Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Pääkirjoituksetmaanantai, 05:01 Kommenteja: 1 Tekstin koko: A A A
”Hallinto ei saa olla kasvun ja yrittäjyyden jarru.”

Kesälomiensa jälkeen Suomen hallituksella on edessään tosi paikka. Elokuun budjettiriihestä pitäisi puristaa ulos päätöksiä, joiden varassa maan talous alkaisi kääntyä vakaammalle pohjalle.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on arvioinut, ettei elokuu ole vielä aika suuremmille talouspäätöksille. Moni muu on jo kiirehtinyt suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä parantavia rakenteellisia uudistuksia.

Talouden alamäki on ollut joka tapauksessa sen verran jyrkkä, että paineet hallitusta kohtaan kasvavat. Kansa odottaa tietoa siitä, kuinka valtion velkaantuminen, työttömyys ja rakenteellinen kestävyysvaje saadaan hallintaan.

Poliittisesta vasemmistosta on tarjottu lamalääkkeeksi laajempaa elvytyspakettia – jopa lisävelkaantumisen uhalla. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ehti laajan velkaelvytyksen jo torjumaan, mutta hänkin olisi valmis pohtimaan elvytykselle tehokkaita täsmäkohteita.

Puheet komikannan paluusta eli hallituksen tukemasta laajasta tuloratkaisusta ovat viime viikkoina lisääntyneet siinä määrin, että hallituksenkin on siihen varauduttava. Keinona ei enää voi kuitenkaan olla työmarkkinajärjestöjen kirjoittaman laskun työntäminen valtion syliin.

Tärkeintä olisi kuitenkin käyttää niukat elvytysvarat viisaasti. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila antaakin hallitukselle hyvän perusohjeen täsmäelvytykseen.

”Tärkeintä on tehdä päätöksiä, joilla talous kääntyy kasvuun ja kasvun jarruja karsitaan. Kasvua ja uusia työpaikkoja syntyy vain elinkeinotoiminnan piristämisen kautta”, Marttila sanoi perjantaina Viljo-messuilla Kiuruvedellä.

Kun valtio edelleen joka tapauksessa velkaantuu, on suuri merkitys sillä, sijoitetaanko velkaraha tuotantoon vai kulutukseen. Kun luodaan edellytyksiä tuotannolle ja investoidaan tulevaan, näkyvät sijoitukset nopeasti myös kansalaisten kulutuskykynä.

Marttila listaa tie- ja siltahankkeet, maatilarakentamisen sekä bioenergian tuotannon taloutta piristäviksi kärkihankkeiksi. Hän tosin pelkää, etteivät kaikki – tarkoittaen ilmeisesti osittain maan hallitustakin – halua tätä vielä tunnustaa.

Silmät kannattaisi kuitenkin avata.

Maaseudun vihreät elinkeinot hyödyntävät kotimaan luonnon kasvua, tuottavat työpaikkoja myös jalostukseen, kauppaan ja kuljetuksiin sekä korvaavat tuotteillaan tuontiruokaa ja -energiaa. Vientialoista turkistuotanto lienee nopein, ellei peräti ainoa kasvuala.

Maaseudulla siis harjoitetaan kansantalouden kannalta hyvinkin mielekästä toimintaa.

Hallituksen päätöksiä helpottaa se, ettei elvytys kaikissa tapauksissa vaadi edes julkista rahaa. Suomessa juroo lukuisia tuotannollisia investointeja pelkästään hallinnollisista syistä.

Vaadittavien lupahakemusten hidas käsittely sekä asiakkaan ja papereiden pompottelu viranomaisten välillä on etenkin talouden taantumassa kestämätöntä. Varsinkin ympäristöhallinto vaikuttaa toisinaan suhtautuvan suorastaan vastentahtoisesti tuotantotalouteen.

Hyvä hallinto edistää ja helpottaa kansalaisten ja yritysten toimintaa. Suomessa ja EU:ssa hallinnolla on monissa tapauksissa jarruttava vaikutus, joka hidastaa tai jopa estää järkevän ja mielekkään toiminnan.

Hallitus joutuu jatkossa tekemään vaikeita päätöksiä. Velaksi eläminen alkaa olla tiensä päässä, eikä kansantalouden hyvinvointi voi olla enempää, kuin mitä se omalla työllään ansaitsee.

Hallituksen työtä helpottaa huomattavasti, jos se järkevän täsmäelvytyksen lisäksi onnistuu raivaamaan pois yrittäjyyttä ja kasvua vaikeuttavat säädökset.

Maaseudun Tulevaisuus
Tulosta