Ihmisten kanssa keskustellessa, syntyy ajatuksia ja oppii näkemään monimutkaisiakin asioita yksinkertaisesti. ”Nuukasti elävät” kotitaloudet pyrkivät säästämään energialaskussaan, polttamalla kotimaista polttoainetta, luonnonvarojamme, puuta tai turvetta. Jos kotitalouden käytössä on metsää, tulee metsä samalla hoidetuksi ja metsä pysyy samalla hyvässä kasvussa.

Omakohtainen kokemukseni alkaa 15 vuoden takaa, kun ostimme vanhan maatalon, ensimmäiseksi talveksi ostimme talotehtaan sahausjätettä. Myöhemmin saimme puuta purkutyömailta ja rakennuksilta. Tämä jätepuun polttaminen alkaa tosin olla mahdotonta ”sääntöjen puitteissa”. Nyt tällainen rakennusjäte alkaa olla direktiivein monopolisoitu jäteyhtiöille. Parina talvena ostimme klapeja polttopuuyrittäjältä.

Tänä päivänä minulla on pieni metsäpalsta Nurmossa, josta haemme lasten kanssa polttopuumme, sillä lailla metsänhoidollisesti. Edelleen lämmitämme tupaamme klapeilla. Alakerrassa on muutama tulisija, joissa talviaikaan palaa päivittäin yhteensä ”pari korveellista” puita. Yläkerran lastenhuoneissa on sähköpatterit, jotka tarvittaessa laitamme päälle.

Voi sanoa, että lämmitämme talomme kotimaisella energialla. Metsä voi hyvin ja energialasku pysyy kurissa. Mahdollisessa kriisitilanteessakin pystymme pitämään talomme lämpöisenä, täysin omavaraisesti.

Onko Suomi energiaomavarainen? Suomessa on enemmän energiavaroja turpeessa kuin Norjalla öljyssä. Metsiämme ei hoideta kunnolla, vaan puuta eli energiaa suoraan sanoen mätänee metsään, ja hoitamattomuuden takia jopa ”talousmetsät” kasvavat heikommin. Suomessa syntyy noin 40 miljoonaa kuutiometriä raakapuun hakkuusäästöä vuosittain. Puusto siis kasvaa paljon enemmän kuin sitä hyödynnetään.

Kokoomuksen punaviherhallitus on säätänyt kotimaisen energian verotuksen siihen malliin, että esimerkiksi Vaasan sataman kupeessa olevassa laitoksessa energiaa tuotetaan ulkomaisen kivihiilen avulla. Turpeen ja hakkeen poltto ei ole kannattavaa, vaan tuottaa energiayhtiölle tappiota. On edullisempaa polttaa kivihiiltä.

Ajatelkaa nyt hyvät ihmiset, verotuksella on tehty kotimainen uusiutuva energia kalliimmaksi kuin kivihiili, tämä on kupla, joka on puhkaistava. Samanaikaisesti viranomaiset jarruttavat uusien turvetuotantoalueiden käyttöönottoa ja valittavat jopa ristiin myönnetyistä luvista, näin on vaarassa tuhansia olemassa olevia työpaikkoja.

Suurin osa energiastamme tuodaan ulkomailta, siis maahan, jossa olisi energiaa omastakin takaa. Energiataseemme on 8 miljardia euroa miinuksella, juuri saman verran kuin valtio velkaantuu vuosittain.

”Nuukasti elävän” Suomen valtion pitäisi hyödyntää omia luonnonvarojaan. Kotimaisen uusiutuvan polttoaineen verotusta keventämällä ja lupia myöntämällä, voimme luoda maakuntiimme tuhansia ja maahamme kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

Tätä kautta myös saisimme niitä paljon kaivattuja verotuloja, myös työttömyyskorvaukset kevenisivät. Energiaomavaraisuutemmekin kasvaisi. Suomen soista on kaiken kaikkiaan 0,6 prtosenttia käytössä.

