Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

”Tulevaisuuden alalta raivattava esteet”

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila
vaatii hallitusta poistamaan turhat esteet
maatalouden investointien tieltä.

KIURUVESI (MT)



Pahin jarruttaja investoinneille on ympäristölupien viipyminen hallinnossa, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi perjantaina Viljo-messuilla Kiuruvedellä.

Tällä hetkellä aluehallintovirastoon lähetettyä hakemusta ei saateta edes avata kymmenessä kuukaudessa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) totesi ympäristölupakäytännön jääneen ajasta jälkeen. Nykyisin kunnat saavat myöntää luvat vain pienimmille hankkeille, ja isommista päättävät aluehallintovirastot.

Koskisen mielestä rajoja voitaisiin muuttaa, jotta kunnat pystyisivät tekemään lupapäätökset myös entistä suuremmille hankkeille.

”Kunnilla on taito tehdä päätökset, ja ne pystyisivät hoitamaan luvat nopeammin.”





Ruoka on tulevaisuuden ala



Marttila totesi puheessaan, että taloustilanne ei ole helpottanut – toisin kuin hallituksen laskelmissa aiemmin oletettiin.

”Vienti ei ole lähtenytkään vetämään eikä ole pelastanut. Talous pitääkin saada kuntoon omin voimin.”

Marttila ei usko elvytysvaraa olevan paljon käytössä. Elvytyksen hän suuntaisi teiden korjauksiin ja mahdollistamaan ruoka-alan tulevaisuuden kasvun.

”Ruoka-alaan panostaminen on todellinen tulevaisuusinvestointi, vaikka monella taholla edelleen haikaillaan jonkin uuden ja ihmeellisen perään.”





Alkuperä on myyntivaltti



Koskinen kertoi alkuperämerkintälainsäädännön etenevän hitaasti EU-tasolla.

Hän kuitenkin muistutti, ettei mikään estä tekemästä merkintöjä, vaikka niitä ei vaadita. ”On myyntivaltti, kun paketissa lukee tilan tarkkuudella, mistä liha tulee.”

EU:n maatalousuudistus nousi ministerin ja MTK:n puheenjohtajan puheissa odotetusti esiin. Koskinen sanoi nyt ensimmäistä kertaa käytetyn yhteispäätösmenettelyn toimineen hyvin.

Marttila totesi uudistuksen lopputuloksen olevan parempi kuin odotettiin.





Ministeriön nimi säilyy



Maa- ja metsätalousministeriön nimi oli tarkoitus muuttaa tänä vuonna ruoka- ja luonnonvaraministeriöksi. Muutosta ei hallituspuolueiden erimielisyyksien takia tullut.

Koskinen on tapahtuneesta pettynyt. ”Nimen muutokselle olisi ollut tarve. Se olisi paremmin kuvastanut ministeriön vastuualueita.”

Myös Marttila olisi mieluusti ottanut uuden nimen käyttöön.





Viljelijöitä arvostetaan



Marttilan mukaan viljelijöistä on tullut maailmanpolitiikan avainhenkilöitä.

Ruoka nousee maailman johtajien tapaamisessa keskustelulistojen kärkeen. Ruoka on läsnä, kun puhutaan köyhyyden poistamisesta tai ilmastonmuutoksesta.

Investoinnit maatalouteen eivät kuitenkaan ole Marttilan mukaan sillä tasolla kuin mitä niiden pitäisi olla, jotta tulevaisuuden haasteisiin ruuan riittävyydestä voitaisiin vastata.

Marttila totesi suomalaisen ruuan ja viljelijän arvostuksen olevan nyt korkeammalla kuin miesmuistiin. ”Viime vuodet ovat näyttäneet, miten iso asia ruuan turvallisuus, laatu ja riittävyys ovat.”

Marttila muistutti viljelijöitä olemaan tämän vuoksi myös itse ylpeitä omasta työstään.



