IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#599: Taisto Holla, Mieskonmäki - Re: Monipuolinen energiapaletti on turvamme 

Saattaa ollla että laitoin luvut vahingossa väärältä vuodelta ja tilasto oli eri kuin sinun käyttämäsi. Mutta tilannehan aina vaan pahenee näinollen. Fossiilisen osuus siis vain kasvaa kasvamistaan. Eipä hyvältä näytä siellä koska he ovat sitoutuneet fossiilisten aineiden käytön vähentämiseen. Tiukat paikat tulee olemaan "sakemanneilla".

#600: Hannu Heinonen - Turveteollisuus hyödyttää koko Suomea 

 Eipä tuosta paljoakaan hyötyä jää, kun Valtio tukee turveteollisuutta reilulla sadalla miljoonalla eurolla.

Tuolla tuella muutettaisiin 5000 sähköklämmitteistä taloa maalämmölle, jolloin sähköä säästyisi noin 60 miljoonaa KWh

vuodessa, mutta tämähän ei käy koska se ei tuota jatkuvia verotuloja. Valtiolla tosin olisi varmat saatavat.

Putkimiehille tämä tietäisi noin 440 työvuotta  sähkömiehille 47 työvuotta poraus ja kaivurimiehille  ainakin 75 v

suunittelulle, pumppuvalmisatajille, kaupalle, rakennus ja apumiehille toisen mokoman.

Suomen ydinvoimamyynti Keski-Eurooppaan taitaa myöhästyä, kun Euroopassa uusiutuvan energian tuotanto

etenee nopeasti, jolloin ostajat vähenee. 

#600: Hannu Heinonen - Turveteollisuus hyödyttää koko Suomea

Heinosen palopuhe tarkoittanee, että siellä turvesuolla tapahtuu erilaisia työllistäviä toimia 365 päivänä vuodessa. Juu, kesällä koneet pölistelevät n.40 vrk:n ajan, jos sattuu olemaan kyllin pitkiä poutajaksoja. Talvella turvetta roudataan 1-2 kuukauden ajan polttolaitoksiin. Siis jos turvetta saatiin aumoihin tuotantotavoitteiden mukaan. Seuraamillani turvesoilla ei kolmena viime vuonna saatu, kun satoi. Suurimman osan vuodesta pilatut suot olivat varsin hiljaisia, konejyryn osalta onneksi, mutta kirjaimellisestikin, koska montaakaan luonnon elävää ei turvekentillä vuoden mittaan näkynyt.

Havaintoni kertoivat minulle, että eipä se turvesuo kauheasti työllistänyt.

Työllistyykö turveurakoitsija turpeella 365 d/a? Ei, ja syy selvisi jo edellä. Työllistyykö kuljetushenkilöstö turpeella 365 d/a? Ei, ja syy selvisi jo aiemmin. Työllistyvätkö tutkijat ja konsultit (montako?) turpeella 365 d/a? Eivät, eikä Heinonenkaan heitä montaa kykene nimeämään.

Työllistyvätkö suomalaiset voimalanrakentajat TURPEEN ANSIOSTA 365 d/a? Eivät, kun rakentajien pääosa on ulkomaalaisia ja niissä voimaloissa poltetaan lopulta paljon muutakin kuin turvetta.

Työllistääkö turve voimaloiden työväkeä 365 d/a? Ei, koska turvevarastot on parina viime vuonnakin poltettu varmuusvarastoja myöten ja turve jouduttiin monin paikoin korvaamaan tuontipolttoaineilla. Riitojakin syntyi ja mm. Vapo Oy joutui sopimusvelvoitteiden rikkomusten vuoksi oikeuteen ja korvausvastuuseen. Siis huoltovarmuutta parantavaa tavaraa tuo turve? No viimeinen lause oli vitsi.

Pätkätöitähän nuo ovat, vaikka miten katsoisi. Turveyhtiöiden kravattikaulaiset ovat heitä harvoja joille turve tuo palkkaa ja optioita koko vuoden, turveduunari tekee pääosan vuodesta aivan muita hommia kuin turvetyötä. Olen näet keskustellut heidän kanssaan. Monet turvevelkaiset ovat vakavoituneita ja kovia kokeneita ihmisiä siitäkin syystä, että turve on niin epävarma leivän antaja pelkästään luonnon olosuhteidenkin sanelemana ja turveyhtiöiden vaatimukset yrittäjille ovat kovia.

