IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#620: - Re: Re: Re: Kanada panostaa ihan johonkin muuhun...

Ai näitä FiFin juttuja taas. Jos lukijat eivät tiedä mikä tuo FiFi on, niin sehän on kriittinen yhteiskunnallis-kulttuurinen julkaisu, jonka artikkeleista välittyy useimmiten voimakas vastakulttuurinen asenne. Kaikki asiat he vääntävät päälaelleen, mutta eivät koskaan esitä tilalle mitään konkreettista vastaehdotusta. Tarkoitan nimenomaan konkreettista. He elävät jossain "antimaailmassa", mutta toki Suomessa on sananvapaus olemassa.

#625: lintubongari - Re: Re: Lintulauantai 21.5.2011 Vapon lintutorneilla 

Näyttää ”lintubongarilla” olevan melko hatara käsitys turvetuotannon vesiensuojelutekniikoista, niin voin kertoa oman konkreettisen näkemykseni siitä miten ne oikeasti toimii, koska itse tunnen asuinympäristöni suot hyvin ja olen asunut 30 vuotta Siikaveden rannalla, minkä vesi on nykyisin kauttaaltaan turpeen kyllästämää eli vesien puhdistus menetelmät Havu-Pajumäen soilla on olemattomat.

Mielestäni nämä Vapon järjestämät tilaisuudet, kuten tämäkin ”lintubongaus”, kuuluu sarjaan ”yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen”. Kaikkihan ei sitä tosiasiaa tiedosta, miten vesiä saastuttavaa turvetuotanto on, toivottavasti tulevaisuudessa pääsemme eroon turpeennostosta.

Olihan siitä tämän päivän Joutsan Seudussa Vapolla oikein kutsu, tulee tuo Joutsan Seutu luettua täällä Biskajallakin ja oltua muutenkin ajanhermolla näissä turveasioissa.

Valitettavasti en pääse bongailemaan lintuja tällä kertaa, sen verran on tuota etäisyyttä.

Mutta kävin kuitenkin kameran kanssa Pajumäen turvesoilla jäiden lähdön aikaan, kun suolla vallitsi venekeli, eiköhän nekin ”järvet” tyhjentyneet Siikaveteen, ilman vesien puhdistusta.

”Lintubongarille” vielä tiedoksi, että nuo Vapon järjestämät tilaisuudet ovat minulle varsin tuttuja.

Ensi kesänä, kuumimpana kesäpäivänä, tulee todella hyviä kuvia Leivonmäen Haapasuolta, siellähän on oikeen torni sitä varten.

Ja lopuksi, on varsin tyhmää tulla tänne turpeennoston vastustajien saitille esittämään asioita jotka ei perustu mihinkään tai ovat "copy/paste" käskyllä lainattuja jostakin muusta tietolähteestä, pitäisi ainakin tietolähde mainita, tämä niille "vieraille", jotka saitilla esiintyy asiantuntevasti.

#630: - tosi!  Suomalais meininkiä

Tosi on ettei korjaannu, koska monet turvetuotannon alapuoleisten järvien lahdet ovat muuttuneet käveltäviksi ropakoiksi. Tervetuloa tutustumaan, tehdäänpä muutama kierros, niin eiköhän  silmät aukea.                                                       Yhteystietoni löytyy aiemmista kommenteistani. Tällä palstalla kirjoittajat ovat suurimmaksi osaksi haitoista kärsijöitä, joille Finnair ei ole ollut haittana. Saastuttajia löytyy monelta muultakin alalta, mutta luulisin tällä palstalla olevan vähemmän viherpiipertäjiin verrattavia luonnonsuojelijoita, kuin niitä jotka ovat todella huolissaan rantojaan ja vesiään saastuttavista haitoista.  

#632: - tosi! tosi!

Etelä-Pohjanmaalla turvekaivoksina on jo reilut 5 prosenttia "suo- ja turvemaiden" pinta-alasta. Joten voimme siis todeta turveteollisuuden saavuttaneen täällä jo "kahden prosentin tavoitteensa" reippaasti ylikin. Turveyhtiöt vetäkööt turvetuotannon lupahakemuksensa pohjalaissoiden osalta välittömästi pois Ely-Avista. Ongelmana vain on ahneus joka vei pikkusormen lisäksi kokonaisen käden. Tätä se on turveyhtiöiden lööperipuhe "soidensuojeluhalustaan"! Eivät edes häpeä vaan vaativat yhä lisää upeita luonnonsoita tuhottavikseen! Mustaisneva, Kotaneva, Klapurinneva, Lintuneva, Rokamaanneva... jne. jne. jne....

http://www.adressit.com/lintuneva

#633: Martti Peltola - Re: tosi! tosi!