TUURE KIVIRANTA

Pääkirjoituksetmaanantai, 05:01 Kommenteja: 1 Tekstin koko: A A A
”Hallinto ei saa olla kasvun ja yrittäjyyden jarru.”

Kesälomiensa jälkeen Suomen hallituksella on edessään tosi paikka. Elokuun budjettiriihestä pitäisi puristaa ulos päätöksiä, joiden varassa maan talous alkaisi kääntyä vakaammalle pohjalle.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on arvioinut, ettei elokuu ole vielä aika suuremmille talouspäätöksille. Moni muu on jo kiirehtinyt suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä parantavia rakenteellisia uudistuksia.

Talouden alamäki on ollut joka tapauksessa sen verran jyrkkä, että paineet hallitusta kohtaan kasvavat. Kansa odottaa tietoa siitä, kuinka valtion velkaantuminen, työttömyys ja rakenteellinen kestävyysvaje saadaan hallintaan.

Poliittisesta vasemmistosta on tarjottu lamalääkkeeksi laajempaa elvytyspakettia – jopa lisävelkaantumisen uhalla. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ehti laajan velkaelvytyksen jo torjumaan, mutta hänkin olisi valmis pohtimaan elvytykselle tehokkaita täsmäkohteita.

Puheet komikannan paluusta eli hallituksen tukemasta laajasta tuloratkaisusta ovat viime viikkoina lisääntyneet siinä määrin, että hallituksenkin on siihen varauduttava. Keinona ei enää voi kuitenkaan olla työmarkkinajärjestöjen kirjoittaman laskun työntäminen valtion syliin.

Tärkeintä olisi kuitenkin käyttää niukat elvytysvarat viisaasti. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila antaakin hallitukselle hyvän perusohjeen täsmäelvytykseen.

”Tärkeintä on tehdä päätöksiä, joilla talous kääntyy kasvuun ja kasvun jarruja karsitaan. Kasvua ja uusia työpaikkoja syntyy vain elinkeinotoiminnan piristämisen kautta”, Marttila sanoi perjantaina Viljo-messuilla Kiuruvedellä.

Kun valtio edelleen joka tapauksessa velkaantuu, on suuri merkitys sillä, sijoitetaanko velkaraha tuotantoon vai kulutukseen. Kun luodaan edellytyksiä tuotannolle ja investoidaan tulevaan, näkyvät sijoitukset nopeasti myös kansalaisten kulutuskykynä.

Marttila listaa tie- ja siltahankkeet, maatilarakentamisen sekä bioenergian tuotannon taloutta piristäviksi kärkihankkeiksi. Hän tosin pelkää, etteivät kaikki – tarkoittaen ilmeisesti osittain maan hallitustakin – halua tätä vielä tunnustaa.

Silmät kannattaisi kuitenkin avata.

Maaseudun vihreät elinkeinot hyödyntävät kotimaan luonnon kasvua, tuottavat työpaikkoja myös jalostukseen, kauppaan ja kuljetuksiin sekä korvaavat tuotteillaan tuontiruokaa ja -energiaa. Vientialoista turkistuotanto lienee nopein, ellei peräti ainoa kasvuala.

Maaseudulla siis harjoitetaan kansantalouden kannalta hyvinkin mielekästä toimintaa.

Hallituksen päätöksiä helpottaa se, ettei elvytys kaikissa tapauksissa vaadi edes julkista rahaa. Suomessa juroo lukuisia tuotannollisia investointeja pelkästään hallinnollisista syistä.

Vaadittavien lupahakemusten hidas käsittely sekä asiakkaan ja papereiden pompottelu viranomaisten välillä on etenkin talouden taantumassa kestämätöntä. Varsinkin ympäristöhallinto vaikuttaa toisinaan suhtautuvan suorastaan vastentahtoisesti tuotantotalouteen.

