IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ.

Oulusta ollaan
Vieras

#526 Tietoa kiintoainekuormituksesta

23.03.2011 14:36

Pientä on turvetuotannon päästöt. Alla lukuja asiasta. Luvut otettu suo- ja turvemaastrategiasta.

"Suo- ja turvemaastrategian mukaan soiden- ja turvemaiden kiintoaineen huuhtoumat ovat

* suometsätalouden kunnostusojitukset 93 kg/hehtaari eli 71 000 tonnia vuodessa
* turvepeltojen viljely 151 kg/hehtaari eli 37 500 tonnia vuodessa
* turvetuotanto 60 kg/hehtaari eli 4 580 tonnia vuodessa

Suomen maapinta-alasta kolmannes on soita ja turvemaita. Kiintoaineen huuhtoumia aiheuttavat turvemaiden käytön lisäksi kivennäismailla harjoitettava maa- ja metsätalous sekä kiinteistöjen, yhdyskuntien ja teollisuuden päästöt. Strategian tietojen perusteella voidaan arvioida, että turvetuotannon kiintoainekuormitus kokonaisuudessaan on samaa luokkaa kuin turvetuotannon osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta: typpi 1,0 prosenttia ja fosfori 0,7 prosenttia."
ranex
Vieras

#527

23.03.2011 17:46

Typpi ja fosfori ei ole turpeennoston pahin seuraus, kaikki sen jo tietää, mikäli viitsii lukea vaikka tätä adressia. Epäilemättä todella objektiivisia lukuja, varmaan vapolta tai joltain muulta yhtä luotettavalta taholta saatuja. Odotan mielenkiinnolla koska väitetään turvemylläyksellä olevan positiiviset vesistövaikutukset. On se vaan ihme kun noin pienillä määrillä saa niin pahaa jälkeä aikaan, eikö?
Yrittää jaksaa edelleen
Vieras

#528 Re: Tietoa kiintoainekuormituksesta

23.03.2011 21:30

#526: Oulusta ollaan - Tietoa kiintoainekuormituksesta

Turvetuotannon kiintoainekuormituksen määritys tehdään käyttämällä suodatinkokoa, joka mahdollistaa pienempien orgaanisten hiukkasten jäämisen sihdin ulkopuolelle, vaikka kiintoaineksen kertyessä sihdin pohjalle mukaan luonnollisesti jää myös pienempää kokoluokkaakin olevia  hiukkasia. Sihtiin jää silti pääasiassa karkeampaa ainesta ja epäilemättä myös mineraaliainesta. Tästä saatu tulos punnitaan kuiva-aineena, josta sitten saadaan kiintoainekuormitus, joka ilmoitetaan mg/l

Kun mg/l ja virtaama l/s on ensin kerrottu vuositasolle 60x60x24x365 / 100 x suon pinta-ala, saadaan vuosikuormitus. Näin menetellen noin 10 sekunnin aikana otetuista hetkelliseen vedenlaatutietoon perustuvista näytteistä saadaan tiedot niiltä soilta, joilta ylipäätään näitä hetkellisiä vesinäytteitä otetaan. Suurimmalta osaltahan soita ei mitään näytteitä oteta ensimmäisten neljän vuoden jälkeen. Niille arvioidaan kuormitustieto käyttäen moneen kertaan keskiarvoistettuja kuormituslukemia. Sitten nämä arvioidut lukemat lyödään yhteen ja saadaan alueellisia kuormitusarvoja ja koko maan kattavia kuormitusarvoja, joista ei enää millään muotoa voida havaita edes näitten hetkellisten vedenlaatutietojen suurta vaihteluväliä eikä soitten välisiä kuormituseroja eikä vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tai toimimattomuutta.

