Vaadimme raudanpuutteen tunnustamista sekä tasa-arvoista hoitoa

Vaadimme raudanpuutteen tunnustamista sekä tasa-arvoista hoitoa

Raudanpuute on terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa huonosti tunnettu, mutta suomalaisten keskuudessa hyvin yleinen terveysongelma. Raudanpuute on puutostila, joka aiheuttaa elämää rajoittavia ja työkykyä alentavia oireita. Siitä huolimatta raudanpuutteeseen on usein mahdotonta saada oikeaa hoitoa. Raudanpuutetta ei terveydenhuollossa tunnisteta, sillä oireet sekoitetaan usein muihin sairauksiin, joiden selvittely voi kestää vuosia. Tämä aiheuttaa terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajallisten resurssien tuhlaamista. Raudanpuute siirtyy sukupolvien yli, kun odottavat äidit jätetään hoitamatta. Näin kasvatetaan ongelman laajuutta ja vaikutetaan kokonaisvaltaisesti muun muassa ihmisen kehitykseen. Panostamalla raudanpuutteen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon voisi Suomessa tehdä vuosittain vähintään 100 miljoonan euron säästöt. (Lynch, et. al., 2018)  

Raudanpuute ry:n laatiman adressin tavoitteena on:  

• saavuttaa tasa-arvoista ja nykyaikaista hoitoa raudanpuutteeseen osana perusterveydenhuoltoa
• lisätä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa tietoa raudanpuutteesta ja sen yleisyydestä sekä tutkimisen ja hoitamisen hyödyistä
• edistää suomalaisten työ- ja toimintakykyä  

Raudanpuute ei ole uusi ongelma: tutkimusta on tehty jo kymmenien vuosien ajan. Raudanpuutteen yleisyydestä, tutkimuksesta ja seurannaisvaikutuksista on kansainvälisesti merkittävä määrä tutkimuksia ja tietoa, joita ei Suomessa oteta huomioon terveydenhuollossa. Raudanpuute ry on huolissaan siitä, että usein potilaan hoito jää aloittamatta ja syyt raudanpuutteen taustalla tutkimatta. Kyseessä on todellinen ja tunnettu ongelma, jonka hoitaminen tulee yhteiskunnalle kokonaiskustannuksiltaan kannattavaksi.  

Mikäli haluat olla mukana edistämässä raudanpuutteen hoitoa Suomessa, allekirjoita adressi - kiitos!  

Jos aihe on sinulle vielä tuntematon, ole hyvä ja jatka lukemista.  

Miksi raudalla on väliä?  

Rauta on elimistölle välttämätön hivenaine. Aikuisen ihmisen elimistössä rautaa on noin 4-5 grammaa, josta noin kolme grammaa on veren hemoglobiinissa ja loput mm. lihasten myoglobiinissa sekä noin yksi gramma proteiineihin sitoutuneena ja varastoituneena muun muassa maksassa. (Niensted, et. al., 1989)  

Rautaa tarvitaan ihmisen elimistön jokaiseen toimintoon, kuten:

●      solujen tuotantoon

●      hapen kuljettamiseen tärkeisiin elimiin

●      soluhengitykseen

●      hermoston toimintaan

●      taudinaiheuttajien tuhoamiseen

●      elimistön solujen energiantuotantoon

●      entsyymien normaaliin toimintaan, tuotantoon ja varastointiin

●      DNA:n kahdentumiseen ja sen korjausmekanismeihin

(Lynch, et. al., 2018 ja Widenius, 2020a)  

Päivittäinen raudan saantisuositus on hedelmällisessä iässä olevilla naisilla 15 mg vuorokaudessa. Vastaavasti miehille sekä vaihdevuosi-ikäisille naisille suositellaan rautaa ravinnosta saatavaksi 9 mg vuorokaudessa. Raudan imeytyminen riippuu kuitenkin muun muassa ruokavalioista, terveydentilasta ja  suoliston tasapainoisesta toiminnasta. (Lynch, et. al., 2018 ja Resál, et. al., 2021)

Raudan imeytymiselle on elimistössä kaksi reittiä: yksi hemiraudalle (Fe2++) ja yksi nonhemiraudalle (Fe3+++). Hemirautaa saadaan pääasiassa eläinten lihasta, maksasta ja verituotteista. Hemirauta on länsimaalaisten ihmisten suurin raudan lähde. Se muodostaa noin kaksi kolmasosaa lihaa syövän ihmisen raudan saannista. Hemiraudan imeytyminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin kasvikunnasta peräisin olevan vapaan raudan eli nonhemiraudan imeytyminen. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. (Widenius, 2018)

Raudan saantisuositus on suurempi tarpeeseen nähden, sillä vain noin 10–15 % ruuasta saadusta raudasta imeytyy. Raudan imeytyminen tehostuu raudanpuutteessa. Imeytymistä estää ruokavalion heikko laatu, muut hivenaineet ja lääkkeet. FinRavinto 2017-tutkimuksen mukaan raudan saanti jää alle saantisuositusten lähes kaikilla hedelmällisessä iässä olevilla naisilla (97 %) sekä lähes puolella (46 %) yli 45-vuotiaista naisista. Miesten raudan saanti jää alle  keskimääräisen tarpeen jopa 5 %:lla. (Niensted, et. al., 1989 ja Valsta, et. al., 2018)