Hyvä hallinto edistää ja helpottaa kansalaisten ja yritysten toimintaa. Suomessa ja EU:ssa hallinnolla on monissa tapauksissa jarruttava vaikutus, joka hidastaa tai jopa estää järkevän ja mielekkään toiminnan.

Hallitus joutuu jatkossa tekemään vaikeita päätöksiä. Velaksi eläminen alkaa olla tiensä päässä, eikä kansantalouden hyvinvointi voi olla enempää, kuin mitä se omalla työllään ansaitsee.

Hallituksen työtä helpottaa huomattavasti, jos se järkevän täsmäelvytyksen lisäksi onnistuu raivaamaan pois yrittäjyyttä ja kasvua vaikeuttavat säädökset.

Maaseudun Tulevaisuus
Tulosta

#751: Jukka Finni - Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 29.7.2013

Maanviljelijät ja turvefirmat eivät ole samassa asemassa - turveluvat on käsitelty (myönnetty) jo valituksineen kymmenessä kuukudessa !!!

#753: - Re: Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 29.7.2013

Siis korjaan että kymmenessä vuodessa saa nykypäivänä turveluvan.

#751: Jukka Finni - Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 29.7.2013

Marttila sanoi myös, että ruuantuotannon kannattavuuteen panostaminen hyödyttää, vaihtotase saadaan kuntoon, kun ryhdytään syömään suomalaista ruokaa - eipä puhunut turpeesta mitään, että sillä korjattaisiin vaihtotaseita. Sama pätee kaikkeen muuhunkin kuten Paleface sanoo laulussaankin, että julkisivuduunarit Tallinnasta tuodaan...

 

 

#754: Jukka Finni - Re: Re: Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 29.7.2013

kuulostaa hyvältä!

 

Kannatan ympäristön suojelua, mukaan pittää ottaa myös ihmiset ja ihmisten toimeentulo koko elämä, eikä hihhuloija joutavanpäiväsyyksiä. Ihminen tarttee töitä toimeentuloon. Suotakoon ihmisille työ ja sitä kautta toimeentulo eikä pyrrätä kukkahattupäässä, marihuulessa...

Kolumni: JOUKO RÖNKKÖ

Energiaa maalaisjärjellä

”Ihan hyvä että intialainen ja kiinalainen saavat työtä.”

Ilmaston muutoksen torjuminen sopii useimmiten hyvin yhteen tavallisen maalaisjärjen käytön kanssa. Jos säästetään energiaa, säästyy myös rahaa. Vähennetään siis turhaa kulutusta ja siirrytään käyttämään vähemmän kuluttavia laitteita.

Maalaisjärkeen ei kuitenkaan sovi, että ostetaan kalliilla uudet laitteet vähän käytettyjen tilalle vain sen takia, että siinä säästetään muutama euro. Ehkä piankin ollaan vaatimassa niiden tilalle taas vähemmän kuluttavia, ja taas saadaan satasella euron säästö. Ei käy.



Hankinnoissa energiaa voi säästää todella paljon. Sääntö numero yksi on: jätä turhimmat ostot tekemättä.

Numero kaksi: Suosi käytettyjä, hyvin toimivia laitteita aina kun mahdollista. Uusilta koneilta vaadi taloudellisuutta.

Energian tuotannossa pannaan eurot siihen koriin, missä tuotetaan vähin päästöin kotimaista energiaa. Kannattaa käyttää muutama euro siihen, että hake ja turve saadaan korjattua ja kuljetettua tehokkaasti. Kannattaa tukea polttotekniikoiden ja laitteiden kehittelyä ja myös laitteiden vaihtoa parempiin silloin, kun se tuo selvää säästöä.

Maalaisjärjen vastaista – ja epärehellistä – on tietenkin estää turpeen tuotanto kohtuuttomilla lupavaatimuksilla ja ihmetellä sitten, miksi voimalat siirtyvät kivihiileen.