Jos Suomen nykyinen hallitus toimisi Norjassa, se kieltäisi Norjastakin öljyn poraamisen ja kalastamisen. Suomi on kotimaisen uusiutuvan energian kehitysmaa.

Juha Mäenpää (ps.)

Ilmajoki

Seppo J. Ojala totesi 7.7. tällä palstalla, että ”suon omistajalla mahdollisuus korvauksiin”. Ojala on oikeassa näin kirjoittaessaan, mutta olisi ollut reilua kertoa, kuinka paljon on varattu rahaa erilaisten soidensuojeluohjelmien toteuttamiseen ja mistä rahat tulevat.

Tullin tilastojen mukaan suurin yksittäinen syy kehnoon kauppataseeseemme on energian tuonti. Suomi tuo vuosittain energiaa noin 8,5 miljardin euron arvosta. Rohkenen väittää, että toisenlaisella energiapolitiikalla voisimme puolittaa tuontienergia määrän. Jos lähdemme pienentämään energialaskuamme, joudumme tukeutumaan oman maan antimiin -turpeeseen ja puuhun. Molempia riittää.

Kysymys on vain siitä, haluammeko me käyttää omaa energiaa vai ostaa sitä ulkomailta. Jos puolitamme tuontienergialaskumme, jää kotimaan kulutukseen yli 4 miljardia euroa. Uskon, että rahalle olisi käyttöä nykyisessä taloustilanteessa.

Pietarsaaressa on maailman suurin uusiutuvaa energiaa käyttävä voimalaitos. Laitos suunniteltiin polttamaan turvetta ja haketta. Turpeen käytön lopettamiseen tähtäävän politikoinnin seurauksena turpeen haittaveroa nostettiin. Turpeesta tuli kivihiiltä kalliimpaa polttoainetta. Myös turvetuotantoalueiden luvittaminen ”jostain syystä” takkuilee ympäristökeskuksissa. Turvetuotannosta poistuu alueita enemmän kun tilalle tulee uusia, eli edetään Ojalan toivomaan suuntaan turpeen polton lopettamisen suhteen.

Vihreän politikoinnin seurauksena Pietarsaaren voimalaitos ei enää saa riittävästi kotimaista polttoainetta, joten se joutuu polttamaan kivihiiltä. Kivihiiltä palaa kuukaudessa noin 2,5 miljoonan euron edestä. Vuodessa kivihiililasku on 30 miljoonaa.

Jokainen voi miettiä millainen vaikutus maakuntaan olisi, jos tuo 30 miljoonaa jäisi tänne, turpeen ja hakkeen tuottajille. Millainen työllistävä vaikutus sillä olisi? Miten se lisäisi alueen asukkaiden ostovoimaa ja sitä kautta työllistäisi myös muita?

Myös moni muu suuri lämpövoimala on joutunut muuttamaan turpeen ja hakkeen polttoon suunniteltua laitteistoaan kivihiilen polttoon sopivaksi. Tällaiset muutokset ovat erittäin kalliita, eikä ole tarkoituksenmukaista muutella voimaloiden laitteita hallituskausittain vaihtelevan energiapoliittisten suuntausten mukaan. Tämän takia energiapolitiikkaamme on saatava pitkäjänteisyyttä, jotta laitteita hankkivat voivat ennakoida laitteiden elinkaaren verran, mitä polttoainetta käyttävät.

Metsien ja soiden suojeluun varatut rahat tulevat valtion kirstusta. Samasta kirstusta varataan rahaa kaikkiin muihinkin valtion toimiin. Budjettia tehtäessä joudutaan tarkkaan miettimään mihin raha riittää. Jos rahaa kohdennetaan metsien- ja soiden suojeluun, on se vastaavasti pois jostain muualta.