Kysehän on tietysti koko Suomen suo- ja turvemaista ja siitä se 2 %. Eihän turveteollisuus ole missään luetellut esim. maakunnittain osuuksia. Tiedät tuon itsekin mr.Martti Peltola. Eri kunnissa, eri maakunnissa jne. turve-esiintymät ovat suuruudeltaan aivan eri luokkaa keskenään. Joissain voi olla yli puolet pinta-alasta suo- ja turvemaita kun taas jossain ei juuri ollenkaan. On ajateltava kokonaisuuksia eikä vain yhden kunnan tai maakunnan aluetta.

Pirkanmaan maakuntavaltuusto kieltäytyi supistamasta turvealueita. Pirkanmaan päättäjät haluavat turvetuotannon maakunnassa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vain vihreät olivat eri mieltä, kaikki muut puolueet kannattivat yksimielisesti turvetuotannon jatkuvuutta maakunnassa. Vihreiden eriävä mielipide ei varmasti ketään ihmetytä.

Tuossa kokouksessa Pirkanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi tiistaina 17.5 2011 turvetuotantoa ohjaavan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan.

Pirkanmaalla on turvetuotannossa 2000- 2500 hehtaaria. Kaavaan merkityillä vyöhykkeillä on turvetuotantopotentiaalia noin 4000 hehtaaria. Kaava ohjaa turvetuotantoa erityisesti Luoteis-Pirkanmaalle. Kaavaehdotus lähetetään seuraavaksi ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

#625: lintubongari - Re: Re: Lintulauantai 21.5.2011 Vapon lintutorneilla

Olipa upea lintubongauspäivä lauantaina! Hienosti Vapo toteutti päivän. Todella asiallista. Suuret kiitokset Vapolle!!

Mallikkaasti Vapo on suon jälkikäytön hoitanut ja lintuja on aivan "pilvin pimein" alueella. Matkailijoita poikkeaa tosi paljon tornilla. Jos alue olisi sitä normaalia suorääseikköä mitä on Suomi pullollaan, niin olen aivan varma että matkailijoita ei siellä rääseikössä olisi liikkumassa. Mutta nyt kun entinen rääseikkö on lintujärvenä, niin matkailijoita piisaa ihailemassa lintuja ja muutenkin läheistä maisemaa. Ja ennenkaikkea linnut tykkäävät asustella ja pesiä ko alueella. Ystäviltäni jotka harrastavat lintubongausta eri puolilla Suomea, sain kuulla että muuallakin päin Suomea vastaavissa tilaisuuksissa oli kovasti väkeä paikalla.

Vielä kerran suurkiitokset tuon päivän järjestämisestä Vapo!!

#637: lintubongari - Re: Re: Re: Lintulauantai 21.5.2011 Vapon lintutorneilla

Kyllä nyt tarttee kerätä vapolle kolehti ja anoa ansiomerkki vapon paikallisjohdolle. Noin isolle turistikohteelle tarvitaan ilman muuta olutravintola myös.

Kyllä käy "lintubongaria" kateeksi, kun meidän porukka joutui samaan aikaan siellä "suorääseikössä" ihan vaan rämpimällä tekemään lintulaskentaa kartoitusmenetelmällä. "Rääseikössä" ei vielä ollut ojan ojaa, luonnontilaisia allikoita ja lampia vain, mutta tietenkin turveyhtiöllä on sinne jo lupahakemus vetämässä turvekaivokselle, jotta 30 vuoden kuluttua saamme mahdollisesti "virkistäytyä" vapolaisella "lintujärvelllä". Tietenkin vapo sinne rakentaa pyörätuoli- ja rollaattorireitin meille tuolloin jo 9-kymppisille reservin lintulaskijoille. Mutta tokkopa meistä bongareita tulee, kunhan nyt kaiken kokeneita tuhansien hehtaarien pesimälinnustokartoittajia. Sääli meitä ressukoita vähän "lintubongari", luonnon puolustaja parhaasta päästä.

