Puhuttaessa polttoaineen uusiutuvuudesta oikeastaan ani harvoin muistetaan uusiutumisnopeus.

Suomessa vuotuinen puun kasvu on alle 10 kuutiometriä kiintoainetta hehtaarille.

Turpeen kasvu on kymmeniä kuutiometrejä vuotuisesti hehtaarille ja otollisissa olosuhteissa mennään kolminumeroisiin vuotuisiin kasvulukuihin hehtaaria kohti.

Laskea voi kukin itse. Hehtaarin alue on 100 metriä sivultaan. 1 hehtaari on 10000 neliömetriä.1 cm eli 0,01 metriä lisää ainesta hehtaarille tarkoittaa 100 kuutiometriä.

Tässä valossa on todella erikoista puhua puun uusiutuvuudesta ja turpeen uusiutumattomuudesta tai hitaasta uusiutuvuudesta.

Tietysti on ilmiselvää, että loppuun kalutun suon uusiutuminen alkuperäiselleen kestää todella kauan. Syyhän siihen on yksinkertainen: valtava energiavarasto on hyödynnetty ja valtavan turvemassan uudelleen kasvattaminen luonnollisesti vie paljon aikaa. Mikä unohdetaan on se, että vastaavan puumäärän kasvattaminen vie vielä enemmän aikaa. Puulla polttoainetiheys pinta-alayksikköä kohti on radikaalisti pienempi kuin turpeella.

Kansankielelle käänneettynä mietihän seuraavaa: 100 hehtaarin turvesuolta turvetta voidaan tuottaa esimerkiksi 30 vuoden ajan esim. 33333 kuutiometriä vuodessa eli miljoona kuutiometriä 30 vuoden aikana.
100 hehtaarin hakkuukuntoiselta metsätilalta saadaan esimerkiksi 33333 kuutiometriä puuta. Seuraavan kerran hyödyntämiskelpoista puuta saa vähäisemmän määrän ehkä sen 30 vuoden päästä.

Koska puun kasvu on niin vähäistä, metsäpinta-alaa tarvitaan radikaalisti enemmän polttoainesaatavuuden turvaamiseksi.

#648: Mika -

Tarkistappa tuo suon kasvunopeus, niin pääset vähän toisenlaisiin lukemiin. Toisaalta se kaluttu kenttä ei lähde kasvamaan turvetta koko alaltaan kerralla, kun otetaan huomioon vesitasapaino, kentän korkoerot yms. seikat eli höpöpuhetta koko juttu!