Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

"omistan sitä turvesuon laitaakin (nimenomaan sitä laitaa, koska vapo pakkolunasti aikoinaan sen suon)."

Ei kannata turhaan kateudella pilata koko turvealaa. Laita metsät sileäksi ja myy puumassa vain hakkeeksi polttoon. Katso kuinka paljon jää käteen. Vaihtoehtona oman suon perustaminen niin ei tarvitse parjata turveyrittäjiä.

Turpeen käyttö vähenemässä
kolmanneksen 2025 mennessä

Turpeen energiakäyttöä aiotaan
vähentää kolmannes vuoteen 2025
mennessä.
Tavoitteena on, ettei
turvetta korvata
kivihiilellä.
Kivihiilen polton
pitäisi loppua
voimalaitoksissa vuonna 2025.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan huoli turpeen korvautumisesta kivihiilellä on aiheellinen. Kivihiiltä on jouduttu polttamaan voimalaitoksissa tänä talvena, kun turpeen noston kannalta kehno viime kesän sää ja tuskaisen hitaasti edistyvä turvesoiden luvitus ovat johtaneet turvepulaan.

”Luvitusjärjestelmä on pistettävä kuntoon niin, että se oikeasti toimii”, Vapaavuori sanoi keskiviikkona.

Lainsäädäntö takkuaa Vapaavuoren mielestä nyt pahasti. Luvitusjärjestelmän perkaaminen vaatii hänen mukaansa laajaa pohdintaa ministeriöiden kesken.

Viime vuosina turvetta on palanut keskimäärin 23 terawattituntia. Hallituksen tavoitteeksi asettama kolmanneksen leikkaus vähentäisi käytön noin 15 terawattituntiin vuodessa.

Nykyiset voimalaitokset tarvitsevat turvetta seuraavan 10–20 vuoden aikana vuosittain vähintään 11–13 terawattituntia, sillä kyseistä turvemäärää ei voida korvata metsähakkeella tai muulla uusiutuvalla polttoaineella.

Lisäksi tarvitaan 6–8 terawattitunnin ylivuotinen turvevarasto sääriskien varalta.





Tuulivoiman
tavoite nousee



Hallituksen päivittämässä energia- ja ilmastostrategiassa nostetaan tuulivoiman tuotantotavoitetta.

Edellinen hallitus asetti tavoitteeksi tuottaa vuonna 2020 tuulivoimalla sähköä kuusi terawattituntia. Uutena tavoitteena on yhdeksän terawattituntia vuonna 2025.

Tuulisähkön nykyisillä takuuhinnoilla tuulivoimaa tuettaisiin verovaroista vuonna 2020 noin 200 miljoonalla eurolla, jos tuulivoiman kuuden terawattitunnin tavoite täyttyy.

Merituulivoiman koehankkeille on varattu 20 miljoonan euron erillistuki vuodelle 2015.

Hallitus ei linjannut, millaisin tukijärjestelmin tuulivoiman lisäys yhdeksään terawattituntiin aiotaan saavuttaa.

Vapaavuoren mukaan tässä vaiheessa ohjauskeinoja ei ole syytä määritellä, koska tuulivoimateknologia kehittyy ja kustannukset laskevat.





Metsähake
korvaa kivihiilen



Hallitus pitää ennallaan tavoitteen lisätä metsähakkeen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa 25 terawattituntiin vuonna 2020. Energiamäärään tarvitaan metsähaketta 13 miljoonaa kuutiometriä.

Viime vuonna metsähaketta paloi Metsäntutkimuslaitoksen ennakkoarvion mukaan yhteensä 8,2 miljoonaa kuutiometriä, josta pientalojen osuus oli 0,7 miljoonaa kuutiometriä.

Metsästä korjattavan biomassan käyttöä hallitus lupaa edistää niin, että puu syrjäyttää kivihiilen voimalaitoksissa vuoteen 2025 mennessä.

Kotimaisesta puusta valmistetulla kaasulla pitäisi korvata 10 prosenttia nykyisestä maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.





Sähköä pitää
tuoda vielä pitkään



Vuoden 2008 strategiassa sähkön kokonaiskulutuksen arvioitiin vuonna 2020 olevan 98 terawattituntia. Nyt arviota on laskettu 94 terawattituntiin. Viime vuonna sähköä kului 85,2 terawattituntia.