Ilmasto ja maalaisjärki kiittävät myös silloin, kun tavarat tuotetaan vähin päästöin ja tehokkaasti. Järkeä ei ole siinä, että tehokas tuotanto tehdään mahdottomaksi ja ajetaan teollisuus pois kotimaasta, sinne, missä tuhlaus ja saastuttaminen rehottavat.

Kuten ilmastonmuutokset airuet niin usein toistavat, saasteet ja päästöt eivät pysähdy valtakuntien rajoille. Savuttavien ja saastuttavien laitosten siirtäminen Kiinaan saattaa rauhoittaa vihreää unta mutta ei auta ilmastoa.

Hiilitonni se on kiinalainenkin.

Te, jotka olette tähän saakka nyökytelleet, älkää väittäkö, että EU määräisi meille kaikki nämä hölmöydet. Suurin osa on kotimaassa keksittyä ja täällä sovellettua. Esimerkiksi turve olisi kelvannut EU:lle uusiutuvaksi energiaksi, mutta Suomi, tarkemmin sanoen Paavo Lipposen (sd.) hallitus, luopui sen esittämisestä.

Muut maat olisivat ymmärtäneet hyvin, että Suomi käyttää turvetta vähemmän kuin se kasvaa.



Pahin on vielä sanomatta. Tuulivoima on vihreän unelmahötön karmein tuote. Sen eteen ovat laskeneet käyttämättömän maalaisjärkensä myös monet aiemmin viisaiksi mainitut vaikuttajat.

Maalaisjärki ja ilmasto hyväksyisivät tuulivoimalat, jos ne tuottaisivat energiaa päästöttömästi kuten mainostetaan. Kulutukseksi pitää kuitenkin laskea laitoksille johtavat, toistakymmentä metriä leveät tieurat ja laitosten rakentaminen, betoni ja teräs, monet arvometallit.



Jos tuulivoima olisi niin edullista kuin väitetään, se olisi yleistynyt ilman sähkön käyttäjien ylimääräistä kuppausta. Nyt tuulisähkö on edullista vain sen tuottajille. Heille taataan varma menekki taattuun hintaan kuin Neuvostoliitossa aikoinaan vasemman jalan saappaille.

Sanotte, että kannattaa tukea tuulivoiman tuotantoa, koska siten kehitetään uutta tekniikkaa? Tuohon ei usko ainakaan tuulivoimateollisuus. Sen myllyt on rakennettu kestämään vain 20–25 vuotta. Sen jälkeen siirrytään varmaankin myymään jotain muuta uutta ja ihmeellistä.

Sanotte, että saadaan työpaikkoja? Ihan hyvä, että intialainen ja kiinalainen saavat työtä, mutta pitääkö minun maksaa se sähkölaskussani. Tuulivoiman kotimaisuusaste on 10 prosenttia. Yhdeksän euroa kymmenestä menee ulkomaille.

Kotimaisen bioenergian tuotannon tukeminen lisäisi kotimaista työllisyyttä – ja myös tuottaisi energiaa monin verroin tehokkaammin.

Sanotte, että kylät hyötyvät tuulivoimasta? Sama raha olisi kannattanut jakaa kylille ilman jobbareita ja lobbareita siinä välissä.

Vähemmin maisemavaurioin monet kylät olisivat voineet rakentaa vaikka rannoille loma-asuntoja. Mutta eihän se käy. Järvelle pilkottava saunan nurkka rikkoo luonnon rauhan, tai ainakin vihreän mielenrauhan. Kahden sadan metrin korkeudessa humahteleva tuulilaitoksen siipi sen sijaan vain kaunistaa – ja rauhoittaa vihreässä unessaan nuokkuvia.


Kuvat

jouko

Suolla saanu itelle jo tälle kesää 500 työtuntia! eipä täällä muuta töitä oikein oliskaa...mutta vanhat tuotanto kentät alakaa olla niin kivikkoon koluttuja että lupia uusille aloille tarvis ja nopiaa!