Siis mitä sisältääkään Heinosen 12350 turve-henkilötyövuotta? Erittelyä, yksilöintiä ja tarkennuksia kiitos, jos saamme pyytää? Turveteollisuusliitto tarjonnee apuaan omilla mainossivuillaan?

Entä mitä tarkoittaa Heinosen toteamus: ” turve työllistää.....turvealalta toimeentulonsa saavien kotitalouksien käyttäminä palveluina”  ? Sitäkö, että turveurakoitsijan perhe ostaa siivouspalvelua yms. kotitalousvähennyksen tukemana? Hyvinkin mahdollista, koska valtio tukee. Vai sitä, että urakoitsijan rouva käy usein kampaajalla, kosmetologilla, kuntosalilla, hierojalla? Perhe käy  Thaimaanlomalla kahdesti vuodessa ja laskettelu-/hiihtokeskuksissa talvisin viikottain? Entä perheen kalliita harrastuksia, shoppailua, ravintolapalveluita ja mitä kaikkea muuta urakointiyrittäjäperhe nyt tarvitseekin? Edelliseen kappaleeseen viitaten, tämä ei ole todellisuutta Suomessa muualla kuin vapolaisten mainossloganeissa.

Olisiko sittenkin kaukaa haettua Heinonen?

Suora lainaus erään turveyhtiön ympäristölupahakemuksesta, n.95 hehtaarin tuotantoalalle:

” Tuotantotoiminnan käynnistyminen tulee työllistämään investointi- ja kunnostusvaiheen lisäksi pysyvästi noin 2 henkilötyövuotta koko tuotantoajaksi (25-30 vuotta). ”

Tuon voi laskea näinkin: Turvehehtaari työllistää 0,021 henkilöä.

Ihailen Heinosen lojaaliutta sidosryhmälleen. Olen kuitenkin varma, että jonakin päivänä, tulevaisuudessa, myös Hannu Heinonen ajattelee asioita toisenlaisesta näkökulmasta.

Turpeen tuotannon ja käytön kokonaistyöllisyysvaikutukset ovat 12 350 henkilötyövuotta. Tästä luvusta energiaturpeen osuus on 10 150 henkilötyövuotta ja ympäristö- ja kasvuturpeen tuotannon ja käytön osuus on 2 200 henkilötyövuotta. Lukuihin sisältyvät siis suorat, välilliset ja kulutuksen välilliset työllisyysvaikutukset.

Joskus aikaisemmin on esitetty turpeen työllisyysvaikutuksiksi vain noin 7000 henkilötyövuotta. Silloiseen lukuun sisältyivät energiaturpeen tuotannon ja käytön suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset. Arvioon eivät sisälly ympäristö- ja kasvuturpeen tuotannon ja käytön työllisyysvaikutukset eivätkä kulutuksen välilliset työllisyysvaikutukset. Työllisyysluvut koskevat koko maata. Korostan työllisyysvaikutusten merkitystä nimenomaan alueellisella tasolla.

Turvetuotanto itsessään on tietysti kausiluonteista eli rajoittuu kesäkauteen. Tarvitaan kuitenkin paljon muutakin työllisyyteen liittyvää kuin vain pelkästään turvetuotanto ja tuotantoalueilla tapahtuva toiminta. Näihin lukuihin on päästy usean tutkimuslaitoksen toimesta. Tutkimusten tekijöinä ei ole olleet turvetuottajat, kuten Vapo tai Turveruukki, vaan täysin ulkopuoliset tutkimuslaitokset.

