Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#22500: - Re: Irtosuhteet ja avioliitto-oikeus

"Tuo vaikuttaa sinänsä oikein hyvältä argumentilta "tasa-arvoisen" avioliiton puolesta. Mutta tarkemmin ajateltuna se ei välttämättä todellisuudessa aja homojen asiaa ihan noin ruusuisesti. Ensinnäkin irtosuhteisiin ei tähän näkemykseen verrattuna kannusta se, etteivät homot pääse naimisiin, vaan se, että heihin yleensä suhtaudutaan kielteisesti."

Kyse on tasa-arvoisesta avioliittolaista. Homoseksuaaleihin ei suhtauduta "yleensä kielteisesti" esimerkiksi Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Venäjän, Valko-Venäjän ja Iranin kaltaisiin yhteiskuntiin väitteesi saataa hyvinkin sopia. Niissähän ei ole perustuslain antamaa vähemmistöjen syrjintäsuojaa eikä edes demokratiaa. Oletko harkinnut Venäjälle muuttamista? Kaikesta näkee, että se maa vastaisi omia tarpeitasi kaikkein parhaiten.

"Toisaalta näen mahdollisuutena myös sen, että jos homot saavat avioliittoaikeensa läpi, se tietenkin antaa vaikutelman lisääntyvästä suvaitsevaisuudesta, ja monessa kansanryhmässä varmasti myös on tätä. Mutta henkeen ja vereen sitä vastustavat tahot tulevat siitä saamaan vain lisää vettä myllyynsä, ja pelkäänpä että yhteenotot ja muut kielteiset seuraukset tulevat kokemaan ennennäkemättömän nousun."

Tasa-arvoa ei siis voi toteuttaa, koska joku uusnatsi tai änkyräkristitty saataa pahoittaa mielensä. Eipä ole kummoinen perustelu. Mitä nämä kaavailemasi "yhteenotot ja muut kielteiset seuraukset" mahtavat tarkoittaa. Kuulostaa siltä, että hyväksyt laittomuudet ja jopa yllytät niihin.

"Lopputulemana voi siis olla, että homot laajentamalla "yhteiskunnallista reviiriään" lopulta vain pahentavat omaa asemaansa, mikä olisi mielestäni erittäin valitettavaa, sillä vastustan syrjintää ja epätasa-arvoa kaikin puolin. Tästä syystä olen myös kommentoinut ääriainesten vapaata rehottamista vastaan, koska ymmärrän, ettei sellainen ajattelu mitenkään sovi tasa-arvon, sananvapauden ja oikeudenmukaisuuden viitekehykseen. Aggressiivisten ääri-ilmiöiden kitkeminen olisi koko yhteiskunnan ensisijainen päämäärä, ja homoille pitäisi eritoten olla, jos todella ovat kiinnostuneita tasa-arvoisesta kohtelusta ja ihmisoikeuksistaan. Nyt homot ovat mielestäni todella menemässä perä edellä puuhun."

Lopputulemasi ei perustu mihinkään tosiasioihin. On käsittämätön väite, että tasa-arvon lisääntyminen huonontaisi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa. Logiikka on vaikea laji.

#22499: - Uusi näky Profeetta Jouko Piholta

Jahas. Taas näitä Piho-aktivisteja täällä.

#22497: - Re: Re: Re: Suuri homokysely

"Tämä johtuu siitä, ettei kysymyksissäsi ollut järkeä."

Olen tullut huomaamaan, ettei kovin moni yksilö tämän päivän pinnallisesta - parhaimmillaankin vain näennäissyvällisestä -  ja "virvatulia metsästävästä" pakkotahtisesta ihmismassasta tajua hölkäsen pöläystä siitä, mitä oikeasti kysymykseni käsittelevät: ihmisen sisintä minuutta. Tietenkin ne siksi tuntuvat järjettömiltä.

En valitettavasti voi tämän tarkemmin selittää kysymysteni taustaa ja viitekehyksiä, sillä tilanne on sama kuin yrittäisi syntymästään sokeaa saada ymmärtämään, mitä tarkoitan "vihreällä" tai "aniliininpunaisella". Värejä ovat, jep, mutta sitten?

Ihminen, joka ei koskaan ole saanut nähdä todellista itseään, minuuttaan, on itselleen sokea. Hänellä on itsestään mielikuva, joka koostuu ulkoa annetuista vihjeistä ja malleista, mutta sitten?