Soiden ojitusten ja turpeennoston myötä menetimme soiden riekot, ja saimme tilalle lokkiparvet ja pilatut vesistöt. Menetimme lakka ja karpalopaikat, sekä suolampien kalaston turvemössön myötä.
Pohjois-Suomessa ennallistetaan soita tukkimalla ojia. Toimien myötä riekot ovat palaamassa entisille asuinsijoilleen. Ojat tukkoon ja suot rauhaan. Linnustoille vesistöihin rakennetut riistapellot, saarekkeineen, jotka antaisivat linnustoille luonnolliset elinolosuhteet.
Maatiloille kosteikot, niin eiköhän ala lintukantakin elpyä ja vesien tila parantua.

Jyväskylän Yliopiston Kauppakorkeakoulussa on meneillään tutkimushanke, jonka puitteissa tutkitaan turpeen aluetalousvaikutuksia Keski-Suomen alueella. Hanke toteutetaan kaksivaiheisena. Hanke on alkanut 1.6.2010 ja päättyy kakkosvaiheen osalta kuluvan vuoden kesäkuun lopussa.

Ykkösvaiheessa on selvitetty paikallisten polttoaineiden (erityisesti turve ja puu) tuotannon ja energiakäytön taloudelliset vaikutukset Keski-Suomessa. Ns. panos-tuotos –menetelmän avulla pystytään havainnollistamaan toimialojen välisiä riippuvuuksia sekä työpaikka-ja rahavirtoja.

Tutkimuksen kakkosvaiheessa tehdään arvioita paikallisten polttoaineiden lisääntyvän käytön mukanaan tuomista aluetaloudellisista vaikutuksia erilaisten tulevaisuuden vaihtoehtojen pohjalta sekä kartoitetaan millaisia ulkoisvaikutuksia paikallisten polttoaineiden tuotanto tuottaa.

Tutkimuksen ykkösvaihe, joka on jo valmistunut, kertoo turpeentuotannon tuotantovaikutuksista toimialoittain ja tuotannon työllisyysvaikutuksista Keski-Suomessa. Tuotannon arvoksi on saatu 24,3 milj.€. Ja täytyy muistaa, että kyseessä on siis Keski-Suomi ja nimenomaan vain tuotanto. Isoista rahavirroista puhutaan. Työllistävyys tuotannossa on noin 450 htv. Sekin on iso määrä ja tähdennän että kyseessa on nimenomaan tuotannossa syntyvät työpaikat.

Eri asia sitten se, mitä turve työllistää koko Suomessa. Se on noin 12 000 htv. Tässä luvussa on mukana koko "ketju", ei ainoastaan tuotanto.

#641: H. Heinonen - Turve työllistää

H. Heinonen, esittelisitkö itsesi?

#636: H. Heinonen - Pirkanmaalla halutaan turvetuotannolle jatkuvuutta

H. Heinonen!

Tietosi Pirkanmaan tilanteesta ovat puutteelliset. Pirkanmaalla turvetuotantoalueet keskittyvät pohjoiselle ja luoteiselle Pirkanmaalle ja näillä alueilla turvetuotannon haittavaikutuksista on kärsitty pitkään ja vastustus uusien alueiden kaavaan merkitsemiseksi on ollut ponnekasta. Näillä alueilla tiedetään, mitä fuskua turvetuotanto pelaa, mitä on todellinen ympäristövaikutusten seuranta ja mitä tosiasiassa raiskatulle luonnolle tapahtuu. Tiedetään myös ,kuinka paljon soilla itse asiassa työskennellään, kuinka monta pätkätyöpäivää urakoitsijoille riittää, mistä urakoitsijat tulevat, mikä on työmoraali ja asenne. Tiedetään tapahtuvien vahinkojen määrä, velvoitetarkkailulla pelaaminen ja kaikki muut ympäristörikoshaitat, muovit, jäteöljyt, palot, penkereiden sortumat, pitkitetyt laiterikot etc. Tiedetään, mitä vesistöille on tapahtunut ja miksi. Tiedetään, miten pöly pilaa järvet. Tiedetään, miten elinympäristönsä menettäneille lajeille käy. tiedetään, miltä musta maisema näyttää.

Täällä tiedetään myös, miten asiat valmistellaan, miten päätöksenteko etenee ja mitä puutteita systeemisssä on!

Pirkanmaan liiton luottamusmiehet ja vaikuttajat edustavat alueita, joilla turvetuotanto ei aivan naapurista haittaa. Edustajijlle ja luottamusmiehille, jotka lähes sataprosenttisesti edustavat muita  maakunnan alueita ja Tamperetta oli helppoa sijoittaa turvemaita maakunnan rajoille, pois näkyvistä, pois mielestä ja pois omilta vesiltä. Päätöksentekoa helpottaa niin ikään se suuri tietämättömyys, joka todellisista haitoista alueellisesti on. Kun mönjät seuraavien vuosikymmenten aikana valuvat kohti suurempia reittivesistöjä ja GTK uhkaa löytää turvealueita lähempää kaupnkilaisten omia rantoja, tullaan näkemään ympäristövastuullisuuden nopea herääminen ja valveutuinen tässäkin kysymyksessä.