Suomi tarvitsee edelleen sähköä naapurimaista etenkin kylminä talvikuukausina. Sähkön suhteen omavarainen Suomesta tulee vasta, jos Teollisuuden Voiman Olkiluodon rakenteilla oleva kolmas ydinvoimala sekä periaatepäätösluvat saaneet Olkiluodon neljäs ja Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimala valmistuvat.



JUHA KAIHLANEN

#615: - Hallituksen linja on oikean suuntainen

Jos kyseinen vieras voisi ystävällisesti kommentoida ajatuksiaan omalla nimellään niin jotain järkevää kestulelua voisi saada aikaankin...

http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013032916780974_uu.shtml
Tässä teille kepulaista rehellisyyttä, eipä tartte voivotella miksi tuulivoima ei kannata.

#630: -

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kohtuus-kaikessa-myos-mielipiteissa-1.1363773

 

Eduskunnassa käsiteltiin tänään valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti kansanedustaja Kaj Turunen.

---

Ennakoitavuutta energiapolitiikkaan

Hallitusohjelmasta luettua: ”Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä”. Näinköhän tämä on mennyt, arvoisa ministeri?

Meidän on ajateltava energiaa uudella tavalla. On nähtävä kuusenoksa kemikaalina, puru ja lastut biopolttoaineina, vesi lämmönlähteenä. Meidän on nähtävä energia ympärillämme. Hyödyntämällä kotimaista energiaa ja kehittämällä siihen perustuvaa vientiteollisuutta voimme oikaista merkittävästi kauppatasettamme. Kotikutoista byrokratiaammekin on karsittava. Devalvaatiomahdollisuuksien puuttuessa euroalueella on energian kustannusten seuranta ja vaikutusten arviointi välttämätöntä. On mietittävä, mitä vastuita jätämme tuleville sukupolville. Sähkön ja yleensäkin energian ollessa välttämättömyyshyödyke on perusteltua, että energiayhtiöt olisivat mahdollisuuksien mukaan kunnan määräämisvallassa sekä kuntalaisten omistuksessa. Sama asia pätee myös vesilaitoksiin. Tämä on kuntalaisen pitkän tähtäimen etu, energiayhtiö kuntalaista varten. Sähkön ja yleensä energian merkitys tuskin tulee tulevaisuudessakaan vähenemään, päinvastoin. Tästäkin syystä on kaikkien suomalaisten syytä pitää
kiinni omistamistaan energiayhtiöistä. Hallituksen puoliväliriihessä tekemä sähkön hinnan korotus on haitallinen kaikille kotitalouksille. Tasaveroluonteensa vuoksi se kuitenkin rasittaa eniten pieni- ja keskituloisia. Sähkön jakeluvarmuuteen samoin kuin hintaan tulee kiinnittää huomiota osana maamme huoltovarmuutta. Yleensäkin maamme energiapolitiikkaan tulisi saada poukkoilevan päätöksenteon sijaan yli vaalikausien kestävää ennakoitavuutta. Nyt näin ei ole vuosien ja hallitusten vaihtuessa ollut. Kylminä talvikuukausina olemme yhä liiaksi tuontisähkön varassa. Tähän tulee saada muutos.

Suomesta puurakentamisen suunnannäyttäjä

Bioenergiasta ja uusiutuvista energialähteistä samoin kuin kaikesta biomassojen hyödyntämisestä puhutaan yhä enemmän. Tätä on pidettävä positiivisena kehityksenä. Perussuomalaiset haluavat jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti puurakentamisen lisäämiseen niin yksityisessä kuin julkisessakin rakentamisessa. Suomi voisi olla jopa puurakentamisen suunnannäyttäjänä koko Euroopassa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii toki parempaa sekä ennakoivampaa päätöksentekoa, etenkin maamme istuvalta hallitukselta. Ala on varsin merkittävä tekijä, se työllistää runsaasti ihmisiä joko suoraan tai välillisesti. Puusta valmistettavat tuotteet ovat kestäviä sekä uusiutuvia ja vaikuttavat siis positiivisesti hiilitaseeseen. Metsä- ja maapohja eivät karkaa Kiinaan muuta kuin ehkä kuvainnollisesti ilmastosopimuksien myötä. Pyrkimys lisätä puurakentamista tukee hyvin myös tavoitetta ilmastopolitiikan paremmasta ennakoitavuudesta.

Kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin panostettava

Maamme hallitus on omissa ohjelmissaan lupautunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä noin 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. EU puolestaan on asettanut omaksi tavoitteekseen 20 prosenttia. Tämä pystytään Suomessa kyllä toteuttamaan, sillä olemme uusiutuvan energian käytössä unionin kärkijoukkoa. Kysymys kuitenkin kuuluu: Onko Suomen aina järkevämpää asettaa tavoitteitaan suuremmiksi kuin mitä EU vaatii?

Mielestämme ei, sillä tämä tulee – ja on jo tullut – Suomelle aika ajoin hyvin kalliiksi. Tämä tie on nähty jäsenyysvuosiemme saatossa. Hyvinä huonoina esimerkkeinä tästä mainittakoon muiden muassa Durbanin ilmastokokouksen päätökset, joissa metsistämme tuli nielujen sijasta päästökohteita. Tästä uhkaa tulla Suomelle vuosittain miljoonien jopa kymmenien miljoonien lasku. On puhuttava painokkaasti kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen puolesta. Kotimainen energiatuotanto tarjoaa jo nyt useita tuhansia pysyviä työpaikkoja, jotka osaltaan pitävät maaseutua elinvoimaisena ja asuttuna.

Turpeen käyttö parantaa huoltovarmuutta

Turve on Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta keskeinen tekijä, joten sen saatavuus tulee turvata. Turve on lisäksi tärkeä polttoaine monissa kunnallisissa energialaitoksissa sekä teollisuudessa yleensäkin yhdessä puun kanssa. On syytä myös muistaa, että turpeen säilöntäkestävyys on korkeaa luokkaa. Se on kantojen ohella ainoa kotimainen polttoaine, joka kestää helpostikin useamman vuoden varastointia. Hallitus leikkasi energiapuun tuotantotukea kolmanneksen ja kiristi turpeen verotusta. Nämä tuki- ja veropäätökset ovat merkittävästi heikentäneet kotimaisen energian kilpailukykyä kivihiileen nähden ja johtaneet tuontienergian maahantuontiin. Näin on käynyt useassa suomalaisessa kaupungissa. On myös otettava huomioon, että Saksalla, luovuttuaan ydinvoimasta, on suuri intressi pitää kivihiilen päästökauppahintaa matalalla, ja siihen se vahvana EU-maana pystyykin.

Viime aikoina kansalaisten suhtautuminen turpeeseen ja sen käyttöön on muuttunut suopeammaksi. Tämän osoittavat useat eri tutkimuksetkin. Voidaan myös odottaa, että hyväksyntä turvetta kohtaan kasvaa entisestään, jos ja kun ympäristöasioista huolehditaan asianmukaisella tavalla, niin kuin tänä päivänä tehdäänkin. Tämä on erinomainen lähtökohta entisestään hälventämään niitä mahdollisia epäluuloja, mitä ko. sektoriin vielä mahdollisesti liittyy.

Tuulivoimatariffi vääristää energiamarkkinoita

Lopuksi pari ajatusta tuulivoimasta. Tuulivoimalla tuotettua energiaa kehitetään tariffin avulla ja tuulienergia onkin nostanut osuuttaan. Tuki vääristää kuitenkin energiamarkkinoita. Aikaa myöten tariffin taso tulee sopeuttaa markkinoiden ja teknologiakustannusten muutosten mukaiseksi. Tuulivoiman kotimaisuusaste on myös matalampi kuin esimerkiksi turpeella.

Perussuomalaiset toivovat, että keskusteluyhteyttä eri ministeriöiden välillä parannetaan maamme energia- ja ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. Suomella on ilmastosektorilla pitkällä aikavälillä paljonkin annettavaa.

Kivihiilen poltto kasvoi
vuoden lopulla jyrkästi

Kivihiilen poltto kääntyi viime vuoden
lopulla jyrkkään nousuun. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä kului
joulukuussa 70 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna.

Kivihiiltä tuodaan Suomeen, koska turvetta ei voimaloiden kattiloihin riitä. Sateinen kesä ja turvesoiden luvituksen takkuilu johtivat syksyllä turvepulaan. Turvetta pystyttiin nostamaan viime kesänä vain 11 terawattitunnin verran, mikä vastaa noin puolta keskimääräistä vuosittaista kulutusta.