Niin ja Salmiselle kiitokset huomautuksestasi, jossa mainitset lojaaliuteni sidosryhmälleni. Korjaan ajatelmaasi kuitenkin siten, että turvetuottajat eivät kuulu minun lähimpiin sidosryhmiini millään tavoin. Ja siitä toisesta näkökulmasta ajattelemisesta vastaan että myös tulevaisuudessa ajattelen edelleenkin yhteiskunnan etua, työllisyyttä joka tuo osaltaan mukanaan hyvinvointia, vientimarkkinoita sekä tietotaidolle että tuotteille, omavaraista energiaa, energiaa jonka hinta pysyy vakaana ym..ym.. Pidän turvetta tärkeänä koko Suomelle, eikä niin kuin täällä monet kirjoittavat, että turve "lihottaa" vain muutaman ihmisen ja yrityksen rahapussia. Asia ei missään nimessä ole näin mustavalkoinen.

Viimeinkin YLE:n Keski-Suomen tv-uutis lähetys (To 21.04.2011 )reagoi turvetuotannon vesistöpäästöihin. Suojelutoimet eivät ole olleet eivätkä ole vieläkään tuotantoalueilla riittäviä sanoi mm. ainoa toiminnan valvoja täällä Keski-Suomessa. Miksi asiaa ei nostettu pöydälle ennen vaaleja. Kevättulva tulvii yli äyräiden ja pintavalutuskentät vuotavat ainakin puolet kiintoaineesta läpi, suoraan vesistöön.

#609: - Turpeen käyttö kasvoi rajusti alkuvuonna 2011

Nimettömälle "vieraalle" voisi esittää kysymyksen: Olisikohan turpeenpolton kasvuun kuitenkin merkittävimpänä syynä se, että kaiken muunkin lämpölaitoksissa palavan tavaran poltto kasvoi pikemminkin kovan menneen talven seurauksena, eikä niinkään turpeen "erinomaisuuden" vuoksi? Nimeään häpeilevän "vieraan" sanailu oli melkoisen kaukaa haettua, mutta hyvin tyypillistä soidentuhoajille.

Vertailun vuoksi (saman kategorian juttuna) laitan oheen MT:n uutisen puunpolton kasvusta. Sitä toki voi kysyä myös oman kommenttini osalta, että mitä tekemistä tällaisilla jutuilla on "Irti turvevesipäästöistä"-adressin keskustelupalstalla? Vastaanpa itse: Näillä höpinöillä yritetään kääntää keskustelua sivuraiteille itse asiasta. Ja sitä täytyy pyytää lukijoilta anteeksi. Koetan vain esimerkinomaisesti havahduttaa lukijoita näkemään miten turvelobbarit pyrkivät kääntämään asiat päälaelleen. Soiden elävyyttä ja vesistöjen puhtautta kannattaa puolustaa!

"Puun poltto ennätykseen

Maaseudun Tulevaisuus  4.5.2011

Lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin viime vuonna kiinteitä puupolttoaineita ennätysmäärä, 16 miljoonaa kiintokuutiometriä, 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009, Metsäntutkimuslaitos kertoo.

Metsähakkeen käytön kasvu jatkui, sitä poltettiin lämmön ja sähkön tuotantoon 6,2 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi pientaloissa poltettiin metsähaketta 0,7 miljoonaa kiintokuutiometriä.
Puun polttoa lisäsivät metsäteollisuuden tuotannon elpyminen ja pakkastalven lisäämä lämmitystarve.

Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 31 terawattituntia, yli kolmannes kaikesta puuenergiasta ja 8 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta.
Metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttö kasvoi viime vuonna  neljänneksen  9,2 miljoonaan kiintokuutiometriin.  Siitä oli kuorta 6,6, puutähdehaketta 0,9 ja erilaisia puupuruja, -lastuja ja -pölyjä yhteensä 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Karsitun rangan, kokopuun ja kuitupuun käyttö lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen raaka-aineena kasvoi edellisvuodesta yli puolitoistakertaiseksi 2,5 miljoonaan kiintokuutiometriin. Hakkuutähteitä poltettiin 2,2, kantoja  1,0 miljoonaa kuutiometriä."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/05/fi_FI/Puun_polltto_ennatykseen/

#611: Martti Peltola - Re: Turpeen käyttö kasvoi rajusti alkuvuonna 2011

Lisäyksenä edelliseen kommenttiini: Tuollaisilla turpeenpolttoa puolustavilla palopuheilla turvelobbarit yrittävät hakea yleistä hyväksyntää mielettömälle lyhytnäköiselle luonnontuhoamiselle ja turveyhtiöiden taseen kasvattamiselle. Puhuvat siis täysin pehmoisia "hyvinvoinnin lisäämisestä" ja "kansantalouden kasvun turvaamisesta".