Suokuiva-aines on kevyttä. Kun kuiva-aines vettyy, se ottaa tilaa jopa monikymmenkertaisen tilan ja on vielä sitä itseään eli turvemönjää. Tämä turvemönjä hajotessaan vesistössä ottaa yhä enemmän tilaa. Tilavuuden suhdeluku on tuhat. Tilantarve siis tuhatkertaistuu kiihtyvällä tahdilla vesistöissä ja hiukkasten hajotessa. Osa näistä hiukkasista flokkiintuu uudelleen isommiksi partikkeleiksi ja jää lillumaan vesistöiden pohjan tuntumaan hyllyväksi hetteiköksi. Karkeampi kiintoaines kertyy erityisesti laskuojien tuntumaan ja leviää siitä edelleen virtausten ohjaamana. Hajoava kiintoaines yhtyy humusvirtaan, jota soilta valuu vesistöihin illman että sen kuormittavuutta lasketaan kuormittavaksi tekijäksi mukaan ollenkaan.

Tämä humusvirta edustaa kuitenkin vielä lähes kymmenkertaista määrää painoonkin suhteutettuna verrattuna suodattimiin jääneeseen kiintoainekseen. Vesistöissä tämä orgaaninen aines näkyy kemiallisen hapenkulutuksen arvoina.

Kaikkeen kiintoainekseen ja humukseen on kiinnittyneenä ravinteita, jotka jäävät kuormittamaan ravintovarastoina järveen. Kun suolla toiminta noin 40 vuoden kuluttua päättyy, järven pohjasta ravinteita vapautuu vielä pitkään senkin jälkeen. Jos suolla päädytään ennallistamiseen, se kuormittaa alapuolista vesistöä yhtä paljon kuin tuotantokin.

Jos ala jää turvepeltokäyttöön, kuormitus jatkuu. Loppuunkaluttua maata on lannoitettava, ja jälleen vesistö kärsii.

Turvemönjää valuu samankokokoisilta turpeenkaivuualueilta niin pieniin järviin kuin isoihinkin. On varmasti käsitettävissä, että pienten järvien kyky vastaanottaa kuormitusta on rajallinen ja humusvirtojen edetessä kuormitus lopulta alkaa näkyä isommissakin reittivesistöissä.

Tällä viikolla on ihmetelty, mitä on tehtävissä, kun 5m syvyisen järven vesitila on enää alle 1m,  kun järven pohjan on vallannut turvelillinki.

Nyt turvestrategiatyöryhmän mietintöä lukevat voivat miettiä, mikä loppujen lopuksi on totta.

Mikä on se yleinen etu, joka oikeuttaa pilaamaan vesistöt. Humuksesta nykyiset vesiensuojelumentelmät pystyvät nappaamaan kiinni noin 20 %. Vesistöjen kautta turvetuotannon haitat koskettavat laajoja kansalaispiirejä, ei vain niitä, joitten maiseman tai terveellisen ympäristön turvetuotantosuo on pilaamassa.

 

 

ranex
Vieras

#529

23.03.2011 22:23

siinä sitä oli taas hyvää infoa, siitä vastuullisuudesta ja vähäpäästöisyydestä. Täytyy toivoa, että innokkaimmilla puolustajilla on oma lehmä ojassa, sillä jos näin ei ole, on tämä maa paremmassa pulassa kuin luullaankaan.
ranex
Vieras

#530

23.03.2011 22:32

muokkaus kun ei symbianilla taivu, joten korjataan sitten näin, siis pahemmassa, ei paremmassa.
satunainen vieras
Vieras

#531 Re: Perusteltua vastustusta

25.03.2011 10:53

#502: Yrittää jaksaa - Perusteltua vastustusta 

 Kiitos kirjoittajalle asiallisesta puheenvuorosta. 

Turpeennosto alkoi Mikkeli - Pieksämäki - Juva kolmiossa 1970 - luvun lopulla.  Tulokset ovat nyt nähtävillä ja "käsin kosketeltavissa" esimerkiksi Mikkelin kaupungin koillisosassa sijaitsevan Kangasjärven rannoilla.  Vuosien kuluessa Kangasjärveen on laskettu noin 1400 ha:n turvetuotannon purkuvedet.  Järvi on lopullisesti pilalla.