Nyt maakunnan sisäinen riisto- ja siirtomaavaltapolitiikka toi tämänkaltaisen esityksen pöytään ja maakunnan muiden asioiden painaessa päälle rahaa valmisteluun enää haluttu sitoa, joten päätös tehtiin. Suuresti sillä ajatuksella, että maakunnan pohjois- ja luoteisosat uhrataan turvetuotannolle ja saadaan koko p... pois käsistä.

Hurskaasti myös toivotaan, että voidaan pestä asiassa kädet ja luottaa ympäristölupamenettelyn sitten oikaisevan mahdolliset vääryydet. Tosiasiassa kaavoitus ei ole vielä purkissa. Valituskanavia tullaan käyttämään ja asia pysyy tapetilla edelleen. Samoin taistelu lupa luvalta tulee jatkumaan.

H. Heinonen. Kuuroakin kuurompi on se, joka ei halua kuulla ja sokeaakin sokeampi se, joka ei halua nähdä!

Tuolla aiemmin mielipiteissä kirjoitti nimimerkillä -lintubongari- bongaustapahtumasta. Täällä meillä Rastunsuolla, Rautalammilla siis, on myös upea lintujärvi joka on entiselle turvetuotantoalueelle rakennettu. Alueella on kanssa ympäristöpolku joka on kovassa käytössä. Viime vuonna paikallinen luonnonsuojeluyhdistys teki alueella parannustöitä. Vesakkoa raivattiin kun se oli jo kasvanut liikaakin. Linnunpönttöjä laitettiin ja niissä on nyt ollut asukkeina sinitiaisia, talitiaisia ja kirjosieppoja. Telkätkin on saanut pönttöjä joita kiinnitettiin lammenrannalla oleviin puihin. Kahlaajalinnuille rakennettiin oma kahluupaikka ja luonnontarkkailijoille sellainen piilo josta lintuja voi tarkkailla. Aluetta ollaan kehittämässä koko ajan lisää että se palvelisi vieläkin paremmin paikallisia matkailuyrittäjiä. Kaikkinensa alueesta on tullut aina vaan hienompi ja kävijöitä riittää. Lapsiperheitä mm. näkyy paljon. Olen samaa mieltä kuin bongarikin, että ei täällä olisi matkailijoita jos suo olisi ennallaan. Nyt on turve käytetty hyödyksi yhteiskunnan rattaiden pyörittämiseen ja jälkikäyttö osoittaa kuinka luonto nopsasti ottaa alueen taas itselleen ja hyödyttää nykyisin paikkakunnan matkailuyrittäjiä. Mielestäni turvetta saa ja pitää käyttää Suomessa. Sitten kun saadaan yhteinen koko maailmaa sitova laki että öljyn, kivihiilen, maakaasun ym "kiinteän" energian käyttö kielletään, niin siinä yhteydessä sitten voidaan turpeenkin käyttö lopettaa. Miksi emme hyödyntäisi pientä osaa kotimaamme soista energiaksi. Kaikki muutkin maat käyttävät omia resurssejaan. Vaikka olenkin henkeen ja vereen luonnonsuojelija niin ymmärrän kyllä realiteetit.

#645: terv rautalammilta - Pohjois-Savosta

"terv rautalammilta" kirjoitti esimerkin karusta todellisuudesta Rastunsuolla:

" Viime vuonna paikallinen luonnonsuojeluyhdistys teki alueella parannustöitä. Vesakkoa raivattiin kun se oli jo kasvanut liikaakin."

Noin se valitettavasti käytännössä on; luonnonsuojeluväki joutuu parhaansa mukaan paikkaamaan turveyhtiöiden aiheuttamia luonnontuhoja. Turveteollisuus tietenkin kiittää (ovela virne naamallaan) luonnonsuojelijoita onnistuneesta vedätyksestään.

Suomalaisessa järjestelmässä valtiovalta ja kunnalliset päättäjät ovat tehneet kaikkensa antaakseen turveteollisuudelle jo nyt verorahoista suuremmat tukiaiset kuin joillekin konkurssi-euromaille. Tällä vastuuttomuudellaan valtio (lue: vaaleilla valitut edustajamme) on saattanut suomalaisen luonnon niin suureen hätätilaan, etteivät sen korjaamiseen riitä nekään verorahat jotka kaadettiin surutta vapoille.