Ymmärrettävää on, että kaikki väitteet "omasta todellisesta minuudesta" sen jälkeen herättävät vain närkästystä ja pahimmillaan ahdistusta. Ellei omaa minuuttaan tunne, ihminen on aina "uskovainen" - vaikkei hän mihinkään tiettyyn uskonnolliseen suuntaukseen uskoisikaan. Hän uskoo aina kulloiseenkin mielikuvaansa.

Siksi on jotenkin surullisen huvittavaa seurata vaikkapa täällä "uskisten" ja "ei-uskis" -uskisten kinastelua ja omiin opittuihin uskonargumentteihin tarrautumista. Sitä voi jatkaa loputtomiin, samalla kuin todellinen todellisuus karkaa molemmilta osapuolilta.

En kuvittele olevani itse viisaampi tai erikoisempi. Mutta uskon omaavani läheisemmän kontaktin omaan itseeni kuin valitettavan useat läheisistäni maailmassa. Olen saanut vilkaista maailmaa ilman valmiita suodattimia, ilman ismejä ja uskoja, toki myös niiden kautta mutta ennen kaikkea ihan omilla silmilläni. Olen uskaltanut kysyä, ja halunnut vastauksia.

Siksi olen myös nähnyt, että ihmiset kinastelevat ja riitaantuvat ihan turhista ja naurettavista syistä, jotka kuitenkin ovat heille kuin osa omaa identiteettiään, ja tavallaan itse asiassa onkin, mutta keinotekoinen sellainen. He siis puolustavat uskoaan ja oikeuttaan uskoa siihen, vaikka luulevat puolustavansa itseään ja omaa ihmisarvoaan.

Ei ole tyhmiä kysymyksiä, mutta kaikki eivät ymmärrä niiden todellista arvoa. Kysymys - uteliaisuus - on tie vastauksiin, tie ymmärrykseen. Toki täytyy osata kulloinkin kysyä ne oikeat kysymykset. Kaikki eivät kuitenkaan halua kohdata sitä, mitä kysymyksen päässä luulevat löytävänsä. Siksi kaikki eivät edes välitä kysyä, vaan tyytyvät siihen, mitä kulloinkin tarjotaan. On ymmärrettävää, että silloin ei löydä mitään itsestään, vaan pelkästään sitä, mitä muut tuputtavat.

Löytääkseen oman itsensä on uskaltauduttava kysymään, ja myös kohtaamaan vastauksen. Sokea ei koskaan saa tietää, mitä on "vihreä", mutta jokainen meistä voi oppia näkemään oman, todellisen minuutensa, ilman päälle liimattuja identiteettihahmoja. Mutta se vaatii uskallusta ja omakohtaista halua.

#22503: - Re: Kysymys ja sen todellinen merkitys

En valitettavasti voi tämän tarkemmin selittää kysymysteni taustaa ja viitekehyksiä, sillä tilanne on sama kuin yrittäisi syntymästään sokeaa saada ymmärtämään, mitä tarkoitan "vihreällä" tai "aniliininpunaisella". Värejä ovat, jep, mutta sitten?

"Suuren homokyselyn" järjestäjä ei siis osaa selittää kyselynsä taustaa ja viitekehitystä. Tuo kuulostaa perin amatöörimäiseltä ja jopa epäilyttävältä. Millainen tämän kyselyn otos on? Mille tutkimuslaitokselle se valmistuu?

"Ellei omaa minuuttaan tunne, ihminen on aina 'uskovainen' - vaikkei hän mihinkään tiettyyn uskonnolliseen suuntaukseen uskoisikaan. Hän uskoo aina kulloiseenkin mielikuvaansa. [...] En kuvittele olevani itse viisaampi tai erikoisempi. Mutta uskon omaavani läheisemmän kontaktin omaan itseeni kuin valitettavan useat läheisistäni maailmassa."

Valitettavasti puhuit itsesi pussiin.

#22503: - Re: Kysymys ja sen todellinen merkitys

#22501: - Re: Re: Irtosuhteet ja avioliitto-oikeus

"Logiikka on vaikea laji."

Niinhän se on, ja se edellyttää myös kykyä osata katsoa asioita mahdollisimman monelta eri kantilta ja hahmottaa muitakin kuin sen itse toivomansa tai odottamansa etenemissuunnan.

Toivon, että esittämäni vaihtoehdot eivät saisi tulevaisuudessa konkreettista muotoa. Se, että ne ovat epätoivottavia, eivät kuitenkaan tee niistä epäloogisia tai edes epätodennäköisiä.