#758: Jukka Finni - Kopiotu Maaseudun Tulevaisuudesta 5.8.2013

Teksti alkaa asiallisesti, mutta entäs sitten?

Turvesoillekko ei tarvita teitä? Tuulivoimalalle ei ole rakentamisen jälkeen kovinkaan paljoa liikennettä - suolle jatkuvasti.

Turvelaitosten käyttöikä ei ole yhtään sen pidempi - tekniikkaa pitää olla joko peruskorjaamassa tai uusimassa viimeistään samalla aikajänteellä.

Pitääkö meidän maksaa sähkölaskussa vesistöjen tuhoamisesta?

Turvesuoko ei pilaa kylän maisemia, vesistöjä ja muita arvoja?

 

 

asias tekstiä armivaan kun suomen tapana on aina mennä joka asiassa pe*se eellä puuhun..

Tässä GTK raportti Martinjärven ja Isokivijärven vertailusta. Iso-Kivijärveen ei laske turvetuotannon vesiä.

Raporti osoittaa täysin selvästi, että turvetuotannon osuus on erittäin pieni jopa olematon.
ja tässä vielä linkki Vapon ja sieltä GTK sivulle.

http://www.vapo.fi/turvetuotantoavastuullisesti/ymparistonsuojelu/jarvien-sedimentit

http://www.vapo.fi/filebank/1655-Valiraportti_Martinjarvi_ja_Iso_Kivijarvi_06_08_2013.pdf

#762: Jukka Finni -

juttu alkaa sanoilla "Vapon mukaan turvetuotanto ..." - gtk:n teksteissä ei puhuta mitään, että oltaisiin tutkimassa turvetuotannon aiheuttamaa sedimentaatiota. Tutkimuksessahan vertaillaan vain järvien sedimentoitumisnopeutta Tsernobylin jälkeen - tutkimuksessa ei oteta kantaa mm. järvien valuma-alueiden vertailukelpoisuuteen jne.

Tyypillistä vapolaista vedätystä.

 

Kyse on nimenomaan vertailututkimuksesta. Iso Kivijärven valuma-alueella ei ole turvetuotantoa, Martinjärven valuma-alueella on.

"Iso Kivijärvessä sedimentin paksuuskasvu on ollut samaa luokkaa kuin Martinjärvessä"

Sitä paitsi tämä VÄLIraportti

on

tilasto-emävale-vapo ....

http://reittivedet.fi/yleinen/kalmunevan-turvetuotanto-kielletaan-16-8-2013-alkaen/

http://www.adressit.com/keskustelu/10251/start/2325#2333

 

kopioitu em. linkistä

 

Tiedoksi, että tämä ei ole puolueetonta tutkimusta. Vapon lakimies Patrikainen on kirjallisesti yhdessä vaatimuksessaan vahvistanut, että Vapo on kyseisen raportin GTK:lta tilannut.

GTK tai Vapo eivät myöskään ole muistaneet mainita väliraportin yhteydessä, että kyseinen Cs-ajoitus on eurooppalaisissa tutkimuksissa todistettu erittäin epäluotettavaksi jo vuosikymmeniä sitten ( esim. 1984 Ron Davis).

Edelleen Martinjärvessä ei ole missään kohtaa vapaata vettä kahta metriä. Pohjaan kuitenkin on matkaa suurella osalla järveä 5-8 metriä. Iso-Kivijärven mittauspisteessä vettä oli 4,8 metriä. Muuten vapaan veden korkeutta ei ole ilmeisesti edes kartoitettu.

