Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

JK

#501 Re:

07.01.2013 19:05

#500: Jukka Finni -

Suo-ojitusten suureksi todetut haitat metsäkanalintukantoihin liittyvät elinympäristöjen (nimenomaan poikueympäristöjen) häviämiseen.

Ekologiaa on vaikea ymmärtää, ja tuollaisia "oikotulkintoja" voi syntyä, jollei siihen perehdy tieteellisten tutkimusten avulla sekä omakohtaisella pitkäaikaisella seurannalla. Ohessa hiukan apua tiedon puutteeseen FT Gilbert Ludwig'in väitöskirjaan perustuvasta Suomen Riistan julkaisusta. Kannattaisi lukea. Sieltä metsä- ja suo-ojitusten haittavaikutukset kanalintukantoihin edes hiukan avautuvat maallikoillekin.

https://www.jyu.fi/bioenv/en/divisions/eko/coeevolution/pubs/Ludwig%20Suomen%20riista%2055.pdf

 

 


Vieras

#502 Re:

07.01.2013 21:35

#500: Jukka Finni -

No höh! Maailmanlopunkin piti tulla jo viime vuonna!

Meneppäs Jukka sinne vesistöö kattelemaan, paljonko siellä kuolee elukoita turpeeseen!

En tiedä, miten terveellistä turve on elukoille, mutta on olemassa lukuisia tutkimuksia siitä, kuinka haitallista turvepöly on esim. hengitettynä, mutta 'hallitus' kiistää kaiken. Joo - tiedän! Olet ollut ikäsi turvesuolla ja tykkäät siitä, mutta kaikkien kroppa ei silti kestä.

Btw - miten tuo susijuttu liittyy aiheeseen?

Niin - turvesähkö pitää kieltää, kun lintuja kuolee sähköjohtoihin!

Jukka Finni
Adressin tekijä

#503 Re: Re:

07.01.2013 22:02

#501: JK - Re:

Tieteellistä tutkimusta on sen verran omalta kohdalta että viimmeset 20v mitä olen sitä turvesuota ollut tyhjäämässä joka vuosi n. 50 kpl teeriä tulee samoille turvesaroille mellastamaan/soiduntumaan. Siinä olikin mielenkiintoista nostaa kuiviketurvetta kun oli teerensontaa kerrostuma. Teeret on kesyyntynyt niin että saa mennä viereistä sarkaa koneilla ohitse. Samalle saralle ei sovita. Silloin ne menee ojan yli niille saroille mistä on kuivat turpeet kerätty. Ilta/aamu yö lintu tuntuu olevan. Samalla nevalla viimmeset 7 vuotta on joutsenet pesinyt palovesi altaassa. 2006 vuonna niistä oli oikeasti harmia. 6 poikasta sonti sellasia aikusen ison koiran kokoisia jätöksiä pitkin nevaa. Siitä onneksi kerättin polttoturvetta. Oli toki mielessä et mitä lämpölaitos sanoo jos näytteestä tulee pelkkää joutsenen sontaa. Joutsenet ymmärsi siirtyä vähä edemmäksi kun tuli koira taloon mikä kävi tutkimassa pesimä paikan. Silti joutsenet pesii siinä turvesuon läheisyydessä. Kahtena vuotena on muitakin joutsen pariskuntia yrittänyt tulla samalle reviirille pesimään mut nämä joutsenet mitkä siinä on asunut niin pitää huolen ettei muita pariskuntia tule niiden reviirille. Yhden joutsen tappelun olen nähnyt. Kolme joutsenta lähti lentoon ja neljännestä tais tulla ketun ruokaa (ei päässyt lentoon). Turvepölyä ne ei siedä mut muuten saa mennä 10m päästä. Kurjet sopii samalle tontille. Kurkiista ei ole ollut haittaa.

Punaketun onnistuin kesyttämään 2007 kesällä eväs leivillä. Kettu olikin joka öinen vieras varikolla. Hirvet on naapurin pellolla ollut joka kesäinen näky. Kaksi viimmeisintä vuotta ollut hirvi vapaita vuosia. Joko metsästäjät ne ampui tai sit on karhu tullut samalle tontille. Sorsat pesii turvesuon lasku ojassa. Joka kesäinen ilmiö. Juotsenet tuli viimme keväänä lumen aikana turvesuolle nukkumaan. Niiden oli turvallista olla kun koneet pörräs n. 60 metrin päässä.