Tasa-arvoa ei kenenkään osalta voi toteuttaa, jos "uusnatist ja änkyräuskovaiset" saavat vapaasti rellestää. Silloin yhteiskunta joutuu anarkian ja kaaoksen tielle. Tämä on nähty eri yhteyksissä ja eri aikakausina jo monesti. Kiihkoilu valtaa alaa myös Euroopassa, ja suuntaus on huolestuttava. Tulilinjalle joutuvat aina ensimmäisten joukossa erillisryhmät ja vähemmistöt, mutta loppupeleissä koko yhteiskunta muuttuu painajaiseksi.

Saan käsityksen kirjoituksestasi, että Suomessa ja Pohjoismaissa homoilla on asiat jo hyvin, mitä tasa-arvoon ja yleiseen suhtautumiseen tulee. Minunkin mielestäni homojen avioliitto-vaatimus on erillisoikeus eikä tasa-arvokysymys. Käsittääkseni rekisteröity parisuhde on ihan avio-oikeuteen verrattava juridinen sidos, ja ellei ole, siihen voi varmasti vaikuttaa.

En edes ymmärrä, miksi "avioliitto-oikeus" olisi homoille jotakin muuta kuin symbolinen nurkanvaltaus, aikana jolloin kirkollisten toimitusten merkitystä yhteiskunnassamme muutenkin ollaan repimässä. Mitä sillä on tasa-arvon kanssa tekemistä, ihan aikuisten oikeasti? Tähtäin lienee arvatenkin avio-oikeuden kautta vapaassa adoptio-oikeudessa. Se viimeistään olisi todellinen erillisoikeus, sillä homoja ei estä mikään muu tekemästä omia lapsia kuin se mitä he puolustavat, eli homous.

Tietävätkö homotkaan, mitä lopulta itse haluavat? Uusia symboleita vanhojen päälle, vai oikeuden saada elää rauhassa haluamallaan tavalla? Nurkanvaltaajat saattavat kokea vastarintaa, ja yleinen suhtautuminen heihin voi hälinän seurauksesta muuttua, se on ihan loogista. Hyvänkin asian puolesta harkitsemattomia tekoja tekevä voi muuttua "marttyyristä merirosvoksi".

#22504: - Re: Re: Kysymys ja sen todellinen merkitys

Haluan vain osoittaa, että ihminen ei ole valmis kohtaamaan itseään, ja jokainen tällainen varsinaista esitettyä kysymystä kiertelevä vastahyökkäys osaltaan vahvistaa osoittamani asian paikkansapitävyyttä.

En koe tästä kuitenkaan erityistä voitonriemua, sillä tämä havainto auttaa ymmärtämään, miksi me ihmiset emme osaa olla asettumatta napit vastakkain, vaan ihan hyvässä uskossa nousemme toisiamme vastaan itse uskomassamme asiassa.

Olisihan tässä tutkittavaa jollekin tutkimuslaitokselle, taas uusi tutkimus vanhojen päälle arkistoitavaksi. Asian todellinen merkitys olisi täällä todellisessa elämässä, jokaisen erillisen ihmisen oivalluksessa.

Olemme kuitenkin linnoittautuneet liian syvälle uskomamme "totuuden" suojuksiemme taakse, ja siksi kai tulemme jatkamaan erillisyyden aikaa katkeraan loppuun saakka. Haluamme jokainen olla niin "oikeassa", ettemme koskaan tule kohtaamaan muita kuin niitä, jotka ajattelevat meille merkityksellisistä asioista jotakuinkin samoin. Kaikki muut ovat meille uhka.

Kaikki, mitä sitten edustavatkaan, katsovat olevansa yksin oikeassa. Ei paljoa tarvitse nostaa päätään, jotta näkisi tässä silkan mahdottomuuden.

Niin, ja mitä siihen selittämiseen tulee: miten itse selittäisit sokealle minkä värinen on punainen?

Jotkut asiat on vain itse koettava.

#22451: - Re: Re: Suuri homovastaus.... 