Kehotan kansalaisia seuraamaan aluehallintovirastojen julkaisemia  ympäristövaikutusten arviointi-kuulutuksia netissä sekä paikallisissa sanomalehdissä.  Heti kuulutuksen julkistamisen jälkeen on velvollisuus ja oikeus ryhtyä laatimaan vastineita. (Aikaa on vain kuukausi)  Viranomainen tarvitsee paikallisen väestön, mukaanlukien kesäsukkaat, mielipiteet ja havainnot asin käsittelyä varten.  Mikäli jätämme vastineet laatimatta, niin menetämme puheoikeutemme asian käsittelyyn seuraavissa vaiheissa.  Viime aikoina Itä-Suomeen on saatu myöskin turpeennostoa rajoittavia päätöksiä.  Asiallinen ja aktiivinen kansalaistoiminta tuottaa tuloksia.

Alla kaksi linkkiä, joista voi seurata ympäristölupa-asioita.

http://www.avi.fi/FI/VIRASTOT/ITASUOMENAVI/YMPARISTOJAVESITALOUSLUVAT/YMPARISTOLUVAT/Sivut/Vireillaolevatymparistolupa-asiat.aspx

http://www.avi.fi/fi/virastot/itasuomenavi/ymparistojavesitalousluvat/ymparistoluvat/Sivut/Ymparistolupapaatokset.aspx

 

Taisto Holla, Mieskonmäki

#532 Re: Re: Perusteltua vastustusta

25.03.2011 14:19

#531: satunainen vieras - Re: Perusteltua vastustusta

Siikavesi kuuluu Länsi-Suomen alueeseen, mutta vaikutus jätevesillä on Itä-Suomen alueella eli Puulavedellä, ja tuossa alla linkki ympäristölupa asiohin Länsi-ja Sisäsuomen alueella.

http://www.avi.fi/FI/VIRASTOT/LANSIJASISASUOMENAVI/YMPARISTOJAVESITALOUSLUVAT/YMPARISTOLUVAT/Sivut/Vireillaolevatymparistolupa-asiat.aspx

http://www.avi.fi/fi/virastot/lansijasisasuomenavi/Ymparistojavesitalousluvat/Ymparistoluvat/Sivut/Ymparistolupapaatokset.aspx

AP
Vieras

#533 Ympäristölakien uudistaminen jatkuu

27.03.2011 13:40

Tapio Määttä on Itä-Suomen yliopistolla ympäristöoikeuden professorina. Hänen erikoisalaansa ovat ympäristöoikeuteen liittyvät kysymykset, kaavoitus- ja rakentamisoikeus sekä luonnonsuojeluoikeus. Tapio Määttä palkittu pari vuotta sitten Joensuun yliopiston parhaana opettaja. Tässä blogissaan hän käsittelee ajankohtaista ja tärkeää asiaa, ympäristölakien uudistamista.

Tapio Määttä 27.3.2011:

Työnsä päättänyt eduskunta hyväksyi viimeisimpinä töinään muun muassa uuden vesilain, kaivoslain ja jätelain. Vaikka keskeinen ympäristölainsäädäntö on uudistettu lähes kauttaaltaan viimeisen 15 vuoden aikana, myös uuden eduskunnan asialistalle on tulossa runsaasti ympäristöasioita.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän lainsäädännön terävöittäminen on lähivuosien keskeinen ympäristöteema. Eräs mahdollisuus on erillisen ilmastolain säätäminen. Nykyisen ympäristölainsäädännön perusteella ilmastotavoitteita ei voida riittävästi ottaa huomioon. Esimerkiksi ympäristönsuojelulaki on tältä osin tehoton.

Ympäristölakien elinkaari on nykyisin yllättävän lyhyt. Esimerkiksi vuonna 1997 voimaantulleiden luonnonsuojelulain ja metsälain sekä vuonna 2000 voimaantulleiden ympäristönsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi tai uudistaminen on käynnissä. Jopa juuri hyväksytty vesilaki täytyy uudistaa lähivuosina, kun perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt lain olevan pysyvästi perustuslain kanssa ristiriidassa oleva poikkeuslaki.