Edelleen väliraportissa on unohdettu mainita, että Cs-pitoisuuksia ei ole mitattu Martinjärvestä mistään kohtaa 45 cm syvemmältä, vaikka GTK:n tiedossa ovat olleet tutkimuksen alkaessa Martinjärven vesienhoitoyhdistyksen suorittamat  (7 kpl) vanhojen ranta-asukkaiden haastattelut, joiden mukaan vielä 1960 ja -70 luvuilla Martinjärvessä on ollut vettä ainakin 5-7 metriä.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan myös mainita, että VAPO on ollut rahoittamassa Jyväskylän yliopistoon vuonna 2000 perustettua ympäristötieteiden professuuria. Jyväskylän yliopistohan on mukana kyseisessä tutkimuksessa.

Jarkko Nisula, pj, Martinjärven vesienhoitoyhdistys ry.

voi voi kun itkettää, kun tulokset eivät miellytä.

Viljaa ei riitä

varastoitavaksi

Satoennusteet heiluttelevat maailman viljapörssejä samaan tapaan kuin huhut ja ennusteet muitakin pörssikursseja. Maailman viljasadosta on ennakoitu tulevan ennätyksellisen, joten pörssihinnat ovat olleet laskussa. Hinnat kävivät alimmillaan kolmeen vuoteen.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ennusti heinäkuussa, että maailman viljasato nousee tänä vuonna seitsemän prosenttia viime vuotista satoa suuremmaksi. FAO:n mukaan ruuan maailmanmarkkinahinnat laskivat heinäkuussa kaksi prosenttia kesäkuuhun verrattuna.

Ruuan maailmanmarkkinahintojen tilapäisestä laskusta huolimatta, FAO on ennakoinut ruuan hinnan nousun jatkuvan. Järjestön laskelmien mukaan hinnat ovat nousseet 70 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2012.

Yhdysvaltojen maatalousministeriön (Usda) alkuviikosta julkistaman sato- ja varastoraportti muistutti, että tilanne voi muuttua nopeastikin. Maissi- ja soijasadot ovatkin Yhdysvalloissa jäämässä ennakoitua pienemmiksi. Pörssihinnat kääntyivät heti nousuun.

Vaikka ennusteet ennätyssadosta toteutuisivatkin, viljaa ei riitä varastoihin, koska kulutus kasvaa edelleen tuotantoa nopeammin. Usdan arvion mukaan esimerkiksi vehnän kulutus on 1,5 miljardia kiloa enemmän kuin tuotanto. Maailman vehnävarastot supistuvat jo neljättä vuotta peräkkäin.

Kiinan merkitys myös maailman viljamarkkinoilla on kovassa kasvussa. Kiina on lisännyt viljahankintojaan nopeasti. Esimerkiksi vehnän tuonti on kolminkertaistunut parissa vuodessa. Lisääntynyt kulutus on johtanut siihen, että kiinalaiset ovat myös hankkineet viljelysmaata muun muassa Afrikasta.

Maailman viljapörssien heiluminen ennusteiden perässä osoittaa, kuinka herkästä asiasta ruuan tuotannossa on kysymys. Maailman ruokahuollossa eletään edelleen kädestä suuhun, eikä merkittäviä varmuusvarastoja ole missään. Maailman ruokaturva on heikoissa kantimissa.

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Paolo De Castro moittikin keväällä EU-komissiota ruokaturvan unohtamisesta maatalousuudistuksen yhteydessä. Hänen mielestään 3–4 vuoden kuluttua tarvitaan uusi maatalousreformi, jonka lähtökohdaksi otetaan ruuan saatavuuden turvaaminen.

Kotimaisesta viljasadosta ennakoidaan keskinkertaista. Tike ennusti vajaa kuukausi sitten, että viljasadosta on tulossa 300 miljoonaa kiloa viime vuotista suurempi. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan satoarvio tulee alenemaan, koska kasvustot eivät ole niin hyviä kuin vielä kesällä näytti (MT 14.8.).

Sato-odotukset vaihtelevat maan eri osissa. Etelä- ja Lounais-Suomessa heinäkuun sademäärä jäi viidennekseen normaalista. Pohjois-Suomessa sen sijaan satoi heinäkuussa tavanomaista enemmän.