 Johan  jo tuo sinun ilmaisusi paljastaa ennakkoon sen miten ajattelet ,että muidenkin tulisi (sinun laillasi,siis)asioista ajatella .Sanoit:"...miksi hän kiintyy tai tuntee fyysistä vetoa tiettyyn kohteeseen, muttei toiseen" Siis ,voi pyhä yksinkertaisuus tuota ajatteluasi , etten paremmin sano!!! Kävikö edes mielessäsi,  että yleensäkin se voi alkaa toteutua jo ihan samassa iässä ,kuin nuoren seksuaalisuus  ja siihen liittyvä käyttäytyminen yleensäkin alkaa  tulla esiin ihmisessä,eli keskimäärin siinä 16 v.  ikäisenä. Tämä sinunkin pitäisi (ainakin kielenkäytöstäsi päätellen) sentään  jo aikaihmisenä tietää! Olen kertonut tällä palstalla jo aiemmin,että siinä iässä sain  eka kielarin n.kolmekymppiseltä mieheltä ollessani Venäjällä, äidin maksamalla  kesäkielikurssilla. Hän teki aloitteen (ehkä oli tullut maistettua vähän votka-drinkkejäkin) Hän veti minut huoneeseensa ja suuteli minua välittömästi. Se tuntui kyllä ihan päästä varpaisiin , vaikken sitten (hänen kiihkeistä syleilyistään ja hartaista esitetyistä toiveistaan  huolimatta) uskaltanutkaan mennä hänen kanssaan  samaan hotellivuoteeseen, jonka suuntaan hän kaikesta päätellen yritti minua kovasti ohjata... Tunne ,jonka kokemuksesta sain, oli kuitenkin sen verran ihana, että tiesin jo silloin sen kumman suuteleminen tuntui paremmalta, ikäisteni tyttöjen vaiko aikuisten miesten (...miksikään ´tätien pojaksi´en sentään olisi voinut kuvitellakaan ryhtyväni)Se sänkyynmenojuttu ( Mikä itse asiassa  muuten taisi muuten olla ihan vaan siinä olohuoneen sohvalla)  tuli sitten hieman myöhemmin , seuraavana talvena ,niin ikään n.3-kymppisen, mutta turvallisemman ja luotettavan  kotipaikkakunnan miehen kanssa, oli muuten kokki ammatiltaan ja antoi  minulle eka kipinän lähteä merille eli "skönelle"(kuten  termi kuuluu) .Seurustelimme jonkun aikaa,mutta lopulta  hänen vaimonsa sai vihiä tapaamisistamme ja siihen se tietystikin loppui Hän on nyt jo kuollut,tämä mies, (kuoli keuhkosyöpään muuten ),joten rauha hänen sielulleen.Nykyinen miesystäväni taas on pari vuotta minua nuorempi ja me olemme olleet yhdessä n. kymmenen vuotta.Tätä nykyä asun maissa,eli en siis ole enää merillä.Tämän enempää en sinulle elämästäni kerro,etkä sinä uskalla omastasi kertoa edes tämän vertaa -edes  nimimerkittä,mutta mitäpä siitä-sellaisiahan te, sinä ja kaltaisesi (onttoihin ajatuksiisi ja ontuviin rinnastuksiisi yhtyvät) olette. Muuten, eikö se ´kohde´ ole aina joku ´tietty´.Puhutaanhan sitä suomenkielessämme ´mielitietystäkin´.Se on silloin  joku ´hän´,eikä ´joku toinen´,tai siis  aivan ´kuka tahansa´. Älä siis ihmettele enää itsestäänselvyyksiä,niin annat itsestäsi  jatkossa edes vähän fiksumman kuvan!

#22509: Avioliitto on jo tasa-arvoinen! - Re: Originelli 

 JESS!!

Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto, ja sellaisena se pidettäköön!

#22509: Avioliitto on jo tasa-arvoinen! - Re: Originelli 

 Olipa tosi rohkeaa ja "originellia" sinulta tulla mukaan tuolla "niin aidosti ajatuksia herättävällä ja niin omaperäisellä ja tuoreella mielipiteelläsi" Ihanko itse kekkasit?

#22506: - Re: Re: Re: Höpinää kirkkovihkimisistä

En edes ymmärrä, miksi "avioliitto-oikeus" olisi homoille jotakin muuta kuin symbolinen nurkanvaltaus, aikana jolloin kirkollisten toimitusten merkitystä yhteiskunnassamme muutenkin ollaan repimässä.

Outoa, ettet ole vieläkään käsittänyt, että kyse on siviiliavioliitoista ja -vihkimisistä.

#22503: - Re: Kysymys ja sen todellinen merkitys

Voivoi, kun myöhempien aikojen tohtori Mengele ei saanutkaan puristettua tietoja tutkimuksiaan varten.

#22508: res.matr. - Re: Re: Re: Suuri homovastaus....