Pietarsaaressa toimivan Alholmens Kraftin toimitusjohtajan Roger Holmin mukaan nyt joudutaan korvaamaan kaikki puuttuva turve kivihiilellä.

”Tällä hetkellä poltamme kivihiiltä 1,5–2 miljoonalla eurolla kuukaudessa. Se raha on pois lähiseudun turveyrittäjiltä. Vuositasolla puhumme noin 20 miljoonan euron menetyksistä, jos tilanne jatkuu”, Holm sanoo.



Pietarsaaressa
puolet kivihiiltä



Alholmens Kraft on maailman suurimpia biopolttoainelaitoksia. Se pystyy käyttämään niin puuta, turvetta kuin kivihiiltäkin.

Vähimmillään kivihiilen osuus on ollut polttoaineista vain 10 prosenttia. Tänä talvena osuus on kohonnut 40-50 prosenttiin.

”Jos tulevasta kesästä tulee yhtä huono kuin viime kesästä, niin tilanne jatkuu samanlaisena myös seuraavan kauden”, Holm sanoo.

Puuta Alholmens Kraftin kattiloissa on ollut enimmillään 55 prosenttia.

Puusta ei ole nyt turpeen korvaajaksi. Vielä viime vuonna lauhdesähkön tuotannossa metsähake oli kilpailukykyinen polttoaine verrattuna turpeeseen ja kivihiileen.

Tämän vuoden alussa metsähakkeen sähköntuotantotukea leikattiin liki kolmannes. Sen seurauksena metsähakkeesta tuli kallein polttoaine.

”Metsähakkeen käyttö vähenee, ja puupolttoaineiden osuus tulee olemaan meillä todennäköisesti aiempaa pienempi”, Holm arvioi.

Holm jaksaa uskoa, että nurinkuriseen hintatilanteeseen ulkomailta tuotavan kivihiilen ja kotimaisen biopolttoaineen välillä saadaan muutos.

”Meidän pitkäaikainen tavoite on yhä maksimoida biopolttoaineiden osuus.”

Viime kesän huonon sään Holm sanoo olevan vain osa syy turvepulaan.

”Varsinainen syy on se, ettei meillä ole riittävästi turvetuotantoalueita. Vanhoja jää pois käytöstä, mutta lupia uusille tuotantoalueille ei ole saatu.”




Lämmöntuotannossa
puu kilpailukykyinen



Turvepula on pakottanut myös Kuopion Energian lisäämään kivihiilen käyttöä. Joulukuussa kivihiilen osuus nousi hieman yli 10 prosenttiin.

Kuopion Energian toimitusjohtajan Esa Lindholmin mukaan turvetta on korvattu myös puulla.

Kuopion Energialle puun poltto on edullisempaa kuin Alholmens Kraftille, koska Kuopion Energian päätuote on kaukolämpö ja Alholmens Kraftin päätuote sähkö.

Lämmöntuotannossa polttoaineiden hintasuhteisiin vaikuttavat verot. Sähköntuotannossa EU-säännösten mukaan mitään polttoainetta ei saa rasittaa verolla.

Puuta Kuopiossa palaa niin paljon kuin kattiloiden tekniset rajoitteet sallivat. Kuopion Energian uusimmassa kattilassa puun osuus voi olla 70 prosenttia. Vanhassa turvekattilassa puuta saa olla korkeintaan viisi prosenttia.

”Puu on ollut meille nyt talvella edullisin polttoaine. Kivihiiltä olemme käyttäneet vain siksi, ettei turvetta ole saatu riittävästi”, Lindholm sanoo.



JUHA KAIHLANEN

Kuvat

Turvepula on pakottanut myös Kuopion Energian lisäämään kivihiilen käyttöä. Kuopion Energia

Pääkirjoituksetmaanantai, 05:01 Kommenteja: 0 Tekstin koko: A A A
”Energiapolitiikassa olevien valuvikojen korjaamisella on kiire.”

Euroopan unioni on halunnut esiintyä eturintamassa maailman ilmastopolitiikassa. EU on muun muassa sitoutunut alentamaan kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosenttia ja nostamaan uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin.