Raudanpuutteen yleisyys  

Raudanpuute on laajasti tutkittu ja todetusti maailman yleisin hivenainepuutos. Tiedetään, että raudanpuute on tavallinen ongelma lapsilla, raskaana olevilla naisilla ja ikääntyneillä sekä kroonisia sairauksia sairastavilla. On arvioitu, että suomalaisten nuorten naisten ferritiini on keskimäärin vain 32 µg/l, eli valtaosa suomalaisnaisista on raudanpuutteisia. Tämä tarkoittaa, että nuorilla naisilla ei ole riittäviä rautavarastoja turvallista raskautta, sikiön hyvinvointia ja normaalia kehitystä ajatellen. (Lynch, et. al., 2018, Niensted, et. al., 1989 ja Soppi, 2020)

Tutkimusten mukaan jopa 30 %:lla nuorista miehistä esiintyy raudanpuutetta. Tämän selittää osin lapsuuden ja murrosiän nopea kasvuvaihe, joka kuluttaa paljon rautaa, mutta tärkeä tekijä on myös raudanpuutteen siirtyminen lapsiin jo äidin raskausajalta. Tutkimusten mukaan länsimaalaisista lapsista raudanpuutteisia on jopa 40–60 %. (Kassebaum & Gardner, 2020, Lynch, et. al., 2018, Resál, et. al., 2021 ja Ritola, 2020)

Raudanpuutetta voidaan pitää Suomessa kansantautina, joka huonontaa ihmisen elämänlaatua ja työkykyä merkittävästi. Hoitamatonta raudanpuutetta seuraa raudanpuuteanemia, joka on anemioista myös yleisin. Monet potilaat ovat voineet kärsiä raudanpuutteesta jopa vuosikymmeniä, jolloin tavallinen elämä on mahdotonta, työnteosta puhumattakaan. Monet joutuvat työkyvyttömyyden vuoksi varhaiseläkkeelle liian aikaisin. (Erlund, et. al., 2016, Soppi, 2020 ja Widenius, 2020a)

Konkreettisena haasteena voidaan pitää myös suomalaista ruokakulttuuria, joka kannustaa runsaaseen maitotuotteiden käyttöön. Maitotuotteiden liiallinen kulutus voi aiheuttaa maitoanemian, kun joka aterialla nautitut maitotuotteet estävät raudan imeytymisen ja aiheuttavat suolivauriota. Rauta imeytyy elimistön ohutsuolesta, jonka nukkaa liiallinen maidonkulutus voi tuhota. (Lohi et. al., 2014 ja Lynch, et. al. 2018)

 Mitä raudanpuuteoireet voivat olla?  

Mikäli yksilön raudan saanti on jatkuvasti vähäisempää kuin mitä elimistö kuluttaa, alkaa raudanpuutteen oireita esiintymään. Raudanpuute vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen.            

Raudanpuutteen oireita ovat muun muassa:

• Väsymys, uupumus, aloitekyvyttömyys ja vajaa toimintakyky (masennuksesta erillinen)
• Levottomien jalkojen oireet, lapsilla korostuneet kasvukivut ja levottomat yöt
• Levottomuus ja/tai ärtyneisyys
• Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen; keskittymiskyvyn puute, aivosumu, muistiongelmat
• Neurologiset kehityspoikkeamat, kuten oppimisen ja muistamisen haasteet, ääntämis- ja puheenkehityksen viiveet, aistiyliherkkyydet ja ADHD
• Pica-oireet; raskausajan poikkeavat ruokamieliteot, lasten hiekansyönti
• Nukahtamis- ja uniongelmat, sisältäen unessa pysymisen haasteet
• Iho-ongelmat; kuiva iho, kalpeus, kutina, akne
• Huonolaatuiset ja ohuet hiukset, hiusten katkeilu ja lisääntynyt irtoaminen
• Hauraat, liuskoittuvat ja katkeilevat kynnet ja ns. lusikkakynnet, kalkkipilkut
• Suun limakalvo-oireet; nielemisvaikeus, suupielten halkeilu, kielen kirvely, ienverenvuodot ja –tulehdukset sekä karttakieli
• Infektioherkkyys, pitkittyneet infektiot ja jälkitaudit sekä vakavien sairauksien kohonnut tartuntariski
• Suoliston toiminnan haasteet, kuten ummetus, närästys, IBS ja IBD
• Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kuten jännityspäänsärky, niska- ja hartiaoireilu
• Lihasten kipeytyminen ja hapottuminen, lihasten huono palautuminen rasituksesta ja suonenvedot
• Purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriö (hampaiden narskutus)
• Sydän- ja verisuonisairaudet, kuten nopea leposyke, lisälyönnit ja rytmihäiriöt, verenkierron häiriöt
• -oireilu, kuten hengästyminen, hengenahdistus, astman paheneminen
• Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta
• Kehon lämpötilan vaihtelut; kylmän tunne, liikahikoilu, lämpöily
• Päänsäryt ja migreeni, huimaus
• Lisääntymisterveyden ja hormonitoiminnan häiriöt: lapsettomuus ja keskenmenot, kohdun limakalvomuutokset ja kuukautisten kierto- ja vuotohäiriöt
• Aineenvaihduntahäiriöt, hikoilun puute, nesteen kertyminen, kohonnut ylipainon riski ja painonpudottamisen vaikeus
• Mielenterveyden ongelmat ja psyykkinen oireilu, muun muassa masennus, heikentyneen toimintakyvyn seurauksena

(Niemi, et. al., 2022, Soppi, 2020 ja Widenius 2020a)  

Syitä raudanpuutteelle voivat olla:

• Liian vähäinen raudan saanti ja/tai raudan huono imeytyminen (krooninen atrofinen gastriitti, keliakia, perniöösi anemia, loiset, helikobakteeri-infektio tai tulehdukselliset sairaudet, kuten reuma- ja suolistosairaudet, syömishäiriö, infektiokierteet)
• Odottavan äidin aiemmat raskaudet ja/tai keskenmenot
• Raudanpuutteen siirtyminen äidiltä lapselle raskausaikana
• Suurentunut raudankulutus tai veren menettäminen (verenvuoto, nenä- tai suolistoverenvuoto, runsaat kuukautiset, aktiiviliikunta, raskaudet ja imetys)
• Vuotava suoli tai syöpä, jotka ovat miehillä yleisimmät aiheuttajat
• Toistuvat ja/tai krooniset infektiot, jotka estävät elimistön raudan hyödyntämisen
• Ikääntyneillä ravitsemuksesta, suolentoiminnasta, hammasterveydestä ja perussairauksista johtuvaa, ikääntyminen mm. laskee suoliston toimintakykyä
• Muiden hivenaineiden puutokset, kuten A-, B- ja C-vitamiinien sekä jodin, sinkin ja kuparin puutokset (muut hivenaineet ja vitamiinit toimivat elimistössä yhteistyössä raudan kanssa)
• Vatsan ja suoliston leikkaukset (muun muassa lihavuusleikkaus)
• Maitoanemia, joka seuraa maidon runsaasta kuluttamisesta

(Lohi, et. al., 2014, Lynch, et. al., 2018., NHS, 2021 ja Niemi, et. al., 2022)  

Kenen tulisi tiedostaa mahdollinen raudanpuute?  

Raudanpuutteen ennaltaehkäisyn avainasemassa on, että potilas tunnistaa kuuluvansa riskiryhmään ja tunnistaa raudanpuutteen oireet. Mikäli tunnet kuuluvasi riskiryhmään, ota yhteys terveydenhuoltoon.          

Riskiryhmään kuuluvia ovat:

• Aiemman masennusdiagnoosin tai unihäiriön diagnoosin saaneet
• Henkilöt, joilla raudan päivittäinen saanti alittaa kehon tarpeet
•  Kaikki kasvavat lapset ja nuoret
• Ennenaikaisesti ja pienellä syntymäpainolla syntyneet lapset
• Hedelmällisessä iässä olevat naiset (kuukautiset, raskaus, synnytykset, imetys)
• Henkilöt, joilla on todettu suolistosairaus
• Henkilöt, joilla on tulehduksellinen ja/tai kroonisen/pitkäaikaisen sairauden lääkitykset, kuten happosalpaajat, kortisoni, metotreksaatti, metformiini, mirtatsapiini, sinkki- ja kalsiumpohjaiset lisäravinteet
• Verta luovuttaneet (edes kerran)
• Paljon liikuntaa harrastavat henkilöt sekä kestävyysurheilijat
• Yksipuolisia tai rajoitettuja ruokavalioita noudattavat, kuten vegaani- / kasvisruokavaliota noudattavat, paljon maitotuotteita käyttävät
• Paljon tulehduskipulääkkeitä käyttävät
• Päihteiden ja alkoholin suurkuluttajat sekä tupakoitsijat

(Niemi, et. al., 2022, Soppi, 2020 ja Widenius, 2020a)  

Miten raudanpuute todetaan?  

Raudanpuute voidaan todeta potilaan huolellisen suku- ja oirehistorian (anamneesi), nykyoireiden ja verikokeiden perusteella. (Sinisalo, et. al., 2016) Raudanpuutteen tutkimuksen alkuvaiheessa suositellut verikokeet pitävät sisällään perusverenkuvan (PVK), ferritiinin (P- tai S-ferrit) ja tulehdusarvoa mittaavan CRP:n. Suositeltavaa on myös mitata trombosyytti ja transferriinisaturaatio. (Widenius 2020a)

Verikokeella mitattavaa seerumin tai plasman ferritiinipitoisuutta (S-Ferrit tai P-Ferrit) käytetään luotettavimpana elimistön rautavarastojen mittarina. Ferritiinipitoisuus voi kuitenkin suurentua virheellisesti jopa viisinkertaiseksi monissa tulehdustiloissa, myös tavallisessa flunssassa. Ferritiiniarvo voi kohota myös erilaisissa kroonisissa ja pitkäaikaisissa tulehduksellisissa sairauksissa. Mitattu arvo ei tällöin ole luotettava ja henkilö voi silti olla raudanpuutteinen. Ferritiiniä nostavia sairauksia ovat esimerkiksi reumasairaudet, diabetes, muut autoimmuunitaudit, infektiot ja syöpäsairaudet. Tämän vuoksi tulehdusarvo (CRP) on hyvä kontrollikoe ferritiiniarvon luotettavuuden arviointiin. (Lynch, et. al., 2018, Niemi, et. al., 2022 ja Widenius, 2020a)

Verestä mitattava hemoglobiiniarvo ei ole luotettava mittaus raudanpuutetta tutkittaessa. Hemoglobiinin mittaus on altis muutoksille muun muassa kehon nestetasapainon ja liikunnan mukaan. Hemoglobiini ei kerro ihmiskehon kokonaisrautatilanteesta. Matala hemoglobiiniarvo voi kertoa raudanpuuteanemiasta, joka on raudanpuutteen vakavin muoto. Anemia on hoidettava oire tai tila, joka on seuraus monesta eri tekijästä, jotka tulee selvittää oikean hoidon määrittämiseksi. (Tunturi, 2022 ja Koskenvesa, 2022)

