#500: Jukka Finni -

Suo-ojitusten suureksi todetut haitat metsäkanalintukantoihin liittyvät elinympäristöjen (nimenomaan poikueympäristöjen) häviämiseen.

Ekologiaa on vaikea ymmärtää, ja tuollaisia "oikotulkintoja" voi syntyä, jollei siihen perehdy tieteellisten tutkimusten avulla sekä omakohtaisella pitkäaikaisella seurannalla. Ohessa hiukan apua tiedon puutteeseen FT Gilbert Ludwig'in väitöskirjaan perustuvasta Suomen Riistan julkaisusta. Kannattaisi lukea. Sieltä metsä- ja suo-ojitusten haittavaikutukset kanalintukantoihin edes hiukan avautuvat maallikoillekin.

https://www.jyu.fi/bioenv/en/divisions/eko/coeevolution/pubs/Ludwig%20Suomen%20riista%2055.pdf

#501: JK - Re:

Tieteellistä tutkimusta on sen verran omalta kohdalta että viimmeset 20v mitä olen sitä turvesuota ollut tyhjäämässä joka vuosi n. 50 kpl teeriä tulee samoille turvesaroille mellastamaan/soiduntumaan. Siinä olikin mielenkiintoista nostaa kuiviketurvetta kun oli teerensontaa kerrostuma. Teeret on kesyyntynyt niin että saa mennä viereistä sarkaa koneilla ohitse. Samalle saralle ei sovita. Silloin ne menee ojan yli niille saroille mistä on kuivat turpeet kerätty. Ilta/aamu yö lintu tuntuu olevan. Samalla nevalla viimmeset 7 vuotta on joutsenet pesinyt palovesi altaassa. 2006 vuonna niistä oli oikeasti harmia. 6 poikasta sonti sellasia aikusen ison koiran kokoisia jätöksiä pitkin nevaa. Siitä onneksi kerättin polttoturvetta. Oli toki mielessä et mitä lämpölaitos sanoo jos näytteestä tulee pelkkää joutsenen sontaa. Joutsenet ymmärsi siirtyä vähä edemmäksi kun tuli koira taloon mikä kävi tutkimassa pesimä paikan. Silti joutsenet pesii siinä turvesuon läheisyydessä. Kahtena vuotena on muitakin joutsen pariskuntia yrittänyt tulla samalle reviirille pesimään mut nämä joutsenet mitkä siinä on asunut niin pitää huolen ettei muita pariskuntia tule niiden reviirille. Yhden joutsen tappelun olen nähnyt. Kolme joutsenta lähti lentoon ja neljännestä tais tulla ketun ruokaa (ei päässyt lentoon). Turvepölyä ne ei siedä mut muuten saa mennä 10m päästä. Kurjet sopii samalle tontille. Kurkiista ei ole ollut haittaa.

Punaketun onnistuin kesyttämään 2007 kesällä eväs leivillä. Kettu olikin joka öinen vieras varikolla. Hirvet on naapurin pellolla ollut joka kesäinen näky. Kaksi viimmeisintä vuotta ollut hirvi vapaita vuosia. Joko metsästäjät ne ampui tai sit on karhu tullut samalle tontille. Sorsat pesii turvesuon lasku ojassa. Joka kesäinen ilmiö. Juotsenet tuli viimme keväänä lumen aikana turvesuolle nukkumaan. Niiden oli turvallista olla kun koneet pörräs n. 60 metrin päässä.

Kaikkia turvesuon eläimmiä yhdistää sama asia. Koneen kun pysäytät, siinä vaiheessa päät nousee. Oven kun avaat ottaaksesi valokuvan niin siinä vaiheessa näkyy eläimmestä enää perävalot. Kannattais tulla tutustumaan turvesuon eläin tarhaan niin avautuis silmät totuudesta. Tutustuminen eläin lajeihin alkaa jo keväällä ja kestää pitkälle syksyyn. Asiaan kannattaa varata koko kesä aikaa. Itse asun turvesuolla  n. 4-5 kuukautta vuodessa. Eri turvesoilla ja siinä tulee turvesuon eläimmet tutuksi. Susien ja karhujen jälkiä myöden. Ikään ei ole ollut ruuhkaa vaunupaikasta et tämä on meidän paikka ettet kyllä tuu tähän asumaan. Ainoat ihmiset mitä liikkuu turvesuo luonnossa on varkaat, metsästäjät, metsäkonemiehet, 1-3 marjastajaa kesän aikana, uteliaat, 1-2 juoppoa mitkä tietää kaikesta kaiken ja työnjohto. Siinä on se porukka mikä on luonnossa.