Muutamassa vuosikymmenessä turpeenkaivuulla tuhotaan tuhansien vuosien aikajaksossa muotoutunut korvaamaton suoluonto ja vesistömme, ja siihen turveyhtiöt hakevat hyväksyntää rahan voimalla, rahavirtojen saamiseksi omaan pohjattomaan säkkiinsä. Pöyrystyttävää (i-kirjaimen korvaaminen y:llä oli tahallista) järjettömyyttä. Ihmisten hyvinvointi muodostuu aivan muusta kuin elottomista turveautiomaista ja pilatuista vesistöistä.

http://www.adressit.com/lintuneva

#613: - Kanada panostaa turpeen käyttöön tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa itse vesi voi olla arvokkaampaa kuin mikään muu, myös järvivesi. Suurin osa Suomen järvistä on matalia ja tuhansien järvien Suomesta puhuttaessa, puhutaan itse asiassa melko vähästä vesimäärästä lukumäärään suhteutettuna. Nämä matalat järvemme ovat herkkiä kuormitukselle.  Turvemaiden kuormituksen laatu on tällä palstalla jo usaan kertaan esitetty ja myös se, miksi muu maankäyttö aiheuttaa luonteeltaan erilaista liettymähaittaa. Liettyminen muuttaa ekologiaa ja vinouttaa järven tasapainoa usein kohtalokkaalla tavalla.

En ole perehtynyt Kanadan turvevaroihin tai erityisesti Kanadan vesistöihin, jotta voisin sanoa, minkälaista riskiä turvetuotannon kasvattaminen Kanadassa aiheuttaisi ympäristölle. Epäilen, että asia olisi kirkkaasti tiedossa edelliselläkään kirjoittajalla.

Kiinnostavaa on, että nämä palstat ja kirjoittelu on herättänyt turveteollisuusliitossa niin suurta huolta, että palstoja vahtimaan ja kansalaiskeskustelua käymään on tarvetta palkata konsultteja oikein rahan edestä keskustelemaan. Ehkä tälläkin palstalla on tällaista tunnustelua siitä ja kartoittelua siitä, miten helposti kansa ikään kuin pyörtäisi ne asiat, joitten vuoksi keskustelua on nostatettu.Turveteollisuudella ei ole tällä hetkellä osoittaa mitään, minkä vuoksi huoli olisi vähemmän aiheellista. Vesiensuojelurakenteiden toiminnassa on niin suurta vaihteluväliä ja toimintakulttuurissa edelleen niin suurta välinpitämättömyyttä, että ponnisteluja turvetuotannon rajoittamiseksi eri kansalaispiireissä ja asiantuntiojoidenkin voimin varmasti jatketaan.

#613: - Kanada panostaa turpeen käyttöön tulevaisuudessa 

 Meillä taas tulevaisuuden ratkaisu tässä kts. linkki

http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/gasum/2011/1

ja katso sieltä sivu 14.

Saksassa tuon tyyppinen toiminta on ollut arkipäivää jo reilusti yli kymmenen vuotta, miksei siis Suomessakin.

#613: - Kanada panostaa turpeen käyttöön tulevaisuudessa

Kanadan Albertassa, tarkalleen ottaen Wood Buffalon kunnan alueella on valtava öljyhiekkaesiintymä. Kyseessä on ns. Athabascan öljyhiekkaesiintymä. Sen varanto on viimeisten tutkimusten mukaan maapallon toiseksi suurin "öljyesiintymä". Lainausmerkeissä siksi, että suoraa vertausta maapallon suurimpaan öljyesiintymään, joka on Saudi-Arabiassa, ei voi tehdä. Saudi-Arabian öljy on maaöljyä, jota on helpompi tuottaa sekä tekniikaltaan että kustannuksiltaan.