Jokainen voi mielessään pohtia, mistä muusta yhteiskunnan toiminnasta olisi valmis tinkimään soiden suojelun nimissä. Minä en enää lisäisi aariakaan yhteiskunnan varoilla suojeltavia alueita, vaan käyttäisin jokaisen suojeluohjelmaan varatun euron yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitoon. Sosiaali- ja terveyspuoli, vanhusten hoito, sisäinen turvallisuus ja moni muu sektori kaipaa kipeästi lisärahoitusta.

Minun mielestäni suot on jo suojeltu, nyt on ihmisten vuoro.

Reijo Hongisto

kansanedustaja maa- ja metsätalous- valiokunnan jäsen

Juha Sipilän mielestä Alexander Stubbin hallitus voisi tehdä enemmän taloustilanteen helpottamiseksi. Kuva: Jari Laukkanen

Ympäristöministeri Ville Niinistön mielestä turpeen käytöstä tulisi luopua. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on toista mieltä. Hitaan lupaprosessin kehittämisestä ollaan kuitenkin samoilla linjoilla yli puoluerajojen, kertooSunnuntaisuomalainen.

Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalaisen mukaan turvetuotanto jakaa ministerien mielipiteet. Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) mukaan turpeen käytöstä voidaan luopua 20 vuoden kuluessa.

Niinistö haluaa lisätä nopeasti Suomen energiaomavaraisuutta Venäjän tilanteen vuoksi. Omavaraisuutta voidaan hänen mukaansa nostaa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) pitää turvetta hyvänä energianlähteenä myös tulevaisuudessa. Samoilla linjoilla on myös huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Risto Leukkunen, joka pitää turvetta tärkeänä energianlähteenä. Turvetuotanto myös työllistää noin 10 000 suomalaista.

Vanhoja turvesoita poistuu tällä hetkellä käytöstä enemmän kuin uusia tulee tilalle, sillä ympäristölupien käsittely on jumiutunut aluehallintovirastoissa. Pisimmillään lupahakemusten käsittely voi viedä vuosia. Uuden tuotantoalueen saaminen käyttöön voi kestää jopa 15–20 vuotta.

Syyskuussa voimaan astuvan uuden ympäristönsuojelulain arvellaan hidastavan lupaprosessia turpeen osalta entisestään. Sekä Niinistön että Orpon mielestä luvitusongelma on saatava ratkaistua.

– Tavoitteena on, että vuoden kahden sisällä keskimääräinen käsittelyaika on neljä viisi kuukautta lyhyempi kuin nyt, Niinistö kertoo.

Ville Niinistö: Energian omavaraisuutta lisättävä Venäjän tilanteen takia

Ympäristöministeri Niinistön mukaan omavaraisuutta voidaan nostaa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä.

Laura Määttänen

http://yle.fi/uutiset/turvetuotantoalueen_vesienkasittely_on_paranemassa/7427033?ref=leiki-uup

Turvetuotantoalueen vesienkäsittely on paranemassa

Vesienkäsittelyn tehostumisen myötä Tornion-Muonionjokeen päätyisi vähemmän turvetuotannosta peräisin olevia päästöjä, vaikka turvetta nostettaisiin entistä laajemmalta alueelta.

Kolarissa sijaitsevan ison turvetuotantoalueen vesienkäsittely on tehostumassa. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa Tornion-Muonionjokeen päätyisi vähemmän turvetuotannosta peräisin olevia päästöjä, vaikka turvetta nostettaisiin entistä laajemmalta alueelta.

Ympäristölupaviranomainen on edellyttänyt, että turvetuotantoyhtiö Vapo parantaa Kolarin Teuravuoman turvetuotantoalueen vesienkäsittelyä osana ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista.

Vapo jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon vuonna 2010 hakemuksen, joka koski turvetuotantoalueen ympäristöluvan ja vesienjohtamisluvan lupamääräysten tarkistamista, tuotantoalueen laajentamista ja toiminnan aloittamista.

Yhtiö on arvoinut lupaviranomaiselle esittämässään suunnitelmassa, että vesistöön johdetaan päästöjä nykyistä vähemmän, vaikka tuotantopinta-ala kasvaisi nykyisestä noin 415 hehtaarista noin 460 hehtaariin.

