#11372: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Totta kyllä, mutta tavallaan jo tämän adressin olemassaolo on julkinen kannanotto homoseksuaalien avioliitto-oikeutta vastaan. Jos kyse olisikin pelkästä uskonnollisen yhteisön omasta keskinäisestä keskustelusta ja mielipiteistä homoseksuaalisuudesta, se tuskin kiinnostaisi kovinkaan paljon "ulkopuolisia". Muta kun tällä adressilla pyritään vaikuttamaan juurikin siihen ulkomaailmaan, niin koen sen antavan oikeuden myös ulkomaailman osallistumiseen tähän keskusteluun. Toisaalta tuo synnin vihaaminen ei ole pelkästään tämän adressin keskustelun piirissä pysyvä ilmiö, vaan sekin näkyy ja kuuluu myös muualla kuin täällä. Siksikin olin kiinnostunut siitä, missä määrin synnin vihaamisen tarvetta ja sen ilmaisemisen tarvetta voi raamatullisesti perustella.

Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että keskustelun täytyisi pysyä asiallisena, molemmilta puolilta. Näen, että tässä keskustelussa niitä ylilyöntejä on tullut kyllä molemmista leireistä. Ja totta, kristittyjäkin on loukattu ja haukuttu. Pyydät kunnioitusta vastapuolelta ja ilmeisesti näet, että vastapuolen ilkeät sanat ovat tahallisia, niin kuin toki ovatkin. Ennen vanhaan kotona opetettiin, mitä on sopivaa sanoa toiselle ääneen ja mitä ei. Netissä nimettömyys saa sanomaan sellaistakin, mitä ei päin naamaa sanoisi. Silti sanoman loukkaava vaikutus on yhtä suuri netinkin kautta. Ilman muuta ihmisten pitäisi pyrkiä samanlaiseen vastuunottoon sanoistaan netissä kuin oikeassa elämässäkin ja samanlaisiin käytöstapoihin.

Mutta tämä sama koskee myös teitä adressin puolustajia. Ehkä adressin puolustajat eivät aina huomaa, että tuomitessaan homoseksuaaleja kovin sanakääntein, he ovat jo loukanneet joitakin ihmisiä, heidän perusolemustaan, syvästi. Siinä valossa ei pitäisi olla ihme, jos vaste on joskus vihainen. Vaikka tuomitsemisen kokisikin Jumalan puolesta puhumiseksi ja hänen sanansa julistamiseksi, se ei poista sitä tosiasiaa, että se on yhtä lailla tietoinen, tahallinen ja julkinen toisen ihmisen loukkaus kuin vastapuolenkin ilkeät sanat. Molemmissa loukataan sellaista ihmistä, joka ei ole halunnut tulla satutetuksi, eikä kysynyt mielipidettä siitä, onko hänen tekonsa tai elämäntapansa jonkun uskonnon tai ei-uskonnon mukaan väärin/tyhmää/syntiä/mitä tahansa.

Siksi minusta kysymys kiteytyykin siinä, missä määrin on tarpeen julkisesti, kovin sanakääntein ja jatkuvasti tuomita homoseksuaalit ja millaiset ovat sen raamatulliset perusteet?

#11379: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Kirjoituksesi oli oikein hyvä.  On totta , että tämä lähtökohta on erittäin  kipeä  ja henkilökohtainen asia, ja se jo saa tietyn voimakkaan alkulatauksen. ( Joudun itse vähän rajoitt. lukemista  ja kirjoittamista vammmani takia,  mutta siinä oli paljon asiaa,  muillekkin kommentoitavaa.)

Juuri siinä, kun listaamme nämä lähtökohdat, mistä tähän on  lähdetty,  aukenee paljon sellaista, joka on aivan ensiarvoisen tärkeää:    (   jos merkitsen kirjaimilla s.s. = samaa sukupuolta ja adr.väki, joka pitää sisällään useampia ryhmiä.  Jos keksit paremman lyhenteen, niin otetaan se.)

Olisko hyötyä lähteä näitä listaamaan?     Esim. uskon että s.s  olevalle ihmissuhde on varmaan tärkein ja luovuttamattomin

asia.   Ja suoraan fyysiseen ulottuvuuteen kohdistuvat  luonnehdinnat satuttavat                                                                     koska ne ohittavat henkisen ihmissuhteen .

taas adr.väen puolella  tunnetaan suurta hätää  useammasta syystä ....jatkoa seuraa

#11379: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Te voitte pitää sen rekisteröidyn parisuhteenne, ei sitä teiltä pois oteta, siinä voitte tehdä vapaasti mitä lystäätte. Aina te syyttelette toisia ja  narisette jostain, tyytyisitte osaanne. Teidän kansalaisaloitteenne on julkinen kannanotto ja vastaan tätä Avioliittoa miehen ja naisen välistä liittoa, te tahdotte romuttaa ja mitätöidä naisen ja miehen välisen avioliittolain, joka on aina ollut naisen ja miehen välinen. Suomen laissa on laki avioliitosta, joka kuuluu ainoastaan naiselle ja miehelle.

Monet meistä myös haluaa ennenkaikkea pitää kiinni perusasioista ja luonnonmukaisuudesta. En kannata luonnotonta. Te olette nousseet meitä vastaa!

#11379: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

.. no se kesken jäänyt juttu. Tiedätkö, kun uudelleen luin kirjoitustasi, siitä välittyy jollakin tavalla rakkaus. Olet tainnut olla Jeesuksen kanssa tekemisissä.  Se on mahtavaa !       Huomaan , että mehut ovat menneet ja täytyis levätä.  Mutta piti kyllä sanoa,  että jos ajattelee yhteistä aihetta tässä adressissa  - se on kyllä kaikkein aikojen vaikein !   Kerroit, että aina tipahtaa noita tuomioita ja  syntilistoja. Näinhän se on , että meidän on hyvä mennä myös itseemme ja ajatella, miltä tuntuisi olla sen kohteena koko ajan.

Varmaan tähän vaikuttaa sekin, että tulee aina uusia ihmisiä, ja heidän mukanaan tipahtelee sitten kaikenlaista. Milloin jääpuikkoa, ja millon mätiä kananmunia.  hmyyym ... hmyym.  Kristityillä on se hätä, että vois välittää, huolimatta tilanteen vaikeudesta, sen, minkä kokevat velvollisuudekseen sanoa.  Mutta kun tulee aina uusia juttuja ja jutunkirjoittajia, niin pyö-  riihän se sitten vähän samaa rataa.

Joten minkäs tässä sitten mahtoo, muuta kun mennä etiäpäin vaan.    Olishan se upeaa. kun välillä kohdattais ihmisenä ilman vaateita minkäänlaisia!