Kanadassa on meneillään melkoinen "öljykuume" tuon valtaisan esiintymän hyödyntämiseksi ja uusia tekniikoita kehitetään.

Kanadassa on suuret öljy-, maakaasu ja turvevarat. Kaikkien näiden eri energiamuotojen hyödyntämistä kiihdytetään. Turpeen osalta laajat tutkimukset ja kartoitukset ovat menossa ja tulevaisuudessa myös turpeella tulee olemaan isohko rooli koko Kanadan energiatarjonnassa.

Olisi suorastaan vastuutonta olla hyödyntämättä Suomen turvetta energiaksi ja kasvuturpeeksi ja moneen muuhunkin käyttöön. Kyllä jokainen maa käyttää omia reservejään. Miksi meidän ei tulisi näin tehdä? Halutaanko Suomessa omavaraisuutta vai halutaanko jatkaa tulevaisuudessakin kivihiilen rahtaamista toiselta puolen maapalloa? Halutaanko luoda työpaikkoja Suomeen vai annetaanko työpaikat ulkomaille? Halutaanko olla riippumattomia ulkomaisen tuontienergian jyrkistä hintaheilahteluista verrattuna siihen, että voimme maamme sisällä itse määrätä kotimaisen energian hinnan? Turpeen ja muidenkin kotimaisten energialähteiden käytössä on kyseessä todella suuret vaikutukset ja nämä loppujen lopuksi heijastuvat ihan meidän jokaisen suomalaisen arkeen.

#617: - Re: Kanada panostaa turpeen käyttöön tulevaisuudessa

Kanada sisältää suuria vesivarantoja: sillä on noin 7 % koko maailman järvivesistä, neljännes kosteikkomaista ja kolmanneksi eniten jäätiköitä Etelämantereen ja Grönlannin jälkeen. Laajan jäätiköitymisen vuoksi Kanadassa on yli kaksi miljoonaa järveä. Täysin Kanadan rajojen sisällä olevista järvistä 31 000 on pinta-alaltaan 3–100 km², ja 563 järveä on pinta-alaltaan yli 100 km².Kanada jakautuu kymmeneen provinssiin ja kolmeen territorioon. Maan tilastokeskuksen mukaan 72,0 % Kanadan väestöstä asuu 150 kilometrin säteellä Yhdysvaltain vastaiselta maarajalta, ja 60 % Suurten järvien ja St. Lawrence -joen läheisyydessä Ontariossa sijaitsevan Windsorin ja Québecin kaupungin välillä. Näin ollen suurin osa Kanadan maapinta-alasta on hyvin harvaan asuttua erämaata, ja maan väestötiheys onkin yksi maailman alhaisimpia, 3,5 as./km². Tästä huolimatta 79,7 % Kanadan väestöstä asuu kaupunkialueilla, joissa väestötiheydet ovat kasvussa.  Kanadan pinta-ala on 9 984 670 km², josta maata on 9 093 507 km² ja vettä 891 163 km². Maan pinta-ala on hieman alle kolme viidesosaa Venäjän pinta-alasta, alle 1,3 kertaa suurempi kuin Australian pinta-ala, ja hieman pienempi kuin koko Euroopan pinta-ala. Lähde Wikipedia

Saattaapa olla että Kanadassa on varaa uhrata erämaaseutujen järviä tai toinen vaihtoehto- panostaa siihen, että tuotanto olisi haitattomampaa. Joka tapauksessa on näköalatonta ja suuruusluokat kaikin puolin hukassa, kun  tässä kysymyksessä vertailukohdaksi otetaan Kanadan mahdollinen turpeenkäyttö.

On oleellista ymmärtää, mitä turpeenkaivuun haitat ovat meidän ympäristössämme, kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat ja missä määrin oma ympäristömme voidaan peruuttamattomasti tuhota.  Matalien järvien pohjasta mömmöjä ei noin vain kerätä. Vastuu alkaa oman elinympäristömme ekologian ymmärtämisestä.

