Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

SK 50 I 14 . JOULUKUUTA 2012 I

Luonteva suhde luontoon

Suomessa puhutaan cleantechistli uutena menestys­

Suomalaisten pitäisi löytää uudelleen
luonnollinen tapa suhtautua rikkaaseen luontoon ja sen käyttöön.

Onhan ilmastokokouksessa saavutettiin komp­
romissi: päästövahennyksiä jatketaan vuoteen
2020 ja uusista neuvotellaan. Sopimus koskee alle kuudesosaa maailman päästöistä. Maapal­lon lämpeneminen ei siis pysähdy. Suurimmat
teollisuusmaat ja saastuttajat eivat sitoudu, Euroopan unionin idealismilla ei päästä eteenpain. Tarvitaan toisenlaista lähestymistapaa: vihreän dogmatiikan, oikeaoppisuuden sijasta pitäisi antaa tilaa erilaisille lähestymistavoille samaan tavoitteeseen.
Yhteinen tavoite on maapallon lämpenemisen ra­joittaminen alle kahteen asteeseen. Nykyisillä byro­ kraattisilla ohjelmilla tähän ei päästä. Kansakuntia ei pida jakaa oitis vuohiin ja lampaisiin. Esimerkiksi amerikkalaiset eivät ole muita syntisempiä luonnon
turmelijoita, vaikka eivät ole lähteneet mukaan Kioto­
prosessiin. He haluavat ajatella omilla aivoillaan ja toimia itse, esimerkkinä Kalifornia. EU:lla on viehty­ musta hirttäytyjä itse laatimiinsa tavoitteisiin, joihin muut eivat ole valmiita.

VIHREÄ ajattelu alkoi vaihtoehtoliikkeestä ja laajen­tui puolueiksi. Seuraava kehityksen vaihe on luonnon tulo osaksi kaikkien puolueitten ohjelmaa ja kansa­ kuntien tulevaisuuden strategiaa. Mutta ei ainoastaan tämä. Myos teollisen tuotannon ja palvelusten on pak­ko ottaa huomioon luonto ja ilmasto arkisesti osana prosesseja. Kuluttajat, jotka ovat myös äänestäjiä, vaativat luonnonmukaisuutta. Sama paine kohdistuu politiikkaan, tavarantuotantoon ja palveluksiin. Luon­to on jo läsnä kaikessa, peruuttamattomasti.


tekijänä. Puhdas teknologia onkin tulevaisuutta. Vain luonnon huomioon ottava tuotanto voi tulevaisuudessa menestyä - olipa kyse mistä alasta tahansa. Suomi on luonnonvaroiltaan rikas ja voi rakentaa ohjelmaa, joka perustuu läheiseen luontosuhteeseemme ja käyttää kestävällä tavalla hyväksi luonnon monimuo­toisuutta. Teollisella tuotannolla tulee olla luonteva osansa luonnon virkistyskäytön ja suojelun rinnalla.
Puuta on alettu jalostaa viime vuosina entistä moni­
puolisemmin. Puutalojen rakentamisen edellytyksiä on luotu lainsäädännöllä. Betonirakentamisesta on­kin aika siirtyä ekologisesti kestävään malliin, johon meillä riittää hiiltä sitovaa, uusiutuvaa raaka-ainetta. Ruotsissa viidennes kerrostaloista on puusta, meillä prosentti. Jos paperin tuotanto vähenee, puuta on jalostettava uudella tavalla. Siitä saa työstettyä lähes mitä tahansa. Puusta on tehty talot ja tarvekalutkin takavuosien Suomessa. Tähän on palattava uutta teknologiaa käyttäenjä yhdistäen, uusin ekologisin perustein.

METSIÄ ei voi siirtää Kiinaan. Niitä on hoidettu hyvin yli vuosisata täällä. Varannot ovat suuremmat kuin koskaan ja kasvavat 100 miljoonaa kuutiota vuodes­ sa. Vain puolet siitä käytetään teollisuudessa. Halli­tus on sitoutunut vahvistamaan puutuoteteollisuutta eri ministeriöiden ohjelmatavoitteissa. Metsäteolli­suus tuo viidenneksen viennin nettotuloistaja luo 70 prosenttia bioenergiasta. Ketju on merkittävimpiä työllistäjiä.
Suomi on edelläkävijä metsä- ja turve-energian" hyödyntäjänä. Omia aivoja tulisi käyttää myös suh­tautumisessa turpeeseen: nykypolitiikka ajaa sen
korvaamiseen kivihiilellä ja öljyllä, luonnonvastaisesti. Tässäkin tarvitaan oikeaoppisuuden sijaan järjen valoa.•