Erityisen kiinnostava tulee olemaan metsälain kokonaisuudistus. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä on esittänyt lain uudistamista siten, että metsänomistajan valinnanvapaus lisääntyisi esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmän käytön osalta. Uudistuksessa on kuitenkin vielä runsaasti vaikeita kysymyksiä metsien erilaisten käyttömuotojen ja arvojen yhteensovittamisessa.

Lähivuosien tärkeäksi ympäristöpoliittiseksi teemaksi on nousemassa myös suhtautuminen turvetuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin. Turvetuotannon kielteisiä vesistö- tai luontovaikutuksia ei nykyisin voida riittävästi ottaa huomioon. Vaikka tuomioistuinten linja turvetuotannon ympäristö- ja vesiluvissa on jossakin määrin tiukentunut, turvetuotannon kielteisiin vaikutuksiin puuttuminen edellyttää lainmuutoksia eli poliittisia päätöksiä. Tammikuussa riitaisena valmistunut valtakunnallinen suostrategia oli tarvittavien lakimuutosten osalta pettymys.

Lähivuosien paikalliset ympäristökonfliktit näyttäisivät liittyvän uraanikaivosten ohella juuri turvetuotantoon. Myös vaatimus turpeen energiakäytöstä luopumisesta ilmastosyistä tulee olemaan lähivuosina pysyvänä ympäristökeskustelujen aiheena.

http://kristamikkonen.blogspot.com/

Vieras

#534 uusi turvetuotantohakemus

29.03.2011 14:09

Saarijärvi-Karstula-Kannonkoski rajalle (Jyskyneva)ollaan hakemassa uutta turvetuotantolupaa,n.30ha hakija Pekka Purola.Alapuoliset vesistöt ovat jo tällä hetkellä tummavetisiä,rehevöityneitä,niiden kuntoa on saatu viimeaikoina parempaan suuntaan aktiivisten ihmisten ansiosta ja nyt haetaan uutta lupaa pilata tämä kaikki,että tämmönen tappaus!

Vieras

#535 Re: uusi turvetuotantohakemus

29.03.2011 14:09

#534: - uusi turvetuotantohakemus 

 

Ranex
Vieras

#536

29.03.2011 19:11

Valitettavan tyypillistä toimintaa. Toiset yrittää omalla työllä saada vesistöjä kuntoon ja toiset sitten pilaavat rahan himossaan kaiken. Toivottavasti joutuvat korvaamaan vahingot tulevaisuudessa täysimääräisenä, vaikka tuskin niin tulee käymään, valitettavasti. Muistakaa vaaleissa ketkä turpeennostoa eniten on lobannut.
Epävarma äänestäjä
Vieras

#537 Kansanedustajaehdokkaiden turvekanta

01.04.2011 08:02

Mistähän saisi selville mikä on kansanedustajaehdokkaiden turvekannan Hämeen vaalipiirin ehdokkaiden osalta, muut kuin vihreät?
Pauli Pajunen
Vieras

#538 Kansanedustajien lähestyminen

01.04.2011 12:41

Sähköpostin voi laittaa kansanedustajille seuraavasti,
(eustajan) etunimi.sukunmi@eduskunta.fi
Turvevastaisia, ei taida olla, kuin vihreät ja vasemmistoliitto.
Olen lähetellyt Kansanedustajille turpeen tuhokuvia, mutta vastauksia ei ole vielä tullut.
Rex
Vieras

#539 Yksi järvi pelastettu!

01.04.2011 18:19

Vapo perui Sarvisuon ympäristölupahakemuksensa. Vedet oli tarkoitus laskea läheiseen järveen joka ei ole luontainen laskureitti suon vesille. Aikovat toki hakea uutta lupaa :(