#619: - Re: Re: Kanada panostaa turpeen käyttöön tulevaisuudessa

Uusi mullistava keksintö suomalaiselta tiedemieheltä. Hän on nimeltään Matti Nurmia ja hän uskoo kehittäneensä maailman lämpenemistä ratkaisevasti jarruttavan keksinnön. Prosessia voidaan hyödyntää ja käyttää haluttaessa myös turvevoimaloissa, jolloin saadaan voimalan hiilidioksidipäästöt nollattua.

Prosessissa neutralointi on yksinkertaista, siksi että talteenotettua hiilidioksidia ei tarvitse kuljettaa mihinkään varastoitavaksi. Esimerkiksi Fortum ja TVO luopuivat jo hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittämisestä Meri-Porissa sen kalleuden takia.

Suomalaisyhtiö Cuycha Innovation vie Nurmian kehittämää patentoitua tekniikkaa ympäri maailman. Pilottilaitos nousee Etelä-Afrikkaan ensi kesänä. Cuychan toimitusjohtaja Ilkka Nurmia on paraikaa allekirjoittamassa sopimuksia pilottilaitoksesta näinä päivinä Etelä-Afrikassa. Keksinnöstä povataan jo tutkija- ja teollisuuspiireissä "uutta Nokiaa" Suomelle. Cuychan johto odottaa satojen miljoonien eurojen globaalia liiketoimintaa suomalaiskeksinnöltä. Keksinnön mahdollisuudet ovat teknologiaviennissä ja lisensioinnissa. Tämän lausunnon on antanut Cuychaa konsultoiva Carl-Magnus Fogelholm sanoo 40 vuoden konsulttikokemuksella.

Perusinnovaation ympärille voi kehittyä lisää patentteja, kuten Nokian ympärille on syntynyt. Kyse on vain siitä, kuka ottaa tämän haltuunsa ensimmäisenä. Yhtiöllä on tähtäimessä myös pörssilistaus mahdollisesti Helsingin pörssiin.

Neutralointiprosessissa hiilivoimalan hiilidioksidi siirretään savukaasusta vesiliuokseen, joka neutraloidaan maasälvän avulla. Reaktiossa maasälvästä erottuu arvokkaita sivutuotteita kuten alumiinin raaka-ainetta. Siitä voidaan saada myös litiumia ja lantanideja.

http://www.cuycha.com/fi/CCN-esite_Ver2.pdf

Nyt kaikki lintubongauksesta kiinnostuneet tulkaahan mukaan suurin joukoin Vapon lintutorneille. Aikaisempaa kokemusta eikä erityisiä välineitä tarvita koska torneilla on mahdollisuus tulla bongaamaan lintuja ohjatusti ja tutustumaan lintuharrastukseen. Paikan päälle on tietojeni mukaan tulossa kokeneita lintuharrastaja jotka esittelevät kiikarin ja kaukoputken käyttöä, lintukirjoja, muistiinpanojen tekemistä ja ovat auttamassa lintujen tunnistamisessa. Jotain pikkupurtavaakin kaiketi siellä on tarjolla.

Leivonmäen Haapatorni. Hirvinevan lintutorni Limingassa, Rastunsuon lintutorni Rautalammilla ja Satamakeitaan lintutorni Honkajoella ovat kyseiset paikat.

Kaikilla noilla edellä mainituilla torneilla paikalla on myös Vapon edustaja, jonka kanssa on mahdollista keskustella lintujen lisäksi turpeen tuotannosta ja käytöstä, vesiensuojelusta ja turvetuotantoalueiden jälkikäytöstä. Vapon lintutornithan sijaitsevat Haapatornia lukuun ottamatta käytöstä poistuneelle turvetuotantoalueelle tehdyn lintujärven rannalla.

Itse aion mennä Honkajoelle, jossa olen useasti käynyt. Tosi hienosti turvetuottaja on toteuttanut kyseisellä alueella suon jälkikäytön. Linnustoa on valtavasti ja samoin lintubongareita paljon. Koska täällä palstalla kovasti tuosta vesiensuojelusta kirjoitellaan, niin menkää ihmeessä jollekkin noista torneista ja kysykää ja tutustukaa turvetuotannon vesiensuojelun nykyaikaan, joka on erittäin hyvin toteutettu lainsäädäntöä ja ynpäristölupienkin edellyttämällä tavalla. Itse olen kymmenissä turvetuotantokohteissa käynyt paikan päällä katsomassa hienoja järjestelyjä. Imeytyskentät ym. ovat toimineet hienosti vastoin monen täälläkin vastakkaista ajattelutapaa kirjoittaneen mielipidettä.