Kaikkia turvesuon eläimmiä yhdistää sama asia. Koneen kun pysäytät, siinä vaiheessa päät nousee. Oven kun avaat ottaaksesi valokuvan niin siinä vaiheessa näkyy eläimmestä enää perävalot. Kannattais tulla tutustumaan turvesuon eläin tarhaan niin avautuis silmät totuudesta. Tutustuminen eläin lajeihin alkaa jo keväällä ja kestää pitkälle syksyyn. Asiaan kannattaa varata koko kesä aikaa. Itse asun turvesuolla  n. 4-5 kuukautta vuodessa. Eri turvesoilla ja siinä tulee turvesuon eläimmet tutuksi. Susien ja karhujen jälkiä myöden. Ikään ei ole ollut ruuhkaa vaunupaikasta et tämä on meidän paikka ettet kyllä tuu tähän asumaan. Ainoat ihmiset mitä liikkuu turvesuo luonnossa on varkaat, metsästäjät, metsäkonemiehet, 1-3 marjastajaa kesän aikana, uteliaat, 1-2 juoppoa mitkä tietää kaikesta kaiken ja työnjohto. Siinä on se porukka mikä on luonnossa.

Jukka Finni
Adressin tekijä

#504 Re: Re:

07.01.2013 22:51

#502: - Re:

Yhden hirven tai metsäkauriin vasan olen suolla nähnyt kuolleenna. Siitä kun ei saanut hajun perusteella enää oikein selvää. Se oli neitseellinen suo. Valmistelu työt oli alkamassa.

En ikään ole kuullut että turvetraktori ajoi hirvikolarin. Jäniksiä jäi turvetraktorin alle turvetyömaalla. Metsäkana lintu lensi päin turvetraktoria ja syyläri rikkointui. Kettu aiheutti kolari suman turvesuolla väistöliikkeen takia. Kyllä nämä uutiset on ihan tieliikenteestä ilman turvekoneita. Onko media kirjoitellut että linnut jäi turvemössöön kiinni?Nautaeläiimiä kuoli syötyään kuiviketurvetta?

Vesitössä eläimmet lisääntyy. Esimerkki on linnut ja hytyset + monet muut hyönteiset.

Ennemmin hengitän turvepölyä kuin homeisen hakepuun pölyä. Tai puuterminaalin pölyä. Sieltä voi tulla vaikka homepölykeuhkot tai myyräkuume. Hiilipöly varmasti on tosi terveellistä. Turvepöly tulee keuhkoista pihalle.

Työterveys tutkimuksen mukaan keuhkot on kunnossa vaikka turpeen pölyä on tullu hengitettyä ja alle koulu ikäisestä lähtien. yli 30 v turvepölyä.

Varmasti kaikki pöly on hengitettynä haitallista. Silti turve haisee paremmalta kun ne linnut mitkä kuolee tuulivoimalan siipiihin. Allergiaa on ihmisillä. Maito allergiaa. Kumi allergiaa. Keliaakkia. koiralle/ muille eläimmille allerginen. Eri siitepölylle. Hyönteisille.Jne jne. Vaan en silti vieläkään ole kuullut yhtään tapausta et on turpeelle allerginen. Niitä olen kuullut että työnteolle ollaan allergisia. Voin olla väärässä jos apteekista kävis kysymässä et onko allergia lääkettä turpeen pölylle.

Susi juttu on ihan sitä että kuinka täällä suojellaan hengen vaarallisia eläimmiä. Kansantaloudelle ei ole hyötyä yhdestäkään sudesta. Turpeesta on Kansantaloudellisesti hyötyä + monet muut asiat. Se on alkutuotannon elinkeino. Alkutuotanto kun loppuu niin loppuu moni muukin asia. Ei tarvita teollisuutta, ei myyntimiehiä, ei laitevalmistuksia, ei insinööriä. Ei lämpölaitoksia. Ei mitään.

Itselläni on oikeat aurinkopaneelit katolla ja ne on hyvät silloin kun aurinko oikeasti paistaa. Pilvinen päivä ei saa pesuvettä lämpöiseksi. Sadepäivästä puhumattakaan. 4-5 kuukautta on niin ettei tule katolta mitään lämpöä. Just silloin kun sitä tarvittais. Sade päivinä pitäis olla ränneissä vesi dynamot tuottamassa kattovesi sähköä.

Kerroppa millä todistat et ne on linnut on kuollu just turvesähköön. Turve taitaa mennä hyvin pitkälle kaukolämmön tuottamisen.