Siirtyminen vähemmän saastuttaviin energialähteisiin ei kuitenkaan ole edistynyt toivotulla tavalla. Huolimatta monista ilmastosopimuksista kasvihuonepäästöt ovat maailmassa lisääntyneet.

Kivihiilen käyttö on lisääntynyt sekä maailmalla että myös Suomessa. Vuonna 2011 kivihiilen osuus maailman energiantuotannossa nousi yli 30 prosenttiin, ja kasvu on jatkunut. Hiilen osuus oli viimeksi yhtä suuri vuonna 1969.

Suomessa kivihiilien käyttö lisääntyi joulukuussa 70 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Syynä rajuun kasvuun on se, ettei kotimaista turvetta ole viime kesän sateisuuden takia riittävästi saatavilla. Turvepulaan vaikuttaa myös uusien turvesoiden lupapolitiikka.

Kotimaisen energiapolitiikan sekavuus näkyy siinä, että myös sisämaassa sijaitsevia voimalaitoksia muutetaan kivihiilen käyttöön sopiviksi.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tavoitteena on turpeen käytön vähentäminen. Tiukan lupapolitiikan ansiosta hallituksen tavoite näyttää toteutuvan. Kotimaista turvetta korvataan yhä useammin kivihiilellä.

Tämä ei varmaankaan ole ollut edes ympäristöasioista hallituksessa vastaavan ympäristöministeri Ville Niinistönkään tavoite. Realismi näyttää kuitenkin jyräävän idealismin alleen.

Eurooppalaisen ilmasto- ja energiapolitiikan yhteensovittaminen on vaikeaa. Samaan aikaan kun esimerkiksi Saksassa lisätään voimakkaasti paikallisen ruskohiilen käyttöä, on maakaasun käyttö vähentynyt. Euroopan maakaasujärjestön Eurogasin mukaan EU-maiden maakaasun kysyntä on pudonnut keskimäärin 2,2 prosenttia. Maakaasua korvataan uusiutuvien energiamuotojen lisäksi kaasua halvemmilla kivihiilellä ja ruskohiilellä.

Kivihiilen käytön nopea lisääntyminen ei ole pelkästään ympäristöongelma. Se on mitä suurimmassa määrin kansantaloudellinen tappio. Suomella ei luulisi olevan varaa jättää kotimainen, työllistävä energiavaihtoehto käyttämättä ja ostaa yhä enemmän tuontienergiaa.

Tilastokeskuksen perjantaina julkistaman tiedon mukaan tuotanto väheni Suomessa tammikuussa 2,3 prosenttia. Tällaisessa tilanteessa pitää pyrkiä kaikin keinoin lisäämään tuontia korvaavaa omaa tuotantoa. Energiateollisuudessa siihen olisi hyvät mahdollisuudet, jos vain poliittista tahtoa löytyisi.

Pietarsaaressa toimivan Alholmens Kraftin toimitusjohtajan Roger Holmin mukaan heidän voimalassaan poltetaan tällä hetkellä kivihiiltä noin kahdella miljoonalla eurolla kuukaudessa. Turpeen käytön vähenemisen lisäksi myös metsähakkeen käyttöä on vähennetty, koska vuoden alussa metsähakkeen sähköntuotantotukea leikattiin liki kolmanneksella. (MT 5.4.)

Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin energia- ja ilmastostrategiasta. Kokoomuksen ryhmäpuheen pitäneen Eero Lehden mielestä kotimaisen, työllistävän energian korvaamisessa ulkomailta tuodulla kivihiilellä ei ole mitään järkeä. Ei siinä olekaan. Järjettömyyttä lisää vielä se, että energiayhtiöt pakotetaan tekemään miljoonien investoinnit kivihiilen polttamiseen.

Hallitus taipui korjaamaan nopeasti yritys- ja osinkoverotuksessa tekemänsä virheet. Hallituksen energiapolitiikassa olevien valuvikojen korjaamisella olisi vähintäänkin yhtä kiire. Ellei mitään tehdä, kivihiilen käyttö lisääntyy edelleen.