Rautavarastot ovat tyhjät, kun ferritiini on perusterveellä ihmisellä alle 30 µg/l. Kansainvälisissä suosituksissa raudanpuutteen raja-arvona on pidetty 50 µg/l, jota toivotaan nostettavan edelleen, etenkin jos henkilöllä on krooninen sairaus (Peña-Rosas, et. al. 2020). Tutkimuksen mukaan ferritiinin tulisi raskautta yrittävillä naisilla olla vähintään 50–60 µg/l. Levottomista jaloista kärsivillä ferritiini saisi olla yli 70 µg/l. (Annika Tulenheimo-Silfvast, 2020, ja Lynch, et. al., 2018 ja Niemi, et. al., 2022)

Raudanpuute voi lisätä muiden kroonisten sairauksien oirehdintaa, vaikuttaa hormonien toimintaan sekä heikentää kilpirauhasen toimintaa. Kroonisissa tulehduksellisissa ja  sairauksissa ferritiinipitoisuus alle 100 µg/l tai transferriinisaturaatio alle 20 % sekä rauta (Fe) alle 20 µmol/l osoittavat raudanpuutetta. Raudanpuuteanemia on myös todennäköinen seuraus pitkäaikaissairaalla henkilöllä. Tutkimus osoittaa, että tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla raudanpuuteanemiaa on jopa kolmasosalla ja noin puolella lapsista, joista moni jää ilman raudanpuutteen hoitoa. (Niemi, et. al., 2022, Widenius 2020a, Resál et al.,2021)

Kun raudanpuute on todettu, tulee se kirjata potilastietoihin. Raudanpuutteelle on oma ICD-diagnoosikoodi E61.1 ja raudanpuuteanemialle D50.  

Asianmukainen hoito  

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sanoo: “Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa. “ (17.8.1992/785)

Raudanpuutteen asianmukaisen hoidon pitää sisältää riskiryhmien oikea-aikaisen tunnistamisen. Jos epäillään raudanpuutetta, tulee potilas tutkia kokonaisvaltaisesti. Olennaista on selvittää, mikä on raudanpuutoksen syy, sekä määrätä riittävän pitkä rautakuuri (6-24 kk), jotta oireet poistuvat ja arvot kohenevat. Rautakuurin tehon arvioimiseksi tulee potilaan tilannetta seurata säännöllisesti.  

Rautalisä aloitetaan aina ensin suun kautta. Jos sopivaa rautalisää ei löydy, esimerkiksi vatsan oireilun vuoksi, hoito suun kautta on vasta-aiheista, tai rauta-arvot eivät nouse tavoitetasoon suun kautta otettuna, tulee terveydenhuollossa reagoida ja tarjota rautalisää suonensisäisesti. (Lynch, et. al., 2018, Niemi, et. al., 2022, Resál, et. al., 2021 ja Soppi, 2020)

Uudemmat rautainfuusiovalmisteet ja -injektiot ovat tehokkaampia ja nopeampia hoitomuotoja rautatabletteihin verrattuna. Nämä ovat hyvin siedettyjä, aiheuttavat vähiten haittavaikutuksia, ja ne voidaan antaa sopivina annoksina. Rautainfuusio voisi jopa olla kaikkien levottomista jaloista kärsivien tai suolisto-oireisten potilaiden ensisijainen hoitomuoto, koska se ei rasita ohutsuolta turhaan, ja on nopein apu raudanpuutteen korjaamisessa. Rautainfuusion tavoitteeksi tulisi asettaa 400 µg/l ferritiinin saavuttaminen, jolla estetään vain lyhytaikaisen hyödyn saavuttaminen sekä oireiden uusiutuminen. (Niemi, et. al., 2022, Resál, et. al., 2021 ja Soppi, 2020)

Raudanpuute tulee hoitaa ennen kuin raudanpuute etenee anemiaksi. Samalla liitännäissairauksiin sairastumisen riski pienenee ja vältetään hoitokustannusten turha moninkertaistuminen. Raudanpuutteen terveyshaitat ja liitännäissairaudet lisäävät kansantaloudellisia kustannuksia ja aiheuttavat turhaa lisäpainetta alimitoitettuun terveydenhuoltoon. Raudanpuutteen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen hoito ovat edullisia keinoja saada välitöntä säästöä yhteiskunnalle. (Soppi, 2020 ja Widenius, 2020a)

THL:n (2019) valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaan ruokavaliolla voidaan tyydyttää vain noin puolet raskauden ajan raudan tarpeesta. Toinen puoli on saatava äidin rautavarastoista tai rautavalmisteesta. Lisääntynyttä raudan tarvetta raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen on vaikea tyydyttää ilman rautavalmisteita.  Suomalaisen ravitsemustutkimuksen mukaan hedelmällisessä iässä olevien naisten raudan saanti ruuasta on riittämätöntä, mutta tarpeen vaihtelevuuden takia yksilöllinen tarve tulee määritellä tilannekohtaisesti. (Lynch, et. al., 2018, THL, 2019 ja Valste, et. al., 2018)

Tällaista arviointia ei Suomessa kuitenkaan tehdä. Meillä raudanpuutteinen synnyttäjä ei aina saa hoitoa raudanpuutteeseen, jolla voi vaikuttaa syntyvän lapsen rautavarastoihin. Lapsi tarvitsee suurimman rautavarastonsa ensimmäisten ikävuosiensa aikana kattamaan kehityksen tarpeet. Lisätarve raudalle korostuu lasten kasvukausina. Edistämällä sikiön ja lapsen terveyttä voimme vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. (Erlund, et. al., 2016, Lynch, et. al., 2018 ja Widenius, 2020)