Vieras

#505 Re: Re: Re:

08.01.2013 00:27

#504: Jukka Finni - Re: Re:

no jos ne on lentänny vaikka kanteleenvoiman linjoihin :D

 


Vieras

#506 Re: Re: Re:

08.01.2013 00:30

#504: Jukka Finni - Re: Re:

Turveperäistä pölyä on pidettävä terveydelle vaarallisena siinä missä muitakin maaperälähtöisiä pölyjä. Maaperän pölyjen haitallisista terveysvaikutuksista on olemassa runsaasti tutkimustietoa (Vartiainen M ym.Turvetuotannon pölypäästöjen ympäristöterveysriski. Loppuraportti – KTL:n julkaisuja B11/1998, 35.Kuopio). Ympäristön maaperälähtöisen pölyn on todettu altistavan lapset astmalle ja muille keuhkosairauksille (viite: Wigle DT et al..  J Toxicol Environ Health B Crit Rev. 2008: 11(5-6):373-517. Epidemiologic evidence of relationships between reproductive and child health outcomes and environmental chemical contaminants). Maaperän pölyn vaikutusta veren lyijypitoisuuksiin tutkitaan ja pölyä pidetään riskinä erityisesti lapsille (Viite: Taylor M, Schniering C. Arch Environ Occup Health. 2010: 1; 65:45-48: The public minimization of the risks associated with environmental lead exposure and elevated blood lead levels in children.)

Jukka Finni

#507 Re: Re: Re: Re:

08.01.2013 10:49

#506: - Re: Re: Re:

Kaikesta huolimatta valitsen turpeenpölyn ennemmin kun puupölyn, maantiepölyn, nastapölyn, kivenpölyn, radioaktivisen säteilypölyn.

Onko joku kuullut että joka vuosi 1000 ihmistä sairastuu Suomessa turvepölyn aiheuttamaan hengitystiesairauksiin?


Vieras

#508 Ei ole tuulivoimalla puhtaaat jauhot pussissa

08.01.2013 11:08

TS: Poliisi tutkii tuulivoimayhtiö Vitalon Powerin osakeantia
Maaseudun Tulevaisuustiistai, 10:53 Kommenteja: 0 Tekstin koko: A A A

Poliisi tutkii turkulaisen Vitalon Powerin osakeantia, jolla kerättiin rahaa tuulipuistohankkeiden toteuttamiseen.

Rikoskomisario Kirsi Alaspää kertoo Turun Sanomille, että esitutkinta on kesken, mutta näyttää todennäköiseltä, että asia etenee syyteharkintaan.

Poliisi tutkii tapausta petoksena ja markkinointirikoksena.

Yritys tavoittelee kymmenien miljoonien eurojen rahoitusta noin kymmenen tuulivoimapuiston rakentamiseen. Turun Sanomien mukaan osakeannissa ehdittiin koota yhteensä noin 300 000 euroa 20 sijoittajalta. Suurin sijoitus oli noin 200 000 euroa ja pienin 80.

Aiemmin Finanssivalvonta keskeytti Vitalon Powerin osakeannin, koska katsoi yhtiön menetelleen arvopaperimarkkinalain vastaisesti. Finanssivalvonta arvioi, että yritys oli markkinoinut osakeantia harhaanjohtavasti.

www.ts.fi

STT
en koskaan ala suomessa vihreäksi

#509 kansalaiselle ei tarvitse ministerin kommentoida

08.01.2013 16:24

Ympäristöministerille kerran lähetin postia Suomen energiapolitiikasta. Meni ministeriöön ja eduskuntaan mutta eipä ministeri katsonut aiheelliseksi vastauksia antaa, että semmonen ministeri.

Vieras

#510 Re: Re: Re:

08.01.2013 20:59

#503: Jukka Finni - Re: Re:

Oletko Jukka hyvä ajatellut, että tuhosit niiden asuinympäristön ja ne tulevat sinne suremaan menetystään näyttäen sinulle olemassolonsa kauneuden!

Ei tuo elukoiden esillä olo ole mitenkään sidoksissa turvesuohon. Itse asustelen täällä metsän/pellon keskellä ja saan seurata vastaavaa luonnon näytelmää ihan ilman koneiden pärinääkin (vielä). Joutsenet ja kurjet käyskentelevät pihanurmikolla eivätkä välitä edes meidän kahdesta isohkosta koirastakaan mitään - koiratkin kunnioittavat niitä eivätkä häiritse tai aja niitä pois. Kurkipariskunta saattaa kevätaamuna tulla makuuhuoneen ikkunan alle ja hihkaisee hiihaa, niin varmasti huomaat itsekkin, että on aamu! Teeriä olen parhaillaan laskenut (on valokuvakin) tuvan ikkunasta katsoen 98 kpl samalla kertaa. On näkynyt kettuja, kauriita, hirviä, jäniksiä, kaikenlaisia lintuja jne - siis ihan omassa pihapiirissä ...  tästä luonnon näytelmästä saisi kirjoitettua monta kirjaa. Kaupungissa tätä ei näe eikä osaa edes kuvitella.

 

 

Jukka Finni
Adressin tekijä

#512 Re: Re: Re: Re:

08.01.2013 21:50

#510: - Re: Re: Re:

Kyllä olen ajatellut asiaa ja tullut siihen tulokseen että eläimmet kunnioittavat ja turvetuotanto kunnioittaa niitä. Västäräkkiä käy sääliksi kun se yritti edellis keväänä tehdä traktorin pakoputkeen kahdeksan kertaa pesän. Nopein pesän rakentamis tapahtuma kävi tunnissa. Lopulta sen pesä löytyi ojajyrsimen heittosiiven kolosta. Selvästi turvelintu.

Eläimmet tykkää tulla turvesuolle itikoita karkuun. Valmiilla turpeennostosuolla ei ole itikoita ja se on selvästikkin eläimmien mieleen.

Siinä nähdään kuinka kaupungit on tuhonnut eläimmien elinympäristön.


Vieras

#514 Re: Kaukolämmön hinnan nousua

08.01.2013 22:44

#513: Jukka Finni - Kaukolämmön hinnan nousua

Kaukolämmön hinnannousuhan johtuu nyt siitä, että turve ei ole 'vakaa' polttoaine ja kaukolämmön hintaa on pidetty alhaalla sen varaan lasketulla systeemillä

 

 

 


Vieras

#515 Re: Re: Kaukolämmön hinnan nousua

09.01.2013 07:09

#514: - Re: Kaukolämmön hinnan nousua

Mistähän johtuu, ettei se enään ole `vakaa`??

Turvetuotannosta poistuu loppuunkäytettyjä alueita, eikä uusille korvaaville aloille saada lupia. Eli lupaviranomaisen viivyttelystä ja poliittisesta tahdosta johtuen, kaukolämmön hinta kallistuu.

Mitä tulee turvepölyn vaarallisuuteen, niin kaupunkien katupöly lienee vähintäänkin yhtä, ellei jopa vaarallisempaakin kuin turvepöly. Miksei "piipertäjät" ole jo sankoinjoukoin vaatimassa kaupunkeja lopetettaviksi ja purettaviksi? Varmaan sinne kaupunkien alle on tuhoutunut muutakin arvokasta luontoa ja koppakuoriasten / sammakoitten elinalueita.


Vieras

#516

09.01.2013 08:53

Lisäsit sitten tuon "enää", se ei ole vakaa koskaan ollutkaan.

Vieras

#517 Re: Re: Re: Kaukolämmön hinnan nousua

09.01.2013 17:18

#515: - Re: Re: Kaukolämmön hinnan nousua

Mm. Vapo vertaa hakemuksissaan turvepölyä kaupunkipölyyn. En kyllä pidä kaupunkipölyäkään kovinkaan terveellisenä.

 

Ei enään vihreä

#518 Ammattitaidon tarpeellisuuden huomaa siinä vaiheessa kun se puuttuu

11.01.2013 11:51

Metsän oudot päästöt

Ilmastopolitiikan tavoite on hillitä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin pääsyä ilmakehään. Politiikan logiikan hahmottaminen ei silti aina ole helppoa.

Kasvavat metsät ovat hiilinieluja eli sitovat niitä hiilidioksidipäästöjä, joita muualla tuprutellaan. Suomessa metsät nielevät yli puolet koko maan ilmakehään päästämistä kasvihuonekaasuista.

Runsas vuosi sitten Durbanin ilmastokokous päätyi kuitenkin sopimukseen, jossa metsistä tuli hiilinielujen sijasta päästölähde. Jos metsää siirtyy muuhun käyttöön, nielu pienenee, mikä puolestaan lasketaan päästöjen lisäämiseksi.

Ongelma koskee tietysti vain niitä maita, joilla yleensä on vielä metsää jäljellä.

Suomelle tilanteen tekee epäreiluksi myös se, että metsien kasvu – ja samalla hiilensidonta – on vauhdittunut koko ajan, vaikka metsää on raivattu muun muassa peltojen ja rakennusten tarpeisiin. Ilmastosopu tunnistaa kuitenkin vain metsäpinta-alan, ei puuston kasvua.

Ilmastolakia valmisteleva hallitus miettii kuumeisesti keinoja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Listalla ovat myös metsätalouden ”päästöt” eli metsäkato.

Kun mittari on huono, myös tuloksen parantamiseen tähtäävät keinot muodostuvat usein huonoiksi. Nyt keinoiksi esitetään muun muassa metsien kunnostusojitusten ja hakkuiden rajoittamista sekä suojelun lisäämistä (MT 9.1.). Ne kaikki vähentävät metsien kasvua ja siten myös hiilensidontaa.

Ilmastoneuvottelujen lopputulos oli outo. Myös aiotuissa jatkotoimissa alkuperäinen tarkoitus tuntuu unohtuneen

Entinen vihreä

#519 Suomiko pelastaa maailman

14.01.2013 13:59


Historiallisen paha savusumu vaivaa Kiinan pääkaupunkia Pekingiä. Viime lauantaina tilanne oli niin huono, että ilmansaasteiden määrää mittaava indeksi loppui kesken. Tilanteen ennakoidaan helpottavan aikaisintaan tiistaina.

Koulut ovat pitäneet oppilaita sisätiloissa, ja hengityssuojaimet on myyty loppuun useista apteekeista. Lisäksi sairaaloista on ilmoitettu, että hengitysvaikeuksista kärsivien potilaiden määrä on kasvanut noin viidenneksen.

Viranomaiset ovat yrittäneet helpottaa tilannetta pakottamalla tehtaan leikkaamaan tuotantoaan ja siten vähentämään saastepäästöjä. Lisäksi rakennustyömailla on suihkutettu vettä, jotta työmaiden pöly ja tomu eivät nousisi ilmaan pahentamaan tilannetta entisestään.

Pienhiukkasten määrä on suurin Pekingissä koskaan mitattu, tosin viranomaiset ovat kertoneet mittaustuloksista julkisesti vasta viime vuoden alusta lähtien. Viranomaiset joutuivat antamaan periksi maan kasvavalle keskiluokalle, jonka ympäristötietoisuus on lisääntynyt.

Ilmansaasteet ovat merkittävä ongelma Kiinassa. Maan nopea teollistuminen, riippuvuus hiilivoimasta, ajoneuvojen määrän räjähdysmäinen kasvu ja piittaamattomuus ympäristölainsäädännöstä ovat heikentäneen ilmanlaatua Kiinan kaupungeissa.

Ilmanlaatu on heikoimmillaan talvisin, koska esimerkiksi lämmityksen vuoksi. Kasvanut energiantarve katetaan lisäämällä hiilen polttoa.
Lähteet:AP Teemu Toivola Yle Uutiset
Jukka Finni
Adressin tekijä

#521 KOPIOITU NETTI MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 15.1.2013

15.01.2013 10:44

Turve taipuu taimisuojaksi ja golftiiksi
Ympäristötiistai, 10:22 Kommenteja: 0 Tekstin koko: A A A

Kirsi Immonen/VTT
Kirsi Immonen/VTT VTT:n kehittämää biohajoavan muovin ja turvekuidun komposiittia voidaan käyttää monien käyttötarvikkeiden materiaalina. Kuvan kupit on valmistettu turvekomposiitista.

VTT:n kehittämää biohajoavan muovin ja turvekuidun komposiittia voidaan käyttää monien käyttötarvikkeiden materiaalina. Kuvan kupit on valmistettu turvekomposiitista.

VTT on kehittänyt menetelmiä ja tuoteinnovaatioita turpeen nopeimmin uusiutuvan pintakerroksen jalostamiseksi energiakäytön sijaan. Turvekuiduista saadaan biopohjaisia komposiittimateriaaleja esimerkiksi puutarhatuotteisiin, rakennuslevyihin ja käyttöesineisiin.

Biokomposiittien kehityksellä pyritään vähentämään öljypohjaisten raaka-aineiden käyttöä. VTT:n mukaan turvekuitu sopii monien tuotteiden materiaaliksi, sillä se on edullinen, vedenkestävä, luja ja biohajoava luonnonmateriaali. Sillä on myös hyvät palonkesto-ominaisuudet.

VTT on kehittänyt lämpömuovattavia ja levymäisiä turvekuitua sisältäviä materiaaleja ja kuidulle soveltuvia esikäsittelytapoja. Turvekuituna voidaan käyttää jyrsinturvetta. Se toimii sekä täyteaineena että lujittavana materiaalina komposiittirakenteessa.

Komposiitissa noin puolet on turvekuitua ja puolet biohajoavaa muovia, erikoistutkija Kirsi Immonen VTT:ltä kertoo.

”Komposiittituotteisiin tarvittava raaka-ainemäärä olisi murto-osa tämänhetkisestä turpeen tuotannosta, mikä tukee käyttöä ekologisissa tuotteissa. Komposiittituotanto on myös vaihtoehto turpeen poltolle ja säilyttäisi työpaikkoja turveteollisuudessa”, VTT toteaa tiedotteessaan.

Turvekuitua sisältäviä materiaaleja voidaan käyttää esimerkiksi rakennuslevyissä ja -listoissa, taimisuojissa ja istutusastioissa, kuluttajatuotteissa kuten golftiissä ja koriste-esineissä sekä biohajoavissa pakkauksissa ja hautaustuotteissa.

Suvi Niemi
Jukka Finni
Adressin tekijä

#522 KOPIOITU NETTI MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 15.1.2013

15.01.2013 10:49

Hautala perää Vapolta panostusta uusiutuvaan energiaan
Maaseudun Tulevaisuustiistai, 08:37 Kommenteja: 0 Tekstin koko: A A A

Turveyhtiönä tunnetun Vapon pitäisi löytää uusia kasvualoja aidosti uusiutuvan energian alalta. Näin sanoo ministeri Heidi Hautala (vihr.), joka vastaa valtion omistajaohjauksesta.

Yhtiön kehittämä biopolttoaineteknologia luo Hautalan mukaan Vapolle lisää mahdollisuuksia.

Valtioenemmistöisen yhtiön liikevaihdosta kolmannes tulee turpeesta. Uusille turvetuotantoalueille on kuitenkin vaikeaa saada lupia.

Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny harmittelee, että turve nähdään nykyään niin huonossa valossa. Suomessa on hänen mukaansa paljon lämpövoimaloita, jotka tarvitsisivat turvetta polttoaineekseen. Hänen mukaansa lämpökattiloiden muutokset tulevat kunnallisille energiayhtiöille kalliiksi.

”Uusilla tuotantoalueilla vesien puhdistusjärjestelmät pienentävät alapuolisten vesien kuormitusta verrattuna aikaan ennen turvetuotantoa.”

Ministeri Hautalan mukaan turvetta on pidettävä fossiilisena polttoaineena.

STT
Jukka Finni
Adressin tekijä

#523 KOPIOITU NETTI MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 15.1.2013

15.01.2013 10:59

Kuluttajien maksuhäiriöt liki 90-luvun laman tasolla
Maaseudun Tulevaisuustiistai, 10:12 Kommenteja: 0 Tekstin koko: A A A

Kuluttajille kertyi viime vuonna maksuhäiriömerkintöjä sellaiseen tahtiin, että niiden määrä lähestyy jo 90-luvun laman aikaista tasoa.

Suomen Asiakastiedon mukaan uusia maksuhäiriömerkintöjä sai viime vuonna peräti 257 000 kuluttajaa, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimäärin yhdellä henkilöllä oli seitsemän häiriömerkintää, mutta joillakin jopa useita satoja.

Yhteensä Asiakastiedon luottotietorekisterissä oli vuoden lopussa 346 000 henkilöä. Se on eniten sitten vuoden 1998.

Käräjäoikeuksien antamat velkomistuomioita rekisteröitiin lähes 340 000 eli viidennes enemmän kuin toissa vuonna.

Maksuhäiriöiden määrä vaihtelee kovasti eri puolilla Suomea. Inarissa maksuhäiriömerkintä on yli 11 prosentilla. Ahvenanmaan pienissä kunnissa määrä jää alle 2 prosenttiin.

S

Vieras

#524 Re: KOPIOITU NETTI MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 15.1.2013

15.01.2013 14:38

#523: Jukka Finni - KOPIOITU NETTI MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 15.1.2013

Lienevätkö turpeesta toimeentulonsa saavia?