamiseksi on välttämätöntä, että myös enemmistölle annetaan mahdollisuus oppia vähemmistön kieltä. Näin kaksikielisyydestä ei tule vähemmistön etuoikeutta, vaan koko kansan asia.
- Nykyinen järjestelmä on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasapuoliseksi. Sen periaatteena on vastavuoroisuus. Eli kun ruotsinkielisille on pakkosuomi, niin suomenkielisille on pakkoruotsi. Tämä on ns. reilua.
- Koulussa ei etukäteen voida tietää, kuka ruotsia aikuisena haluaa osata ja kuka ei. Koulu voi kuitenkin tarjota kaikille yhtäläisen mahdollisuuden oppia ruotsia, jolloin mukaan pääsevät nekin, jotka eivät sitä olisi omasta tahdosta valinneet.
- Ruotsi täydentää sananvapautta.
- Vähemmistö on osa kansakuntaa.

Kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa. Suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti. Suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee palvella itse kunkin äidinkielellä.
Yhteiskunnan tulee kouluttaa julkisen palvelun tehtäviin ihmisiä, jotka voivat palvella molemmilla kielillä. Yhdenmukaisuusperiaatteesta seuraa, että molempia kieliä tulee käyttää opetuskielinä. Tästä seuraa, että:
maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä (aivan samasta syystä kuin maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään suomea opetuskielenä). Suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä.