#33075: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Yksinkertaisin ja perustelluin vastaus kysymykseen ”Koskeeko Vanhan testamentin laki uskovia osittain vai ei ollenkaan” on siis ”ei ollenkaan”.

Entä  ”Kristuksen laki”,  josta Paavali puhuu? (1 Kor. 9:21, Gal. 6:2) Se tarkoittaa sitä, että kristittyä ei ole vapautettu moraalinormeista, jotka perustuvat  Jumalan luonteelle. Näiden normien seuraaminen ilmentää kristityn elämässä Jumalalta tulevaa rakkautta ja on Jumalan Hengen vaikuttamaa.

jatkuu...

#33080: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Miksi kristityt poimivat Vanhan testamentin laista Kymmenen käskyä moraalisesti sitovina, mutta jättävät huomiotta sen, että samassa laissa on määräyksiä, jotka tuntuvat moraalisesti puutteellisilta, esim. määräykset orjista?

Tämä kritiikkihän liittyy edellämainittuun asetelmaan, jossa katsotaan Vanhan testamentin moraalilain olevan voimassa. Mutta vaikka emme ottaisikaan moraalisäädöksiä Vanhasta testamentista, onko tällainen luonnehdinta Mooseksen lain moraalista millään tavalla perusteltu?

Edellä kohdassa mainitun Raamatun ilmoituksen progressiivisuuden vuoksi Mooseksen laki ei ollut Jumalan viimeinen sana. Vanhassa testamentissa itsessään on viittauksia tulevaan, pysyvään liittoon (Jer. 31; Hes. 36). Mooseksen lain säädökset eivät edustaneet Jumalan ihannetta kaikille ihmisille kaikkialla. Ihanteet oli asetettu luomisen yhteydessä (1 Moos. 1–2). Raamatussa tehdään selväksi, että kaikissa ihmisissä on Jumalan kuva, mihin perustuu myös ihmisen arvo - ja koska ihminen on moraalinen olento, hänellä on myös moraalinen vastuu. Ihmiset kuitenkin hylkäsivät ja vääristivät nämä ihanteet. (Copan, s. 59).

Mooseksen aikaisen Lähi-Idän kultuuri ja sosiaaliset rakenteet olivat moraalisesti pahoin turmeltuneita. Näiden olosuhteiden keskeltä Jumala nosti liittoyhteyteensä kansan, jolle antoi kulttuurin perustan ja lainsäädännön. Tässä laissa moraaliset ihanteet sopeutettiin yhteisöön, jonka asenteet ja tavat olivat tuon ajan rakenteiden ja vaikutteiden muokkaamia. Lain lähtökohtana oli se, että se oli toteuttamiskelpoinen, ja sen tarkoitus oli kehittää ihmisiä moraalisesti. (Mts. 63).

jatkuu...