Niin valtio kuin turveteollisuuskin käyttää härskisti hyödykseen "kolmannen sektorin" ilmaista työvoimaa ajaessaan luonnon tärkeyden ymmärtävät luontoihmiset ainoaan tarjolla olevaan vaihtoehtoon,  siivoamaan rahamaailman jätöksiä ja luonnon tuhoamisen seurauksia. Noin se menee Rastunsuollakin, vaikka millainen "lintuparatiisi" olisi synnytetty entiselle turvekaivokselle. Turvetoimijan työnä oli turveaavikon patoaminen. Vesi nousi sen jälkeen itsestään ja luonto yrittää itse korjata vapojen tuhot. Niin varmaan tapahtuukin seuraavan parin-kolmen tuhannen vuoden kuluessa; paikalla on taas suo, joskin erilainen kuin ennen vapoja. Mutta tietoisuus luontoon kohdistuneista rikoksista jää silti historiaan tallennettuna.

Rautalammillakin olisi perehdyttävä siihen millaisia lietemääriä alapuolisiin vesistöihin Rastunsuon "lintuparatiisilla" aiheutettiin. Jollen väärin ymmärrä, niin toimijana olleen turveyhtiön vesiensuojeluratkaisut olivat turpeen kaivamisen vuosikymmeninä aivan avutonta luokkaa. Itsensä pettäminen, vapojen toimia jälkikäteen puolustelemalla, on omaakin moraalia rappeuttavaa.

Lisää uutisia Saarijärveltä:

Saarijärven reitti ei kestä enää lisähumusta Yle Keski-Suomi 30.5 2011

Saarijärvellä on kyllästytty siihen, että kaupungin lausunnot turpeennostoluvista ohitetaan lupakäsittelyssä kokonaan. Kaupungissa odotetaan kauhulla maakunnallista vaihekaavaa, jota on jo alettu suokaavaksi kutsua. Jos siihen kaavaillut turpeennostoalueet toteutuvat nykyisellä lupamenettelyllä, ei Saarijärven reitin vesistöt enää sitä kestä.

Humus

* Humus tarkoittaa vedessä olevaa osittain hajonnutta kasvi- ja eläinperäisiä ainetta , joka antaa vedelle ruskehtavan värin.

* Humus kuljettaa ravinteita maalta veteen, ja voi toimia vedessä ravinteiden varastona.

* Humuksen kemiallinen rakenne on monimutkainen ja muuttuva. Se koostuu kuitenkin pääosin hiilestä ja hapesta.

Saarijärvi haluaa turpeenottolupien myöntämisen olemassaolevien lakien mukaisiksi. Saarijärven ympäristöviranomaiset ovat sen takia valmistelleet kantelut turvelupien lupakäytännöistä sekä oikeusasiamiehelle että Euroopan Unionin komissioon. Kaupunginhallitus ottaa asiaan kantaa tänään.

Kantelut kohdistuvat ennen kaikkea lupia myöntäviin viranomaisiin, jotka Saarijärven ympäristönsuojelusihteeri Kalle Laitisen mukaan eivät noudata lakeja lupia myöntäessään. Laitinen on huolissaan tulevien turvetuotantoalueiden vaikutuksista vesistöihin.

- Tulossa olevaan vaihekaavaan on merkitty turpeennostolle uusia alueita ja niitä on ilmeisesti Saarijärven reitillekin osoitettu useita satoja hehtaareja, jopa tuhansia hehtaareja. Saarijärven reitin vedet eivät kestä nykyisilläkään luvilla, niinpä ne eivät voi kestää uutta kuormitusta. Tällä on valtavan iso merkitys Saarijärvelle, mutta väitän, että myös monelle muulle Suomen kunnalle ja Suomen järville, sanoo Kalle Laitinen.
Kanteluiden perusteluksi Saarijärven ympäristöviranomaiset ottavat EU-direktiivit, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan.

- Jo vuonna 1992 Korkein Hallinto-oikeus rajasi turvetuotantoalueiden vedet jätevesiksi, jotka aiheuttavat ongelmia ja päästöjä alapuolisiin vesistöihin. Ennen lupien myöntämistä päästöjen vaikutukset pitää tutkia, vaatii Laitinen.

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/05/saarijarven_reitti_ei_kesta_enaa_lisahumusta_2625918.html