Maaseudun Tulevaisuus

Haapaveden turvevoimala

Vahva poliittinen tuki

Pudasjärven sijasta Suomen turvevoimaloiden rakentamisessa mittavin hanke toteutettiin 1980-luvun lopulla Haapavedellä, jonne rakennettiin maailman suurin yksinomaan lauhdesähköä tuottava turvevoimalaitos. Se pystyi tuottamaan sähköenergiaa täydellä teholla 150 MW.

Turvevoimala oli varteenotettava vaihtoehto 1980-luvun loppuvuosina, varsinkin Tshernobylin vuoden 1987 ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Myös aluepoliittiset painotukset ja mittavat turvevarat puolsivat turvevoimalaitoksen rakentamista Pohjois-Pohjanmaalle, vaikka Pudasjärvi ei saanutkaan voimayhtiöitä innostumaan.

Sen sijaan Haapavedelle suunniteltu hanke sai vahvan poliittisen tuen valtiojohdossa, kun pitkään valtionvarainministerinä toiminut keskustalainen Ahti Pekkala kannatti 1980-luvun puolivälissä voimalan rakentamista. Valtio myönsi yhteensä noin 50 miljoonaa markkaa tukea voimalan rakentamiseksi Haapavedelle. Pekkala myös ajoi hanketta eteenpäin siirryttyään Oulun läänin maaherraksi vuonna 1986. IVO Oy:n rakentaman voimalan vuotuiseksi turpeenkulutukseksi laskettiin noin 2,5 miljoonaa kuutiota, joten siitä tuli valmistuttuaan Suomen suurin yksittäinen turpeen käyttäjä.
Ongelmina heikko hyötysuhde ja turvesähkön hinta

Ilman valtion tukea ei turvelauhdevoimalan toiminta ollut kuitenkaan kannattavaa. Myös itse voimalan sähköntuotanto oli hyötysuhteeltaan heikko. Ongelmia kasvatti 2000-luvulla vielä sähkömarkkinoiden vapauttaminen, sillä turve ei pystynyt kilpailemaan Pohjoismaissa tuotettua vesi- ja ydinvoimasähköä vastaan.

Pörssiyhtiönä IVO:n seuraajaksi tulleella Fortum Power and Heat Oy:lla ei ollut kiinnostusta Haapaveden turvevoimalaitoksen ylläpitämiseen, joten vuonna 2006 se myytiin alueelliselle energiayhtymälle Kanteleen Voima Oy:lle. Vuodesta 2007 lähtien turpeella tuotetulle lauhdesähkölle oli Suomessa käytössä syöttötariffi- eli takuuhintajärjestelmä, jossa sähköntuottajalle taattiin ennalta sovittu hinta tuotetusta sähköstä. Se nosti jälleen Haapaveden kilpailukykyä ja siten toimintaedellytyksiä.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=25618&lan=fi

Jos nykyään kaavaillaan esim. tuulisähkölle (tai muulle uusiutuvalle) takuuhintajärjestelmää, niin se ei käy turveväelle - miksi?

Jos elinkeinonharjoittajilla loppuu mahdollisuudet ansaita elantonsa omasta maasta turpeen tuontannossa VALTION taholta,ensi kesänä alkaa jonkun asteinen kapina.

10 vuotta suolla työskennelly. nämä tietäjät jos tulisivat vain kahtomaan miten nykyään suolta lähtevät vedet puhdistetaan. kun tuntuu että näillä valittajilla semmonen kuva että se on yks kanava suon laidassa mistä se valutetaan jokeen ilman minkäänlaista suodatusta. voisitte te valittajatkin vähän ottaa asioista selvää...

Ely-keskus,joka on minun käsittääkseni valvova viranomainen näissäkin asioissa valtion taholta on pihalla kuin lumiukko vesisateessa...me yritämme ansaita elantomme alkutuotannosta ja kehäkolmosen sisältä lyödään kapulaa rattaisiin niin paljon keretään ja keksitään,paluu arkeen tulee olemaan edessä...

#642: Tuomas Karjalainen Enontekiö - Näinhän se menee..

Taitaa olla siellä teidän perällä vähän pienemmässä mittakaavassa tuo turpeenkaivuu - uhoa tuntuu kuitenkin riittävän :D

Siellä on kuitenkin oikeasti puhtaita vesistöjä, joita ei enää löydy eikä tule löytymään etelästä.

ja edellisessel kommentoijalle - 10 vuotta ei vielä näy juurikaan missään, mutta kun tarpeeksi kauan touhutaan, niin saa vain huomata jonakin päivänä, että pilallehan se meni ja kukaan ei korjaa vahinkoja.