Kiitos avoimesta vastauksestasi, joskaan en kysynyt yksityiskohtia ihmissuhteistanne vaan peräänkuulutin homoilta omia ajatuksianne siitä, miksi ette kykene rakastumaan vastakkaisen sukupuolen edustajaan, tai miksette ainakaan halua tai pysty lähestymään heitä seksuaalisella tasolla. Muotoilin kysymykseni myös muotoon "mikä minua estää olemasta hetero?". Ehkä vastauksesi sisältää vastauksen aineksia myös näihin kysymyksiin, mutta ne ovat vielä hyvin kätketyssä muodossa, epäsuorasti läsnä.

Olemme nähtävästi kuitenkin samaa mieltä siitä, että hormonaalisen aktiviteetin alkaminen on olennainen tekijä nuoren ihmisen sukupuolisessa elämässä ja sen ilmentämisessä. Luulen tosin, että ainakin nykyään tämä aktiviteetti käynnistyy monilla jo siinä kymmenen ikävuoden hujakoilla, ehkä aiemminkin, ja useimmilla se on jo täydessä käynnissä 16-vuotiaana.

Eri asia on, että yhteiskunnalliset paineet saavat nuoret orientoitumaan aikuisten maailmaan usein jo esikouluikäisinäkin, mutta viimeistään koulussa. Tämä ei silti tarkoita sitä, että nämä lapset olisivat mitenkään valmiita tai millään lailla kypsiä tähän päälleliimattuun aikuisuuden rooliinsa. On myös tavallista, että tämä "roolin peittämä lapseus" jää joillakin pysyväksi olotilaksi läpi elämän, mutta tämä kaikki sivuhuomautuksena.

En lähde erikseen analysoimaan kenenkään elämäntarinoita, se ei ole motivoitua eikä ehkä mielekästäkään, mutta jokaisesta tarinasta voi tehdä havaintoja ja niiden pohjalta mahdollisia johtopäätöksiä. Tämän jätän itse kunkin omalle vastuulle, jotta jokainen itse alkaisi ymmärtää tekemisiään ja tekemättä jättämisiään.

Tärkeä välinen on sana "miksi": miksi tein juuri näin, miksi juuri hänen kanssaan - ja myös katsoa sitä "näkymätöntä" puolta: miksi en tehnyt noin, ja miksi en jonkun kanssa, joka oli toisenlainen.

Kannattaa myös katsoa toistuvia kuvioita, tavanomaisesta poikkeavia ilmiöitä ja itselleen merkittäviä kokemuksia tarkemmin, jotta niiden taustallinen merkitys avautuisi meille.

Se, mitä kutsut "itsestäänselvyyksiksi", on mainitsemallasi tasolla ehkä sinulle itsellesi sitä. Näiden "itsestäänselvyyksien" takana on kuitenkin syvempi ja paljon laajempi taso, jonka olemassaolosta useimmat meistä eivät edes ole tietoisia. Ne voimat, jotka saavat meidät tuntemaan kuten tunnemme, ajattelemaan kuten ajattelemme ja tekemään kuten teemme - siinä nimenomaisessa järjestyksessä yleensä. En puhu mistään "jumalallisesta" vaikutuksesta, vaan pikemmin alitajunnastamme, kaikesta siitä, mikä ohjaa meitä ihan tietoisesti tietämättämme.

Luulemme tekevämme itsenäisiä päätöksiä, mutta suurin osa ratkaisuistamme on jonkun sisäisen tunnekokonaisuuden ohjaamaa. Tämä on meidän kaikkien hyvä tiedostaa.

Kuten esimerkiksi tarve kääntää keskustelussa huomio vastakeskustelijan henkilöön negatiivisessa ja enemmän tai vähemmän peitellyn halveksunnan merkeissä. Se on yleensä merkki siitä, että heikko itsetuntomme vaatii meitä astumaan muiden päälle, jotta kokisimme itse olevamme pitempiä.

Se voi olla myös merkki siitä, että kanssakeskustelijamme on sanonut jotakin sellaista, jonka koemme uhkaavan omaa integriteettiämme tai ylpeyttämme. Hyökkäys on ehkä paras puolustus, mutta keskustelussa sen tarkoitus on vain viedä huomio puhuttavan asian käsittelystä, tai toiveena on saada vastakeskustelija kokonaan hiljennettyä, niin ettei kiusallista aihetta enää tarvitsisi ollenkaan kohdata.

Tämä kaikille keskustelijoille ystävällisenä vihjeenä.