Viljasatoa koskevat ennusteet ovat kuitenkin vain ennusteita. Viljasadon määrä ja laatu ovat selvillä vasta sen jälkeen, kun sato on korjattu laariin. Esimerkiksi viime syksy oli vaikea, koska runsaat sateet häiritsivät puinteja. Osa sadosta jäi kokonaan korjaamatta. Märkä syksy vaikeutti myös lannan levittämistä ja syysviljojen kylvöä. Ruisala onkin tänä vuonna EU-ajan pienin.

Puinnit ovat lähdössä käyntiin. Tulevien viikkojen säät ratkaisevat sadon määrän ja laadun. Nyt tarvitaan poutaa, jotta sato saadaan korjattua laadukkaana ja kuivatuskustannukset pysyvät kurissa.

Turvetuotanto saa jatkua

Vapon Kalmunevalla toistaiseksi

Vaasan hallinto-oikeus kumosi
torstaina Keski-Suomen elykeskuksen
hallintopakkopäätöksen, joka olisi
keskeyttänyt Vapon turvetuotannon
Keuruun Kalmunevalla tänään perjantaina.

Hallinto-oikeussihteeri Maria Ingerströmin mukaan torstainen ratkaisu on vain välipäätös. Varsinainen päätös Vapon valituksesta annetaan myöhemmin.

”Työt Kalmunevalla voivat jatkua toistaiseksi”, Ingerström sanoo.

Vapon aluejohtajan Mika Säynäjäkankaan mukaan hallinto-oikeuden päätös on erittäin hyvä myös luonnon kannalta, sillä nyt vesiä voidaan kierrättää rakennettujen kosteikkojen kautta. Toimintakielto olisi koskenut myös vesiensuojeluun liittyvää pumppaamista.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) teki heinäkuun alussa hallintopakkopäätöksen, jonka mukaan turvetuotanto Kalmunevalla pitää keskeyttää 16. elokuuta.

Vapo valitti elykeskuksen päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja pyysi kumoamaan toimintakiellon.

Hallintopakkopäätöstä elykeskus perusteli toteamalla, että ”toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumista voidaan rajoittaa vain kieltämällä Vapo Oy:tä jatkamasta turvetuotantoa Kalmunevalla sekä estämällä kuivatusvesien pääsy alapuoliseen vesistöön”.

Keski-Suomen elykeskuksen johtajan Kari Lehtisen mukaan kiellolla haluttiin varmistaa, ettei syksyn sateiden aikana pääse vesistöön merkittävää kuormitusta.

Elykeskuksen kielto olisi kestänyt siihen asti, kun Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (avi) päättää Kalmunevan turvetuotantoa koskevasta Vapon ympäristölupahakemuksesta.





Ympäristöluvasta
päätös ensi vuonna



Vapo jätti ympäristölupahakemuksen viime vuoden marraskuussa.

Ympäristöneuvos Satu Ahola Länsi- ja Sisä-Suomen avista sanoo Kalmunevan olevan poikkeuksellisen monimutkainen tapaus.

Aholan mukaan tavoitteena on päättää ympäristöluvasta ”joskus vuodenvaihteen jälkeen”. Sen tarkemmin hän ei aikataulua arvioi.

Avi ratkaisee, jatkuuko turvetuotanto Kalmunevalla. Jos virasto sallii turvetuotannon, se asettanee tiukat vaatimukset vesiensuojelulle.

Ympäristöluvan noudattamista valvoo elykeskus, joka on esittänyt luvan antamista vain määräaikaisena vuoden 2016 loppuun.





GTK
tutkii kerrostumia



Viime viikolla Geologian tutkimuskeskus GTK julkisti väliraportin Keuruun Martinjärven ja Iso Kivijärven pohjasedimenttien eli maa-aineksen kerrostumisesta.

Tutkimuksessa selvitetään turvetuotannon vaikutusta vesistön pohjasedimenttiin.