 

 

#643: - Re: Näinhän se menee..

Täällä kyllä on kyllä on puhtaat vesistöt,kunhan vielä viherpiipertäjät lopettaisivat sen turhanpäiviäsen rampppaamisen ja fossiiilisten polttoiaineen käytön tänne tullessa...Kommentoi tätä adressia tästä lähin omalla nimellä,jos on asiaa,muuten vaikene.......

#644: Tuomas Karjalainen Enontekiö - niinpä

turpeella varmaan passais ajella ?

#645: - Re: niinpä

sekin kyllä onnistuu tarvittaessa häkäpönttöautolla palaturvetta käyttäen...

Ne valittaa joilla on varaa valittaa. Ellei ole varaa valittaa, on tehtävä töitä. Silloin kelpaa mukisematta myös turvetuotannon työt.

Kyllä turvetuotanto alas saadaan ajettua, ei siinä mitään, mutta kyllä multa pääsee räkänen nauru sen jälkeen kun Suomi ajetaan alas kiitos Vihreiden Isänmaan Sankareiden ja myös Sankarit joutuvat näkemään vaivaa leipänsä eteen. Olen tyytyväinen, että olen jo hylännyt uppoavan laivan, tuon mahtailevan superegon omaavan SUOmen.

Puhuttaessa polttoaineen uusiutuvuudesta oikeastaan ani harvoin muistetaan uusiutumisnopeus.

Suomessa vuotuinen puun kasvu on alle 10 kuutiometriä kiintoainetta hehtaarille.

Turpeen kasvu on kymmeniä kuutiometrejä vuotuisesti hehtaarille ja otollisissa olosuhteissa mennään kolminumeroisiin vuotuisiin kasvulukuihin hehtaaria kohti.

Laskea voi kukin itse. Hehtaarin alue on 100 metriä sivultaan. 1 hehtaari on 10000 neliömetriä.1 cm eli 0,01 metriä lisää ainesta hehtaarille tarkoittaa 100 kuutiometriä.

Tässä valossa on todella erikoista puhua puun uusiutuvuudesta ja turpeen uusiutumattomuudesta tai hitaasta uusiutuvuudesta.

Tietysti on ilmiselvää, että loppuun kalutun suon uusiutuminen alkuperäiselleen kestää todella kauan. Syyhän siihen on yksinkertainen: valtava energiavarasto on hyödynnetty ja valtavan turvemassan uudelleen kasvattaminen luonnollisesti vie paljon aikaa. Mikä unohdetaan on se, että vastaavan puumäärän kasvattaminen vie vielä enemmän aikaa. Puulla polttoainetiheys pinta-alayksikköä kohti on radikaalisti pienempi kuin turpeella.

Kansankielelle käänneettynä mietihän seuraavaa: 100 hehtaarin turvesuolta turvetta voidaan tuottaa esimerkiksi 30 vuoden ajan esim. 33333 kuutiometriä vuodessa eli miljoona kuutiometriä 30 vuoden aikana.
100 hehtaarin hakkuukuntoiselta metsätilalta saadaan esimerkiksi 33333 kuutiometriä puuta. Seuraavan kerran hyödyntämiskelpoista puuta saa vähäisemmän määrän ehkä sen 30 vuoden päästä.

Koska puun kasvu on niin vähäistä, metsäpinta-alaa tarvitaan radikaalisti enemmän polttoainesaatavuuden turvaamiseksi.

#648: Mika -

Tarkistappa tuo suon kasvunopeus, niin pääset vähän toisenlaisiin lukemiin. Toisaalta se kaluttu kenttä ei lähde kasvamaan turvetta koko alaltaan kerralla, kun otetaan huomioon vesitasapaino, kentän korkoerot yms. seikat eli höpöpuhetta koko juttu!

 

 

 

"Monsterimyllyt valtaavat Suomen"
23.04.2013 22:45

Ajankohtainen kakkonen 23.4.-13 juttu "Monsterimyllyt valtaavat Suomen" katsottavissa
Yle Areenasta kuukauden ajan.

http://areena.yle.fi/tv/1867562