#11458: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:  

Teille jotka uskotte evoluutio-satuun, tulee karmea herätys eräänä päivänä: huomaatte että onkin olemassa Luoja joka vetää teidät tilille elämästänne. Huomaatte että teidän kaikki tekonne ja tekemättä jättämisenne ovat kirjoihin tallennetut. Teistä tiedetään aivan kaikki, jokainen sananne ja ajatuksenne. Mitään ette voi salata Luojalta. Tuomiolla katsotaan että onko nimi Elämän Kirjassa. Jos ei ole, niin tuomiolta lähdette ikuiseen kadotukseen. Se on hirvein paikka mitä voi kuvitella, ja mikä pahinta, se on LOPUTON. 

#11488: veritas - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Koeta pelotella vähän pontevammin. Kerro nyt vaikka yksityiskohtaisesti että miten se itse rakkauden, armon ja hyvyyden ilmentymä kiduttaa luomuksiaan jossain palavassa pätsissä; ehkäpä joku vajaamielinen ja pelolla ohjailtava saadaan kauhistettua kristittyjen riveihin.

Veritaksen kaltaiset yskovat ovat kyllä aivan totaalisen pimeitä. Pahoittelut. Luonnontieteellisten, objektiivisten havaintojen sivuunpyyhkäisy ikuisella kidutuskammiolla uhkaamalla on kyllä sen luokan psykologinen temppu, että hiekkalaatikkokiusaajat jäävät kirkkaasti kakkoseksi.

Maailma näyttäytyy varmasti jännittävänä paikkana, kun joka päivä on tietoisesti kiellettävä valtaosa arkielämän havainnoista ja tieteen tuloksista.

#11488: veritas - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Minä olen kyllä tavannut uskovaisiakin biologeja, jotka uskovat evoluution olemassaoloon, mutta selittävät sen siten, että sekin on Jumalan alulle laittamaa ja osa suurta suunnitelmaa. En tiedä, kuinka virallinen selitys on ja tiedän saman yhteisön joidenkin jäsenten myös kieltävän evoluution olemassaolon. Joka tapauksesta itse olen pitänyt ihan hyvänä ajatuksena tuota, että evoluution voisi katsoa osaksi luojan ihmetöitä.

Henkilökohtaisesti minun on vähän vaikea suhtautua, sillä en vain pääse taustani takia irti ajatuksesta, että uskovainen=vanhoillislestadiolainen ja siksi en osaa ottaa tuomiotakaan muulta suunnalta, mutta onneksi minut onkin jo tuomittu :) En tiedä. Olen kai nähnyt niin paljon, etten jaksa enää "totella" ihmisiä näissä uskon asioissa. Ajattelen, että sittenpähän sen näkee, kuoleman jälkeen. Enkä pelkää, oikeastaan ajattelen ja toivonkin juuri kadotusta, silloin kun sillä tarkoitetaan totaalista loppua, sitä että lakkaa kerta kaikkiaan olemasta. Kaiken kuolemalla ja helvetillä pelottelun jälkeen olen tehnyt hirveän työn itseni kanssa lopettaakseni pelkäämisen ja nyt kun sen osaan, olen ihan valmis tyytymään kohtalooni. Jos Jumala on, niin en usko minulta hirveitä syntejä löytyvän, yritän kohdella lähimmäisiä hyvin ja elää "oikein". Mutta sen, mikä on oikein, katson löytyvän muualta kuin uskonnollisten yhteisöjen keskinäisistä säännöistä.

Peace.