Vieras

#540

03.04.2011 13:50

Hyvä, että joku on aktiivinen..
Kokoomuslainen
Vieras

#541 Vihreätkin heränneet todellisuuteen

03.04.2011 18:12

Vihreätkin ovat turvekannassaan heränneet todellisuuteen eli että turvevoima on tarpeen Suomelle. Vihreiden tavoitemainoksessa he mainitsevat kyllä sen, että " EI YDINVOIMAA" mutta turpeesta ei ole mitään mainintaa. Hienoa että myös Vihreissä on "herääminen" tapahtunut. Sinnemäki kumppaneineen tajuaa myös kuinka välttämätöntä on pitää turve mukana tulevaisuuden energiapaletissa. Muut puolueet, no ehkä vasemmistoliittoa lukuunottamatta, ovat olleetkin koko ajan turpeen käytön puolella. Vaalit lähestyy ja pian kaikkien on päätettävä ketä äänestää. Jos haluaa vastustaa turpeen käyttöä niin ei muuta kuin vasemmistoliittoa äänestämään. Ja kaikki tiedämme kuinka pieni on vasemmistoliiton kannatus. Aivan samoin kaikki tiedämme kuinka pientä on turpeen käytön vastustus.
Ranex
Vieras

#542

03.04.2011 18:38

Minä en tiedä. kerroppa kuinka pientä vastustus oikein on? ja mielellään ei mitään mutuilua, vaan selkeitä faktoja kiitos.
Kello soi sinullekin
Vieras

#543 Re: Vihreätkin heränneet todellisuuteen

04.04.2011 22:31

#541: Kokoomuslainen - Vihreätkin heränneet todellisuuteen

Onneksi omissa riveissäsi tai riveissämme miten vain haluat on selkeää näkemystä siitä, miten suurista haitoista on kysymys. Vielä asia valkenee sinullekin. Ja jotain prosessiahan käyt kun tänne eksyit!

Oulusta ollaan
Vieras

#544 Kommentteja turpeen käytöstä

05.04.2011 08:42

Oulun kaupunginjohtajan sekä Kuopion Energian toimitusjohtajan kommentteja turpeen käytöstä:


”Oulussa turpeesta luopuminen tarkoittaisi yksiselitteisesti sen korvaamista kivihiilellä. Mielestäni kivihiilen rahtaaminen parhaassa tapauksessa toiselta puolelta maapalloa ei ole järkevää ympäristön eikä Suomen kannalta etenkin, kun meillä on käytettävissä oma polttoaine, turve”, kommentoi Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen.

”Turve tulee säilymään Kuopiossa ykköspolttoaineena, vaikkakin tietysti teemme kaiken mahdollisen puupolttoaineiden käytön lisäämiseksi. Tähän vaikuttaa yksiselitteisesti se että puupolttoaineiden saatavuus on hyvin rajallinen ja että puuta poltettaessa polttotekniikka vaatii turvetta vähintään 60 % kokonaismäärästä”. Tällaisen toteamuksen on esittänyt Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm.

Järkevyyttä kehiin
Vieras

#545 Yritys nimeltään Suomi tarvitsee turvetta

05.04.2011 09:50

Kokoomuslainen kirjoitti aiheesta - Vihreätkin heränneet todellisuuteen- . Kirjoitin oman kommenttini Vihreiden "Vihreä Lanka" nettisivustolle jossa käsiteltiin turpeen käyttöä. Tässä kirjoitukseni:

"Aivan totaalisen järjetöntä olisi olla käyttämättä todella suurta ja nimenomaan omaa kansallista energiareserviämme eli turvetta. Sitten kun muutkin maat luopuvat omien energiavarojensa käytöstä, voimme mekin sen tehdä. Aikooko Norja luopua öljyn pumppaamisesta? Vastaus on ei. Aikooko OPEC-maat luopua öljyistään? Vastaus on ei. Aikooko kivihiiltä tuottavat maat Euroopassa, Venäjällä, Kiinassa jne luopua hiilen käytöstä? Vastaus on jälleen ei. Entä Pohjois-Afrikan sekä Lähi-Idän maat sitten, luopuvatko he ja muutkin maakaasua tuottavat maat maailmassa maakaasusta? Vastaus on ei. Näitä "fossiilisia" esimerkkejä riittää vaikka kuinka paljon. Miksi me itse itsellemme olisimme vaatimassa luopumista noista mainituista vaikka muut jatkavat niiden käyttöä pitääkseen maansa talouden samalla viivalla muiden kilpailijamaiden kanssa. Teollisuus vain siirtyisi niihin maihin joissa kuitenkin käytetään fossiilisia polttoaineita.