Martinjärvi ja Iso Kivijärvi ovat vierekkäiset järvet, joista Martinjärven valuma-alueella on sekä metsätaloutta että turvetuotantoa. Iso Kivijärven valuma-alueella ei ole turvetuotantoa.

GTK:n väliraportin mukaan Iso Kivijärvessä sedimentin paksuuskasvu on ollut samaa luokkaa kuin Martinjärvessä.

GTK:n johtava tutkija Tommi Kauppila sanoo, ettei turvetuotannolla näytä olevan ainakaan dramaattisia vaikutuksia.

”Ei sinne ainakaan kymmeniä senttejä, puhumattakaan metreistä, ole tullut tavaraa turvetuotannosta johtuen”, Kauppila tulkitsee tuloksia.

GTK tutki, millä syvyydellä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttama cesium 137 -laskeuma on järvien pohjasedimenttinäytteissä.

Tšernobylin onnettomuus sattui keväällä 1986. Tutkimuksen näytteet otettiin keväällä 2012. Turvetuotanto Kalmunevalla alkoi 1982.

Seinäjoen turvesuo muuntui kosteikoksi

SEINÄJOKI (MT)



Seinäjoen Kurjennevan entiselle turvetuotantoalueelle rakennettiin vuoden 2012 lopulla kosteikko vesilintuja silmällä pitäen. Viisivuotisen Kotiseutukosteikko Life -hankkeen piiriin kuuluva Kurjennevan suo on yksi yli kolmestakymmenestä kosteikkohankkeesta eri puolilla maata.

Vuonna 2007 turvetuotannosta poistetun alueen omistaja, turve-alan yrittäjä Timo Orava Vaskiluodon Voima Oy:sta sekä Kurjennevan puuston konetyöhakkuusta ja kaivinkonetöistä vastannut Risto Lautamaja Etelä-Pohjanmaan turve Oy:sta ovat olleet aktiivisesti mukana kosteikon rakentamisessa alusta saakka.

”Olen tästä hankkeesta ihan ylpeä, tämä on suon uusi syntymä. Eipä siitä vuosia jatkuneesta pahanteostakaan turpeennostossa haittaa ollut, kun luonnolle ei ole pahasti käynyt”, Lautamaja veistelee.

Kurjennevan kosteikon perustamisella luodaan vesilinnuille elinympäristöjä ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kosteikko puhdistaa alueen maa- ja metsätalousvesiä ja palvelee ihmisiä virkistyspaikkana.





Paikallisten
osallistuminen ratkaiseva



Kotiseutukosteikko Life -hankkeen projektipäällikkö Juha Siekkinen näkee paikallisten maanomistajien ja asukkaiden roolin ratkaisevaksi kosteikkojen onnistumisen kannalta.

”On tärkeää, että maanomistajat kokevat alueen omakseen. Nyt puolivälissä oleva hanke on edennyt hyvin, mutta kun se on ohi, jää jälkihoito täysin paikallisten vastuulle.”

Talkooväestä on suuri apu paitsi käytännön töissä, myös kustannuksia ajatellen.

”Kurjennevan kosteikko maksaa suunnitteluineen noin 15 000 euroa. Hanke on käytännössä aika halpa.”





JUKKA KOIVULA

http://yle.fi/uutiset/vapo_saa_jatkaa_turvetuotantoa_kalmunevalla/6779368

http://www.suurkeuruu.fi/Uutiset/1194832628391/artikkeli/kalmunevan+toiminta+sai+jatkua.html

http://yle.fi/uutiset/gtk_vapo_veti_tiedotteessa_mutkat_suoriksi/6769820

Miksi muuten vapo touhuaa noiden uusien vesienkäsittelyjensä kanssa kun turvesoilta ei ole tullut moskaa tähänkään asti? Vielä kehutaan, kuinka hyviä tuloksia uusilla liejukentillä on saatu!