Tutkimus osoittaa, että hyvä rautatasapaino ennen raskautta edellyttää arviolta 800 mg:n lisärautavarastoja. Sikiön kasvu ja kehitys sekä äidin elintoiminnot muuttuvat radikaalisti ja raudan tarve lisääntyy 50 %:lla. Rautalisän tulisi olla käytössä koko raskauden ajan, ja sen käyttöä tulisi jatkaa synnytyksen jälkeen. Raudanpuutetta tulisi seuloa raskautta suunnittelevien sekä hedelmöityshoidossa olevien nuorten naisten keskuudessa. (Erlund, et. al. 2016, Lynch, et. al. 2018, Valste et al, 2018 ja Widenius, 2020a)

Raskausajan raudanpuute voi aiheuttaa sikiölle neurologisia kehityshäiriöitä, jotka olisivat ennaltaehkäistävissä oikealla hoidolla. Seulomalla ja ennaltaehkäisemällä raudanpuutetta raskaana olevilta voitaisiin vaikuttaa lisääntyvien ADHD-diagnoosien määrään tulevaisuudessa. (Lynch et al 2018 ja Widenius, 2022a)

Ritola (2020) nostaa esille myös, että erityisesti nuorten urheilevien miesten kohdalla rautavarastoja kannattaisi seurata aika ajoin muiden verikokeiden yhteydessä.

Raudankertymäsairaudet ovat huomioitava riski valvomattomien ja omatoimisesti hankittavien käsikauppa-rautalääkityksien suhteen. Raudanpuutteen hoidon säännöllinen seuraaminen vähentää piiloon jäävien raudankertymäsairauksien, kuten hemakromatoosin, aiheuttamia haittavaikutuksia ja nopeuttaa diagnosointia. (Collin, et. al., 2014, Lynch, et. al., 2018 ja Widenius, 2020a)  

Raudanpuutteen hoitamatta jättämisen vaikutukset kansantaloudelle

Raudanpuutetta on kansainvälisesti laajasti ja kattavasti tutkittu. Raudanpuutteella on merkittäviä yhteiskunnallisia talousvaikutuksia sekä vaikutuksia yksilön toiminta- ja työkykyyn. Hivenainepuutosten hoito on tutkitusti yksi maailman kustannustehokkain ratkaisu kansanterveydelle. Asiantuntijoiden laskelmista on koottavissa arvio, että raudanpuutteen hoitamatta jättäminen aiheuttaa pelkästään Suomessa 100 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Hivenaineiden puutokset, kuten raudanpuute, aiheuttavat muun muassa aivojen, hermoston ja kasvun kehityshäiriöitä, alttiutta sairastua vakaviin ja kroonisiin sairauksiin sekä aiheuttaa ennenaikaista kuolemaa. (Micronutrient Forum, 2022 & Lynch, et. al., 2018, Soppi, 2020 ja WHO, 2022)

Sikiökehityksen ja syntymän aikaisella raudanpuutoksella on kauaskantoisia seurauksia, jotka vaikuttavat läpi koko ihmisen eliniän, jopa seuraaviin sukupolviin. Odottavan äidin raskauden ajan raudanpuute voi aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia sikiön, vauvan ja kasvavan lapsen kasvussa, kehityksessä, sekä hermoston ja aivojen kehittymisessä. Tiedetään, että sikiö kerää omat rautavarastonsa viimeisen kymmenen raskausviikon aikana. Sikiö pyrkii ottamaan kaiken tarvitsemansa kasvuun, jopa äidin terveyden kustannuksella. Sikiö on erityisen haavoittuvainen äidin vakavan raudanpuutteen vaikutuksille, kuten ennenaikaiselle syntymälle. Sikiön rautavarastojen tulisi riittää läpi vauvan tiheimmän kasvukauden ensimmäisten elinkuukausien ajan, kunnes kiinteiden syönti aloitetaan. Tärkein huomio on, että aivot ja muu hermosto kärsivät raskaudenaikaisesta raudanpuutteesta. (Lynch, et. al. 2018, Soppi, 2020 ja Widenius, 2020a) Raudanpuutteen seulonta ja ajoissa hoitaminen turvaavat sekä äidin hyvinvoinnin että sikiön kokonaisvaltaisen kehityksen. (Erlund, et. al. 2016, Lynch, et. al. 2018, Valste et al, 2018 ja Widenius, 2020a)

Erityisen riskialttiita vaiheita sikiön ja lasten kehityksessä ovat kasvukaudet, jolloin raudantarve kasvaa. Raudanpuutoksesta voi seurata älykkyysosamäärän laskua, kehitysviivästymiä, käytöshäiriöitä sekä tunne-elämän ja oppimisen vaikeuksia. Ennaltaehkäisevällä odotusajan seulonnalla ja nopealla reagoinnilla voidaan estää vammauttavat lasten kehityshäiriöt ja aivovauriot. Raudanpuutteen takia syntyneitä aivojen ja hermoston epämuodostumia ei voida parantaa. Nämä seurannaissairaudet ovat merkittävä lisäkustannus kansantaloudelle. (Lynch, et. al., 2018 ja Soppi, 2020)

Tärkeä huomio on myös, millainen vaikutus raudanpuutteen hoidolla voisi olla äitien jaksamiseen ja mielenterveyteen raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.