Lintubongausmatkoilla ja muutenkin luonnossa liikkuvana olen samalla tutkinut myös turvetuotannon vaikutuksia luontoon ja tuotannon päästöihin. Turvetuotantoa syytetään aivan liikaa. Metsälle istutetut suoalueet ja niiden ojitukset ja samoin pelloilta tulevat ojitukset ovat varsinkin keväällä surkeata katsottavaa. Useimmiten niissä ei ole mitään pidättimiä ja ravinteet ja kiintoaineet huuhtoutuu suoraan vesistöihin. Turvetuotantoalueilla sentään on panostettu valtavasti vesiensuojeluun.

Nyt vaan lintuja bongaamaan!!!! Se on upea harrastus.

Ps. En ole itse mitenkään "kytköksissä" Vapoon, että lukijoiden ei tarvitse sitä ensimmäisenä miettiä.

#622: lintubongari - Lintulauantai 21.5.2011 Vapon lintutorneilla 

Sopivasti valittu ajankohta lintubongaukselle, ei lainehdi suo valtoimenaan vedestä, kuten oli eräällä suolla tässä viime jäiden lähdön aikaan, eikä sumenna aurinkoa pöllyävä turve kuten se tekisi kesähelteellä.

#624: Taisto Holla, Mieskonmäki - Re: Lintulauantai 21.5.2011 Vapon lintutorneilla

Tuo ajankohta on aivan oikea ja ei siinä ole varmaankaan mukana mitään tarkoituksellista yhtiön kannalta "parempaa" aikaa joka vaikuttaisi lintubongaustapahtuman ajankohtaan. Lintuja vain on yksinkertaisesti paras bongailla juuri toukokuussa ja nimenomaan kuukauden loppupuolella riippuen hiukan siitä missä suunnalla Suomea ollaan. Seuraavaksi sopivin ajankohta on taas sitten elo- syyskuussa. Toki lintuja voi seurailla läpi vuoden, mutta nuo em. ajankohdat ovat harrastuksen kannalta parhaita kuukausia. Juuri tämän vuoksi yhtiö on luullakseni valinnut ko. ajankohdan tapahtuman järjestämiselle. Pitäisihän jo maalaisjärjenkin tai olisiko se tässä tapauksessa luonnonsuojelijan järjenkin sanoa, että silloin bongaillaan lintuja kun ajankohta on sopivin. Ei joka asiassa mielestäni pitäisi väkisin kaivaa esille ajatusta jostain "salaliitosta". Minun mielestä on todella hienoa että yhtiö järjestää tällaisia tapahtumia. Onhan yhtiöllä myös avoimien ovien päiviä ympäri Suomen, olen myös noihin osallistunut. Niistä on kokemukseni ollut vain pelkkää positiivista.

Tervetuloa Taisto Nolla ja kaikki muutkin lukijat seuraamme bongailemaan lintuja. Ja koska sinä tunnut olevan hyvin "epäluuloinen" turvetuotantoa kohtaan, niin sitä paremmalla syyllä sinun kannattaisi osallistua jonkin paikkakunnan/suon tapahtumaan. Saat samalla tietoa nykyisistä vesiensuojelutekniikoista Vapon edustajalta. He ovat luvanneet olla paikalla ja auliisti varmaan kertovat sinulle vastauksia kysymyksiisi. Itse ainakin aion "tentata" vapolaista. Mutta kuten aiemmin kerroin, niin omakohtaiset kokemukseni turvetuotannon vesiensuojelusta ovat hyvin myönteiset, vaan aivan toisin on maa- ja metsätalouden vesiensuojelu. Se jos mikä on aivan lapsenkengissä vielä.

Ja ps. en edelleenkään ole mitenkään kytköksissä turvetuottajiin millään tavalla/tasolla.

Nähdään tornilla Taisto!