Teuravuomaan uusi pintavalutuskenttä

Tällä hetkellä Teuravuomassa on yksi pintavalutuskenttä ja useita laskeutusaltaita turvetuotannosta peräisin oleville vesille.

Vesienkäsittelyn parantamiseksi alueelle rakennetaan yksi uusi pintavalutuskenttä ja alueen eteläosaan perustetaan kasvillisuuskosteikko.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkossa valtaosa turvetuotannossa syntyvistä vesistä johdetaan pintavalutuskenttien kautta laskuojiin ja siitä edelleen Tornion-Muonionjokeen.

Ympäristölupahakemukseen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä Kolarin kunnanvirastossa ja niistä on mahdollisuus jättää muistutuksia ja mielipiteitä ensi kuun alkupäiviin mennessä.

Urheilussa tunnetaan limbo. Rima jää kannattimilleen, kun hirmuvauhdin ottanut hyppääjä sekoaa askelissaan ja lentää riman alta nurinniskoin purukasaan.

Myös politiikassa sattuu silloin tällöin limboja.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mielestä ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) suomettumispuheet ovat viime aikojen pahin rimanalitus. On vaikea olla yhtymättä tähän arvioon.

Hallituksesta lähtöä tekevät vihreät käyvät nyt ylikierroksilla. Ville Niinistö sortui mokaan, jollaisia kokeneet poliitikot harvoin tekevät. Niinistö panetteli Financial Times -lehdessä omaa maataan ja hallitustaan perusteilla, joita ei parhaalla tahdollakaan voi pitää totena.

Niinistö sanoo näkevänsä Suomessa suomettumista. Syynä on se, että suomalaiset yritykset – ei siis valtio – haluavat ostaa Venäjältä ydinvoimalan.

Niinistön mukaan Suomen ulkopolitiikkaa eivät enää ohjaa arvot vaan oma varovaisuutemme pyrkiessämme tekemään sitä mitä venäläiset haluavat. ”Tämä vie meidät takaisin 1970-luvulle.”

Niinistön tekstissä kalskahtaa ikävällä tavalla russofobia, venäläisvastaisuus. Se on tietenkin vihreiden oma valinta, mutta sillä tiellä voi tulla karhu vastaan.

Niinistö puolustaa puheitaan sanomalla, että Suomi näyttäytyy oudossa valossa lisätessään riippuvuuttaan Venäjän energiasta. Nyt pitäisi kehittää kotimaista energiaa.

Ajatus kotimaisesta energiasta on erinomainen, mutta mitä Niinistön puolue on tehnyt sen eteen?

Hallitus, jossa vihreät ovat itse istuneet, on rapauttanut kotimaisen energian kannattavuuden. Turve on asetettu boikottiin ja tilalle on saatu kivihiiltä. Tämä hiili tulee Uralin takaa Venäjältä.

Jos tämä ei ole riippuvuutta venäläisestä energiasta niin mikä sitten?

Samaan aikaan Saksa ostaa venäläistä kaasua enemmän kuin mikään muu maa Euroopassa. Onkohan Saksakin suomettunut?

Vihreät olisivat olleet valmiita istumaan hallituksessa, jos Fennovoiman osakas olisi ollut edelleen saksalainen yhtiö. Kun tilalle tuli venäläinen yhtiö, puolue lähti hallituksesta.

Saksalainen kumppani suomalaisessa voimalassa hyvä, venäläinen paha. Kotimainen turve paha, venäläinen hiili hyvä. On siinä linjaa kerrakseen.

Rimanalitus, sitä se oli. Ruma ja likainen temppu, jonka kaikki muut puolueet tässä maassa muistavat vielä pitkään.

Ruotsissa ihmetellään Suomen kivihiilen käyttöä, kun energiapuutakin olisi.

Metsäteollisuus ei kannata hiilidioksidiveroa Ruotsin malliin.