Hoitamalla raudanpuutetta kaikilta ennaltaehkäisevästi voidaan välttää raudanpuutteen haittoja sekä turvata ihmisten toimintakykyä. Terveydenhuollon painopiste tulisi olla puutostilojen ennaltaehkäisyssä ja puutoksia aiheuttavien syiden selvittämisessä. Puutostilojen seurannaissairaudet ovat ennaltaehkäistävissä, jolloin vältytään myös turhilta erikoissairaanhoidon tutkimuksilta ja mielialalääkitykseltä. (Collin, et. al., 2014, Sinisalo, et. al., 2016 ja Widenius, 2022a) 

Raudanpuutteen aiheuttamat haittavaikutukset kasautuvat juuri heikoimpiin terveydenhuollon potilaisiin, kuten pitkäaikaissairaisiin ja lapsipotilaisiin. Raudanpuutteesta ja raudanpuuteanemiasta aiheutuva toimintakyvyn menetys on pois taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Raudanpuute on helposti hoidettavissa oleva ongelma. Raudanpuutteen hoitamisella on mahdollisuudet saada aikaan laajaa parannusta niin ihmisille kuin yhteiskunnalle. (WHO, 2022)

Raudanpuutteen hoitamisen kustannukset kansantaloudelle  

Raudanpuute vaikuttaa useampiin ihmisiin kuin mikään muu sairaus, aiheuttaen mittavan kansanterveydellisen haitan. Raudanpuute ilmenee monimuotoisesti ja salakavalasti. Se aiheuttaa kokonaisvaltaista haittaa heikentäen terveyden ja toimintakyvyn, aiheuttaen ansionmenetystä ja jopa nuorien ja työkykyisten ihmisten ennenaikaista kuolemaa. Raudanpuute ja raudanpuuteanemia heikentävät yksilöiden ja väestön työkykyä, millä on vakavia taloudellisia seurauksia ja haittaa yhteiskunnalle. Raudanpuutteesta kärsivät väestöstä useimmiten köyhimmät ja vähiten koulutetut, ja juuri he hyötyisivät eniten sen hoitamisesta. (Lynch, et. al., 2018, Soppi, 2020 ja WHO, 2022)

Suun kautta otettavalla rautavalmisteella on helppo hoitaa raudanpuutetta sekä estää raudanpuutteen eteneminen anemiaksi. Samalla saadaan selville, vaikuttaako hoito mahdollisiin muihin oireisiin tai sairauksiin. Raudanpuutetta hoitamalla ihminen voi palautua työkykyiseksi. Harvemmin suun kautta otettuna voi rauta on haitallista terveydelle, paitsi jos potilas sairastaa raudankertymäsairautta, kuten hemokromatoosia tai talassemiaa. Raudankertymäsairauksien vuoksi rautalisän käyttö tulisi aloittaa vain lääkärin ohjeen mukaisesti ja seurannassa. Itselääkinnän riskinä voivat olla muun muassa sisäelinvauriot ja raudanpuutteen syyn selvittämättä jättäminen. (Collin, et. al., 2014, Lynch, et. al., 2018, Sinisalo, et. al., 2016 ja Widenius, 2022a) 

Raudanpuutetta on hyödyllistä hoitaa myös kansantaloudellisesti ajatellen. Verikokeella ferritiinin mittaaminen on pieni investointi tulevaisuuteen, koska se maksaa muutaman euron yhteiskunnalle. Rautavalmisteet ovat edullisia hoitoon saatuun hyötyyn nähden.

Raudanpuutteen hoitamisen hyödyt ovat huomattavat. Oikea-aikaisella hoidolla voidaan palauttaa yksilön terveys toimintakyky sekä nostaa kansallista tuottavuutta jopa 20 %. (WHO, 2022)  

Raudanpuutteen hoitamisella on positiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja sen kansantalouteen. Raudanpuutteen hoitamisella:

●      työkyky nousee, jolloin tuottavuus paranee jopa 20 %:lla

●      riski raudanpuutteen seurannaissairauksiin pienenee

●      riski hermoston ja aivoperäisten vaurioiden syntyyn pienenee

●      säästetään terveydenhuollon palveluissa ja kuluissa

●      helpotetaan terveydenhuollon ruuhkaa, jolloin turhat tutkimukset jäävät pois

●      kokonaissairastavuus pienenee

●      lääkekustannukset laskevat  

Vaadimme muutoksia  

Raudanpuute ry:n kokemuksen mukaan raudanpuutetta ei hoideta tasa-arvoisesti Suomessa. Suomen lain mukaan (17.8.1992/785) potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Tämä koskee myös raudanpuutteesta kärsiviä. Terveyspalveluissa ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän, asuinalueen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Hoitoa raudanpuutteeseen tulee saada omalta paikkakunnalta tai mahdollisimman läheltä omaa asuinpaikkaa.

Potilaan hoitopäätöksiin saavat vaikuttaa vain todelliset lääketieteelliset syyt. Lääkärin omat mielipiteet eivät saa vaikuttaa hoitopäätöksiin tai -linjauksiin, jotka koskevat todettuja matalia rauta-arvoja.

