Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

Kommentoitu viesti


Vieras

#33081 Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

30.03.2014 09:07

#33080: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Miksi kristityt poimivat Vanhan testamentin laista Kymmenen käskyä moraalisesti sitovina, mutta jättävät huomiotta sen, että samassa laissa on määräyksiä, jotka tuntuvat moraalisesti puutteellisilta, esim. määräykset orjista?

Tämä kritiikkihän liittyy edellämainittuun asetelmaan, jossa katsotaan Vanhan testamentin moraalilain olevan voimassa. Mutta vaikka emme ottaisikaan moraalisäädöksiä Vanhasta testamentista, onko tällainen luonnehdinta Mooseksen lain moraalista millään tavalla perusteltu?

Edellä kohdassa mainitun Raamatun ilmoituksen progressiivisuuden vuoksi Mooseksen laki ei ollut Jumalan viimeinen sana. Vanhassa testamentissa itsessään on viittauksia tulevaan, pysyvään liittoon (Jer. 31; Hes. 36). Mooseksen lain säädökset eivät edustaneet Jumalan ihannetta kaikille ihmisille kaikkialla. Ihanteet oli asetettu luomisen yhteydessä (1 Moos. 1–2). Raamatussa tehdään selväksi, että kaikissa ihmisissä on Jumalan kuva, mihin perustuu myös ihmisen arvo - ja koska ihminen on moraalinen olento, hänellä on myös moraalinen vastuu. Ihmiset kuitenkin hylkäsivät ja vääristivät nämä ihanteet. (Copan, s. 59).

Mooseksen aikaisen Lähi-Idän kultuuri ja sosiaaliset rakenteet olivat moraalisesti pahoin turmeltuneita. Näiden olosuhteiden keskeltä Jumala nosti liittoyhteyteensä kansan, jolle antoi kulttuurin perustan ja lainsäädännön. Tässä laissa moraaliset ihanteet sopeutettiin yhteisöön, jonka asenteet ja tavat olivat tuon ajan rakenteiden ja vaikutteiden muokkaamia. Lain lähtökohtana oli se, että se oli toteuttamiskelpoinen, ja sen tarkoitus oli kehittää ihmisiä moraalisesti. (Mts. 63).

jatkuu...

Vastaukset


Vieras

#33082 Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

2014-03-30 09:11:48

#33081: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Elämä oli raakaa, ja sivilisaatio monin tavoin moraalisesti puutteellista. Meidän ei Raamattua lukiessamme tarvitse yrittää selittää pois sellaisia kohtia kuin Joos. 10:22–27, jossa Joosua surmasi viisi Kanaanin hallitsijaa ja ripusti heidän ruumiinsa hirsipuuhun koko päiväksi. Se, mitä hän teki, heijasti sen ajan moraalista tilaa.

Laki oli siunaus Jumalalta ja toi mukanaan monia merkittäviä moraalisia parannuksia yhteisöön. Laki ei kuitenkaan täysin muuttanut tuon ajan tapoja ja oletuksia - kuten lain muutokset eivät lyhyessä ajassa muuta ihmisten totuttuja asenteita nykyäänkään.

Mooseksen laki on moraalisesti huomattavasti korkeammalla tasolla kuin muu tuolta ajalta ja alueelta tunnettu lainsäädäntö erityisesti mitä tulee naisten ja orjien kohteluun ihmisarvoisella tavalla. Vaikka jotkut orjia koskevat lait ovat ongelmallisia nykypäivän näkökulmasta, Mooseksen laki kuitenkin oli merkittävä askel kohti korkeampaa etiikkaa ja humaanimpaa asennetta palvelijoita kohtaan. Rangaistuksia rajoitettiin ja vieraiden kansojen karanneille orjille annettiin turvapaikka Israelista. Uuden testamentin puolella Rooman valtakunnan oloissa kehitystä tapahtui edelleen: Orjat nähtiin isäntiensä kanssa tasavertaisina seurakuntalaisina. (Mts. 61,63)

Mutta vaikka Paavali antoi orjille tämän uudenlaisen aseman ja Jeesuksen opetuksessa naisen asema yhteiskunnassa nousi merkittävästi, näiden ryhmien asema ei  parantunut niin paljon kuin sen olisi pitänyt. Se, mitä käytännössä nähdään raamatullisilta ajoilta ei siis välttämättä toteuttanut Raamatun opetuksen kaikkia periaatteita ja ole sen oikea kuvaus. (Ericksson, s. 124)


jatkuu...