#24881: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Et siis ymmärrä maailmaa sieltä käskyviidakostasi etkä ilmeisesti näe Jeesusta omien oppiensa toteuttajana. Juutut pykäliin etkä näe, kuinka niitä Evankeliumissa halutaan toteutettavan. Etkä huomaa, että juuri tätä tiukkapoista tapaa tulkita lakeja Jeesus myös vertauksissaan ja toiminnassaan kritisoi rankalla kädellä.

No, niin kuin sanoin, keskustelua kanssasi on hedelmätöntä jatkaa. En siis kommentoi enää asiaa.

#24883: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:  

Pakenet siis jälleen?

Sanoit että et ole teologi, mutta olet kuitenkin jatkuvasti yrittänyt väkisin tuputtaa jotakin omituista korviketeologiaasi, jolla yrität väkisin vääntää kysymykseni Jumalan rakastamisesta yli kaiken, vain jonkinlaiseksi ihmelliseksi "pyytettömäksi heittäytymisen"-asiaksi(?), piittaamatta lainkaan siitä mitä Raamattu kokonaisuudessaan meille opettaa Jumalan rakastamisesta, lähtien VT:n kymmenen käskyjen perustasta, ja jatkuen koko Uuden Testamentin kautta jokaiselle ihmiselle elämänohjeeksi hänen kaikille elämänalueilleen. Olet oman vääristyneen filosofiasi vanki, etkä toisaalta voikaan (luonnollisena ihmisenä) käsittää ja vastaanottaa sitä totuutta, joka Jumalan Pyhän Hengen kautta Raamatun sanasta avautuu. Mutta ehkäpä silmäsi vielä eräänä päivänä saavat avautua ymmärtämään nämä asiat:

"Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat” (1. Joh. 5:2-3) 

"Joka sanoo: "Minä tunnen hänet", eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä. Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme. Rakkaani, en minä kirjoita teille uutta käskyä, vaan vanhan käskyn, joka teillä on alusta ollut; tämä vanha käsky on se sana, jonka te olette kuulleet.” (1 Joh. 2:1-7)

"Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä [tahallaan] tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut." (1 Joh. 3:6) "Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä" (Hebr. 10:26)

#24883: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Hei,  olen kaikenaikaa ajatellut keskustelustanne,  että siinä taitaa olla tuttu asetelma:  aidasta ja aidan seipäistä.  Mutta ystävät  rakkaat,  se todenäköisesti  johtuu tästä adressitilanteesta,  ja kieppumisesta tämän aiheen kimpussa.  Uskoisin,  että monelta uskovaiselta tulisi todellinen ylistyslaulu Jumalan sulasta rakkaudesta  kaikesta hyvyydestä,  jos olisimme puhumasssa vaikka mistä muusta asiasta maailmassa.

Toisin sanoen tässä yhteydessä tuppaa tulemaan aikalailla  lakihenkisyyteen kallistuva näytös meidän uskonelämämme sisällöstä,  vai mitä olette mieltä?  Kuitenkin niin moni on löytänyt juuri   Rakkauden Herran  ja jopa rakastunutkin häneen.  
Lähimmäisemme ei ehkä kuitenkaan ole koskaan sitä balsamia kokenut.  Siksi älkäämme unohtako, että häntäkin varten se on olemassa.