”Valitettavasti meillä on vallalla käsitys, että ei ole mitään syytä mitata ferritiiniä, ellei potilaalla ole anemiaa. Kuulemani mukaan ferritiinin mittaaminen on kielletty lähes kaikissa Suomen terveyskeskuksissa, ellei potilaalla ole anemiaa. Tällaisille ohjeille ei olemassa mitään lääketieteellisiä perusteita.” (Widenius, 2022a)

Muutokset nykyisiin käytäntöihin:  

-        Raudanpuutteen hoidossa tulee olla yhtenäinen linjaus kansallisella tasolla. Raudanpuutteen syy tulee aina selvittää ja siihen tulee tarjota asianmukaista hoitoa ja seurantaa (katso Asianmukainen hoito).

-        Raudanpuutetta tulee seuloa terveystarkastuksissa (äitiys- ja ehkäisyneuvola, lastenneuvola, koulu-/opiskeluterveys, työterveys, tk-vastaanotolla) riskiryhmiin kuuluvilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta (katso oirelistaus). Tämä edellyttää, että terveydenhuollossa tunnistetaan raudanpuutteen riskiryhmäläiset ja oireet.

-        Terveydenhuollon ammattilaisille tulee antaa riittävää koulutusta raudanpuutteen ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan sekä potilaan kohtaamiseen. Ammattilaisen tulee osata antaa ohjausta rautavalmisteen käytössä (annostus, ravitsemus, imeytyminen) myös oireiden helpottumisen jälkeen. Potilasta ei saa jättää hoitamatta, vaikka veriarvot olisivat viitearvojen sisällä, jos potilas on edelleen oireinen.  

Raudanpuutteesta ja sen ongelmista on ollut tietoisuus Suomessa jo vuosikymmeniä, joten asia ei ole uusi. Nyt on aika panostaa suomalaisten terveyteen. Raudanpuutteen hoitamisella säästämme rahaa ja resursseja, sekä saamme työkykyisiä ihmisiä yhteiskuntaamme. Erityisesti riskiryhmien, kuten raskaana olevien naisten hoitoon ja lasten terveyteen panostaminen katkaisee sukupolvien jatkumona siirtyvän raudanpuutteen.  

Tule mukaan allekirjoittamaan tasa-arvoisen raudanpuutteen hoidon puolesta!  

Ystävällisin terveisin,

Enni Pöykkö

Raudanpuute ry, puheenjohtaja

info@raudanpuuteyhdistys.fi  

Työryhmä:

Anne Aittola-Jormakka,  Minna Halmari, Kirsti Vikki, Suvi Vyyryläinen, Piritta Lampinen

Lähteet:

Aromaa Arpo, Markku Heliövaara, Paul Knekt, Seppo Koskinen, 2017. Kansalliset terveystarkastukset tutkimustyössä - Kelan Autoklinikkatutkimuksesta 2000-luvun Terveys-tutkimuksiin. 2017. (www) https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135580/URN_ISBN_978-952-302-923-1.pdf?sequence=1&fbclid=IwAR0xUP26S_OPeGmCqvARqcUJrxUfOHyh3nZekChi-pyAduaV8M8FtFuwdBw

Breymann C. Honegger C, Hösli I, Surbek D. Diagnosis and treatment of iron‑deficiency anaemia in pregnancy and postpartum. Arch Gynecol Obstet 2017; 296:1229–1234.

Collin, P., Sinisalo, M. 2014. Rautaa voi joskus saada liikaa. Suomen lääkärilehti nro. 69 (37/2014). s. 2298-2300. Suomen lääkäriliitto.

Ebeling et al, 2019. Ebeling Freja, Sinisalo Mar­jatta, Säily Mar­jaana, Wi­denius Tom, Kuit­tinen Ta­ru, Itä­lä-Remes Mai­ja, Re­mes Ka­ri. Raudanpuute ilman anemiaa – miten ferritiiniarvoa tulkitaan? Jul­kaistu Lääkä­ri­leh­dessä 8/2019. Haettu 10.8.2019. Potilaan lääkärilehti. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/raudanpuute-ilman-anemiaa-ndash-miten-ferritiiniarvoa-tulkitaan/

Fimlab, 2022. Ferritiini (P-Ferrit). Haettu 18.10.2022 https://fimlab.fi/palvelut/ferritiini-p-ferrit

Kassebaum & Gardner, 2020. Current Developments in Nutrition: Global, Regional, and National Prevalence of Anemia and Its Causes in 204 Countries and Territories, 1990–2019. William Gardner, Nicholas Kassebaum. Volume 4, Page 830

https://academic.oup.com/cdn/article/4/Supplement_2/830/5845051

Koskenvesa, P., 2022. Anemia (alhainen hemoglobiini). Duodecim Terveyskirjasto. (www) haettu 17.10.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00006

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. 17.8.1992/785 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 Lohi, O., Arola, M., ja Rajantie, J. 2014. Lapsen raudanpuuteanemia. Potilaan lääkärilehti. (www) haettu 17.10.2022. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lapsen-raudanpuuteanemia/

Lozoff B, Smith JB, Kaciroti N, Katy M. Clark KM, Guevara S, Jimenez E. Functional Significance of Early-Life Iron Deficiency: Outcomes at 25 Years. J Ped 2013;163:1260-6.