#22513: - Re: Re: Re: Re: Irtosuhteet ja avioliitto-oikeus

Vielä oudompaa on, ettei homoille riitä rekisteröity parisuhde, sillä käytännössä on kyse ihan samasta asiasta. Ainoa ero tietääkseni on täysi adoptio-oikeus, jota rekisteröidyssä suhteessa ei ole, ja toinen on oikeus yhteiseen sukunimeen, mutta se on pelkkä muodollisuus, sillä sen saa jälkeenpäin nytkin maistraatissa muutettua.

Eiköhän tästä viimeistään käy ilmi, miksi "avioliitto" olisi homoille niin merkittävä saavutus.

#22516: - Re: parisuhteen rekisteröinti vs. siviiliavioliitto

Hauki on kala: "ettei homoille riitä rekisteröity parisuhde,.."

Ei riitä, mutta ainahan sinä voit toisaalta mennä itsekin rekisteröityyn parisuhteeseen jos se rasti ruudussa noin paljon ei haittaa.

#22515: - Re: Re: Re: Re: Suuri höpöpersu....

Tämä kaikille keskustelijoille ystävällisenä vihjeenä.

Tuota ylemmäksi on jo vaikea itseään korottaa.

#22459: - Re: Suuri homokysely 

 "Vai mikä voisi olla sinun tapauksessasi ilmiön takana?"

"Ainoa, mikä on tullut selväksi, on se, että homoutta ei opita eikä se ole traumaperäinen."

Ainoa, mikä on tullut selväksi, on se, että homoseksuaalisuuden harjoittaminen on Jumalan tahdon vastainen elämäntapa, jota poikkeusilmiötä nyt halutaan markkinoida ihmisille uutena vapautena, ja ajaa siitä kaikin keinoin "normaalia" käyttäytymistä.

#22503: - Re: Kysymys ja sen todellinen merkitys

Uskovaiset eivät kuitenkaan välttämättä ole eläneet maski päällä,  antaen sen valikoida vastaanotettavat vaikutteet tiukkapipoisuusperiaatteen ohjauksessa!  :)      Voi.  SE on harmillista ettemme oikeastaan voi tulla oikein ymmärretyksi.  Kyllä olemme ,  kuka enemmän ja kuka vähemmän,  ahmineet tätä maailmaa,  sen vaikutteita,  eläneet täysillä,  kokeneet kaikkea mahdollista turuilla ja toreilla.  
Se vaan on niin,  että sitten kun kolahtaa,  se kolahtaa.  Suomut tippuvat silmiltä,  mutta ei sitä voi toiselle välittää,  se täytyy kokea itse,   siksi emme voi muuta kun jatkaa väärinymmärrettynä oloa.

#22519: sivusta seurannut - Re: Re: Suuri hölmöily

Uskonnolliset perustelut ovat heikkoa valuuttaa lainsäädäntötyössä.

#22520: - Re: Re: Kysymys ja sen todellinen merkitys

Siksipä.....Fil.4:4 Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!
5 Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä.
6 Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,
7 ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

#22508: res.matr. - Re: Re: Re: Suuri homovastaus....

Hyvä Res. Matr!   Tuli suoraan kysymykseen suora vastaus.  Kiitos!   Ja tavallaan pyydän anteeksikin uteluani,  koska menin omalle reviirillesi.    (Tosin olit tässä vastannut kyllä ihan toiselle kysyjälle)

No sinä sitten kuulut siihen uskolliseen 12%:n joukkoon,  joka on hyvin erilainen seurustelussaan kuin  ne kaksi muuta ryhmää,  joita siis on  ehdoton enemmistö homoista.   Mistä itse käsität tuon suhteiden valtavan määrän  johtuvan noin miehen näkökulmasta katsottuna?

Liittyykö se lähinnä ikään,  vai onko homoryhmässä joitakin sisältäpäin nähtäviä erottavia tekijöitä eilaisten porukoiden suhteen.  Onko sulle syntynyt tästä käsitystä?

#22522: - Re: Re: Re: Kysymys ja sen todellinen merkitys

Näin on... Valituslaulut 3:16-18 Ja soralla hän murskaa hampaani. Hän on pannut minut kyyristymään tuhkaan. Sinä myös hylkäät, niin ettei sielullani ole rauhaa. Olen unohtanut, mitä hyvä on. Ja minä hoen: ”Ylhäisyyteni on mennyt ja se, mitä odotin Jehovalta.”

#22521: - Suuri hölmöily

Onneksi meillä on kuitenkin järkeviä päättäjiä, jotka eivät mene tämän suuren homotus-hölmöilyn pauloihin lainsäädäntätyössä.