En ymmärrä minkä ihmeen takia Vihreät ajavat turpeen käytöstä luopumista. Suorastaan epäisänmaallisuutta osoittavaa käytöstä heiltä. Eivät ajattele lainkaan yhteiskunnan toimimista. On sata kertaa parempi vaihtoehto luopua vähitellen ulkomailta tuotavasta energiasta ja korvata sitä kotimaisella raaka-aineella, turpeella ja siinä sivussa puun lisääntyvällä käytöllä. Sellainen haihattelu että Suomi pärjäisi ilman kaikkia fossiilisia polttoaineita jotka korvataan uusiutuvilla kuten puulla ja tuulella ja vaikkapa biokaasulla ei vaan yksinkertaisesti toimi. Ne eivät riitä pyörittämään Suomen teollisuutta ja sitä kautta työllistäen suomalaiset.

Ottakaa Vihreät nyt viimeinkin realiteetit huomioon. Järkevyyttä asioihin joita ajatte. Te ette hyväksy ydinvoimaa, ette turvetta, ette öljyä. ette maakaasua, ette kivihiiltä. Millä ihmeellä te aiotte pyörittää Suomea? Haihattelunne on jostain toisesta maailmasta kuin missä elämme. Joskus ehkä sadan tai jotain vuoden kuluttua tekniikka on edistynyt niin, että silloin ehkä voimme luopua nykyisistä voimalaitoksista. Siihen saakka meidän on vaan yksinkertaisesti pakko käyttää olemassaolevia vaihtoehtoja. Kyllä se tekniikka sieltä aikanaan sitten valmistuu mutta vielä pitkään joudumme mukautumaan nykyhetkeen."
Oulusta ollaan
Vieras

#546 Uusi öljykenttä löytynyt jälleen

05.04.2011 13:10

Juuri näin nimimerkki "järkevyyttä kehiin". Eivät esim öljyä tuottavat maat aio lopetella öljyn hyödyntämistä, samoin kuin eivät maakaasua tuottavat maat tai kivihiiltä louhivat maatkaan omien energiaraaka-aineidensa taloudellista hyödyntämistä. Miksi Suomen pitäisi luopua omasta ainoasta suuren luokan energiasta, turpeesta?

Aivan uusi uutinen tältä päivältä Norjasta, jossa ollaan löydetty jälleen uusi öljyesiintymä ja jota aletaan hyödyntää tulevaisuudessa. Norjalla ei ole mitään aikomusta lopettaa öljyn hyödyntämistä. Uutinen on YLE:ltä ja kuuluu näin:

"Barentsinmerestä on löytynyt uusi öljykenttä. Norjalaisen energiajätin Statoilin mukaan Skrugard-kentällä voidaan tuottaa öljyä ainakin 150 miljoonaa tynnyriä, mutta mahdollisesti jopa 500 miljoonaa tynnyriä.

Skrugard sijaitsee noin 100 kilometriä Lumikki-kaasukentästä pohjoiseen, noin 200 kilometrin päässä Pohjois-Norjan rannikosta. Yhtiön mukaan löytö on suurin Norjan mannerjalustalla kymmeneen vuoteen.

Statoil on tehnyt koeporauksia Skrugardin kentällä yhdessä kahden muun yrityksen kanssa. Statoil omistaa kentän oikeuksista 50 prosenttia, Eni Norway 30 prosenttia, ja loput 20 prosenttia kuuluu Petorolle".

Nettijulkaisu Barentsobserverin mukaan norjalaisyhtiöt ovat tehneet Barentsin meren eteläosissa jo 80 tutkimusporausta viimeisen 30 vuoden aikana. Tähän asti tuotantoon on saatu Statoilin Lumikki-kaasukenttä, ja tuotannon aloitusta lähestyy Eni Norway -yhtiön omistama Goljat-öljykenttä.
Kokoomuslainen
Vieras

#547 Re:

05.04.2011 13:57

#542: Ranex -

Tutkimuksia on ollut monia ja eri tutkimuslaitosten tekemiä. Esimerkkinä vaikkapa Taloustutkimuksen suorittama, jossa tasan 90 % oli sitä mieltä että kotimaisten polttoaineiden käyttöä tulee lisätä. 75 % oli huolissaan siitä, että on suuri riski Suomelle tukeutua ulkomailta tuotaviin polttoaineisiin. 72 % oli sitä mieltä, että turpeella tuotettu energia on vihreää energiaa. Tasan 70 % oli sillä kannalla että turpeen käyttöä pitää lisätä ja 21 %  oli sitä mieltä että nykyinen käyttömäärä on jatkossakin oikea, vain muutama prosentti ( 9 %) haluaisi lopettaa turpeen käytön kokonaan. 91 % oli sitä mieltä että turvetta tulee ylipäänsä hyödyntää energia- ja muuhunkin käyttöön kuten kasvuturpeeksi.

Tutkimuksia on monia joista selkeästi nähdään Suomalaisten olevan turpeen käytön kannalla. Ja vielä lopuksi toivon että "Ranex" ei vastaisi tähän siten. että tutkimus on turvetuottajien maksama juttu. Tutkimuksia on tehty useita ja kaikissa on samansuuntainen lopputulema.

Ulla-Maija Heikkonen
Vieras

#548 IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

05.04.2011 16:16

#547: Kokoomuslainen - Re:

Eipä unohdeta adressin tarkoitusta, nimiä kerätään vaatimaan turvetuottajilta kunnollista päästövesien puhdistusta!

Tämän vaatimuksen takana on aivan varmasti 100 % allekirjoittaneista. Kuinka moni vastustaa turpeen käyttöä, on

eri asia. Valitettavasti saamattomuus / haluttomuus (?) ratkaista turvetuotannosta aiheutuvat ympäristöhaitat on

saanut yhä useamman vaatimaan turpeen käytön lopettamista.

Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen ja sen julkituontiin. Kiitän mm. Ranexia aktiivisuudesta ja toivon, että

kirjoittelu jatkuu asiallisissa merkeissä niin vastustajien kuin puolestapuhujienkin suunnalta. Loppujen lopuksi, eiköhän

moni muu ala, mm. paperiteollisuus, ole läpikäynyt vastaavanlaisen "taistelun" ennen kuin ollaan päästy nykyiseen

tilanteeseen. Näin tulee ennen pitkää käymään myös turveteollisuudessa.

 

Ranex
Vieras

#549

05.04.2011 17:50

Mikäli noudattaisin turpeen kannattajien tyyliä tässä adressissa, vastaisin juuri niin kuin kokoomuslainen ei toivo minun vastaavan. kuormittaako. Norjan öljybusiness sen sisävesiä pilaten ne, kuten Suomessa? Toivoisin ettei kokoomuslainen ala selittämään, kuinka kaikki muu paitsi turve kuormittaa. Kommentoikaa "yrittää jaksaa" nimimerkin kirjoitusta ja varsinkin sitä mitä, ette siitä ole ymmärtänyt. Ja totta vie turvetta voi maltillisesti käyttää, mutta vasta sitten kun purkuvedet puhdistetaan asianmukaisesti. Ennen kuin joku väittää, että nyt jo näin tehdään, sanonpa vaan ettei menetelmät ainakaan toimi. Ihmetyttää isänmaallisuus puheet? Onko limaisten ja *askaisten vesistöjen jättäminen jälkikasvulle isänmaallista? Suomen turvevarat tulisi säästää pahanpäivän varalle, joka tulee ennemmin tai myöhemmin tällä maailman kehityksellä se on selvää, kysymys on vain milloin.
Pauli Pajunen
Vieras

#550 Re: Ranex

05.04.2011 21:56

#549: Ranex -  

 Veit sanat suustani. Kirjoittajat eivät tiedä tai, eivät halua myöntää turpeen tuhoja vesistölle.

Öljy-onnettomuuksiakin sattuu, mutta toisin kuin turpeen tuho vesille, ne ovat satunnaisia pilaamaan vesiä,

mutta turvetuotanto tekee sen poikkeuksetta, siellä missä on turvetuotantoa, niin siellä alkaa valituskin.