Lynch et al, 2018. Biomarkers of Nutrition for Development (BOND)—Iron Review. The Journal of Nutrition. 2018 Jun; 148. Sean Lynch, Christine M Pfeiffer, Michael K Georgieff, Gary Brittenham, Susan Fairweather-Tait, Richard F Hurrell, Harry J McArdle, and Daniel J Raiten (www) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6297556/

Medipudas Oy. Raudanpuutteen yleisyys. Haettu 10.8.2019. https://www.raudanpuute.fi/raudanpuutteen-perusteet/raudanpuute-on-yllattavan-yleista/

Mediuutiset. 2019. Tutkimus: Raskaudenaikaisella anemialla yhteys kehitysvammaisuuteen, autismiin ja ADHD:hen

https://www.mediuutiset.fi/uutiset/tutkimus-raskaudenaikaisella-anemialla-yhteys-kehitysvammaisuuteen-autismiin-ja-adhdhen/21736d74-7907-4369-b3c4-22705710df86

Micronutrient Forum, 2022 (www), Micronutrients 101. Haettu 17.10.2022 https://micronutrientforum.org/micronutrients101/ NHS, 2021. Iron deficiency anaemia. (www)

https://www.nhs.uk/conditions/iron-deficiency-anaemia/#:~:text=For%20men%20and%20for%20women,stomach%20ulcers https://www.livestrong.com/article/347227-iron-deficiency-anemia-in-men/

Niemi, K., Tuisku, K., Nikolakaros, G., Norrkniivilä, A. ja Partinen, M. 2022. Aivojen raudanpuute levottomat jalat-oireyhtymässä, Suomalainen lääkärilehti. Julkaisu 3.3.2022. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/aivojen-raudanpuute-levottomat-jalat-oireyhtymassa/?public=970bbb714dda92eb16d9806561a2bf28&fbclid=IwAR1q9Aou5neNyqxdOro5tfUW2itfX_1eE9nObKMPujbkK-E0RxRA8V-uzkQ

Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A., Björkqvist, S-E. 1989. Ihmisen fysiologia ja anatomia. Sivut 389-395. Kuudes painos. WSOY.

Oatley H, Borkhoff CM, Chen S, Macarthur C, Persaud N, Birken CS, Maguire JL, Parkin. PC, on behalf of the TARGet Kids! Collaboration. Screening for Iron Deficiency in Early Childhood Using Serum Ferritin in the Primary Care Setting. Pediatrics 219; 142: 1-9

Pavord S, Myers B, Robinson S, Allard S, Strong J, Oppenheimer C, on behalf of the British. Committee for Standards in Haematology UK guidelines on the management of iron deficiency in pregnancy. Br J Haematol 2012, 156, 588–600

Peña-Rosas, J. P., Garcia-Casal, M., N., Flores-Urrutia, M., ja Rogers, L. 2020. Serum Ferritin Concentrations for the Assessment of Iron Status in Individuals and Populations: Technical Brief. Department of Nutrition and Food Safety. World Health Organization (WHO). ISBN (electronic version) 978-92-4-000852-6

Resál et al, 2021. Frontiers in Medicine: Iron Deficiency Anemia in Inflammatory Bowel Disease: What Do We Know? Tamás Resál, Klaudia Farkas, Tamás Molnár (www)

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fmed.2021.686778/full

Ritola, 2020. Raudanpuute miehillä. Julkaistu 26.7.2020. https://www.raudanpuute.fi/raudanpuutteen-perusteet/raudanpuute-miehilla/

Sinisalo, M., ja Collin, P. 2016. Raudanpuuteanemian syyt on aina selvitettävä. Potilaan lääkärilehti 37/2016 vsk 71. Haettu 18.10.2022. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/raudanpuuteanemian-syyt-on-aina-selvitettava/

Soppi Esa, 2019. Iron deficiency without anemia – common, important, neglected. Clinical Case Reports and Reviews 2019; 5: 1-7.

Soppi Esa, 2020. Rauta on kova aine. Kirjapaino Markiprint Oy. ISBN 9789519652221

THL, 2019. Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille ISBN: 978-952-343-254-3 (verkko)

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137459/URN_ISBN_978-952-343-254-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tulenheimo-Silfvast, Annika. Dextra Lapsettomuusklinikka- Näin raudanpuute vaikuttaa raskaaksi tuloon. Haettu 20.10.2022

https://www.dextralapsettomuusklinikka.fi/blogi/2020/08/26/nain-raudanpuute-vaikuttaa-raskaaksi-tuloon/

Tunturi, S., 2022. Hemoglobiini (B-Hb), Laboratoriotutkimusten tulkinta. Duodecim Terveyskirjasto. (www) Haettu 17.10.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/snk03031

Valsta et al, 2018. Liisa Valsta Niina Kaartinen Heli Tapanainen Satu Männistö Katri Sääksjärvi. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. ISBN 978-952-343-238-3 (verkkojulkaisu) https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

WHO, 2022. Nutrition: Micronutrient deficiencies. Haettu 16.10.2022. https://apps.who.int/nutrition/topics/ida/en/

Widenius Tom, 2018. Raudanpuute – laaja ja alidiagnostisoitu ongelma https://www.foibos.fi/338-2/ Widenius, 2020a. https://blogit.metropolia.fi/katilokouluttaja/2020/10/09/raudanpuute-muoti-ilmioko/

Widenius, Tom. 2020b. Webinaari 20.9.2020.  

Aiheesta lisää:

YLE- uutinen: Odottavilta äideiltä ryhdyttiin mittaamaan kiisteltyjä ferritiiniarvoja Pohjois-Pohjanmaalla – neuvolat saivat ohjeistuksen, joka herättää kiinnostusta koko maassa https://yle.fi/uutiset/3-11839559

Terveyskirjasto - Raudanpuuteanemia https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00867

Enni Pöykkö, Raudanpuute ry    Ota yhteyttä adressin tekijään