IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#617: - Re: Kanada panostaa turpeen käyttöön tulevaisuudessa

Kanada sisältää suuria vesivarantoja: sillä on noin 7 % koko maailman järvivesistä, neljännes kosteikkomaista ja kolmanneksi eniten jäätiköitä Etelämantereen ja Grönlannin jälkeen. Laajan jäätiköitymisen vuoksi Kanadassa on yli kaksi miljoonaa järveä. Täysin Kanadan rajojen sisällä olevista järvistä 31 000 on pinta-alaltaan 3–100 km², ja 563 järveä on pinta-alaltaan yli 100 km².Kanada jakautuu kymmeneen provinssiin ja kolmeen territorioon. Maan tilastokeskuksen mukaan 72,0 % Kanadan väestöstä asuu 150 kilometrin säteellä Yhdysvaltain vastaiselta maarajalta, ja 60 % Suurten järvien ja St. Lawrence -joen läheisyydessä Ontariossa sijaitsevan Windsorin ja Québecin kaupungin välillä. Näin ollen suurin osa Kanadan maapinta-alasta on hyvin harvaan asuttua erämaata, ja maan väestötiheys onkin yksi maailman alhaisimpia, 3,5 as./km². Tästä huolimatta 79,7 % Kanadan väestöstä asuu kaupunkialueilla, joissa väestötiheydet ovat kasvussa.  Kanadan pinta-ala on 9 984 670 km², josta maata on 9 093 507 km² ja vettä 891 163 km². Maan pinta-ala on hieman alle kolme viidesosaa Venäjän pinta-alasta, alle 1,3 kertaa suurempi kuin Australian pinta-ala, ja hieman pienempi kuin koko Euroopan pinta-ala. Lähde Wikipedia

Saattaapa olla että Kanadassa on varaa uhrata erämaaseutujen järviä tai toinen vaihtoehto- panostaa siihen, että tuotanto olisi haitattomampaa. Joka tapauksessa on näköalatonta ja suuruusluokat kaikin puolin hukassa, kun  tässä kysymyksessä vertailukohdaksi otetaan Kanadan mahdollinen turpeenkäyttö.

On oleellista ymmärtää, mitä turpeenkaivuun haitat ovat meidän ympäristössämme, kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat ja missä määrin oma ympäristömme voidaan peruuttamattomasti tuhota.  Matalien järvien pohjasta mömmöjä ei noin vain kerätä. Vastuu alkaa oman elinympäristömme ekologian ymmärtämisestä.