#1577: - JÄRJEN ÄÄNI

Oletko tietoinen siitä, että me suomalaiset olemme tässä ajan saatossa saaneet lukemattomat kerrat suuria raha sekä tavara avustuksia todella lukemattomia kertoja.

Näiden avustusten ja lahjoitusten siivittäminä olemme pystyneet kouluttautumaan ja rakentamaan maatamme tähän pisteeseen, JOTA EMME OLISI SAAVUTTANEET ILMAN NÄITÄ MUISTA MAISTA SAAMIAMME RAHOJA YM.

Kurioteettinä voinen mainita meidät suomalaiset pelastettu viime tipassa 1990-luvun alun lamassa ulkomailta saaduilla rahoilla Kreikan kaltaiselta maksukyvyttömyystilanteelta.

Nämä asiat on syytä muistaa.

#1578: Tietoa Suomesta - Re: JÄRJEN ÄÄNI

HÖPÖ HÖPÖ otappas tarkemmin selvää -90 luvun lamasta, koska silloin ei todellakaan saatu rahaa yhtään mistään. Lama aiheutui liian helpoin perustein ja liian paljon myönnetyistä lainoista sekä ulkomaisen valuutan arvon noususta markkaan verrattuna, jolloin valuutta lainojen korko ja arvo nousi yhtäkkiä kohtuuttomaksi Suomalaisten maksukyvylle. Lama oli pankkikriisi, joka korjattiin Suomalaisten yritysten ja yksityisten ihmisten rahoilla, jolloin pankit saivat valtiolta poikkeusluvan esimerkiksi ajaa konkurssiin yrityksiä joilla oli paljon velkaa ja usein pankit käyttivät lupaa mielivaltaisesti hyväkseen ajamalla hyvin toimeentuleviakin yrityksiä konkurssiin. Lama-aikana Suomessa oli siihen mennessä eniten työttömyyttä. Rahaa ei todellakaan tullut avustuksena mistään, eikä muitakaan avustuksia saatu, vaan Suomi selvisi lamasta vain ja ainoastaan Suomalaisten omin voimin Suomalaisten omalla työllä ja uhrauksilla.  Nyt Suomi on ajautumassa vieläkin pahempaan lamaan, koska valtion ja kuntien kohtuutonta velkaantumista ei voi korjata edes omalla valuutalla, koska me emme itse voi vaikuttaa euron arvoon. Suomella on ensivuonna enemmän velkaa kuin milloinkaan aikaisemmin ja työttömyys kasvaa uusiin ennätys lukemiin, silloin Suomi saattaa itse joutua vielä EU:n kriisivaltioksi. Esimerkiksi Jyväskylä joutuu nyt  lomauttamaan satoja työntekijöitä hillitäkseen velkaantumista, eli työttömyys kasvaa jo yhteiskunnan palveluita karsimalla, mutta meidän täytyisi ottaa maahanmuuttajia lisää. Ei helevetti, mitä ajattelemattomuutta.

#1578: Tietoa Suomesta - Re: JÄRJEN ÄÄNI

1990-luvun lama oli keinotekoinen politikkojen tarkoituksenmukaisesti aiheuttama, jotta oli aikaa valmistautua EU-jäsenyyteen. Olemme siellä noin 20 vuotta kitkutelleet emmekä ole mitään muuta saaneet kuin maksajan roolin. Puheet ja lupaukset liittymisestä olivat suret, mutta näytöt ovat jääneet olemattomiksi.

http://koti.mbnet.fi/jorjaa/perustuslain_eu_mukautus.php

#1580: Valtiopetos - Re: Re: 1990-LUVUN LAMA

Taustalla toki NWO, CIA, FBI, NMKY ja VPK? Foliohattu kiristää näköjään.

#1583: - Re: Re: Re: 1990-LUVUN LAMA

Seuraukset näkyvät ja tuntuvat vuosikymmenien päähän. Suomi ei koskaan palannut eikä tule palaamaankaan 1990-luvun lamaa edeltäneelle tasolle. Olemme pian niin kuin Kreikassa.

#1584: - Re: Re: Re: Re: 1990-LUVUN LAMA

Joo, "kultaisen suihkun" nahkapäät kaduilla. Netissä ne jo riehuukin.

#1579: - Re: Re: JÄRJEN ÄÄNI

TIETOSI OVAT TODELLA HÖPÖ HÖPÖ-TASOA.

Tässä oikeaa tietoa:

Kirjat

Maltti puuttui vaurastumisessa

Kun päättäjien piti pusertaa kasaan yhteistä linjaa konsensusperiaatteella, tulokset olivat enimmäkseen tyydyttäviä yhteiskuntarauhan mutta harvoin rahapolitiikan kannalta.

Kylmän sodan ja vahvan kommunismin aikana yhteiskuntarauhan merkitys ymmärrettävästi korostui. Kun Suomen päättäjien piti valita yleislakon ja levottomuuksien tai negatiivisen reaalikoron välillä, valituksi tuli jälkimmäinen.

Tulokset parlamentti- ja hallitusvetoisesta rahapolitiikasta eivät sitä paitsi olleet ihan huonoja.

Ei niillä ainakaan estetty sitä, että Bretton Woods -järjestelmän kaudella 1940-luvun lopulta 1970-luvulle Suomen talous kasvoi nopeasti ja kansa vaurastui.

Nykysilmin rakenteellisesta korruptiosta kielivä keskuspankkijohtajien rooli ministereinä ja yhtiöhallituksissa käsitettiin ennen 1980-lukua pelkkänä hyödyllisenä pragmatismina, joka palveli teollistamis- ja kasvupolitiikkaa.

Läpipolitisoituneesta rahapolitiikasta tuli ongelma, kun kansainvälinen raha- ja valuuttajärjestelmä alkoi muuttua 1970-luvun lopussa.

Olisi tarvittua tiukka pankkilaki, kun pääomien liikkeet vapautettiin 1980-luvun puolivälissä. Laki saatiin valmiiksi vasta pakon edessä vuosikymmenen kuhnustelun jälkeen.

Painajaismainen meno huipentui, kun uutta lakia ryhdyttiin panemaan toimeen 1990-luvun alussa keskellä syvintä lamaa.

Pankit olisivat tarvinneet taseisiinsa pelivaraa, jota väärin ajoitettu laki nyt kavensi ja kärjisti siten kriisiä.

Jo 1990-luvulla tuli tavaksi tehdä pankinjohtajista syyllisiä lamaan ja pankkikriisiin. Kuusterän ja Tarkan teos tarkentaa ja syventää tässä suhteessa kuvaa aika lailla.

Melko moni poliitikko syytti pankinjohtajia raivostuneiden kansalaisten rauhoittamiseksi. Mutta jos syyllisiä aletaan etsiä, listan kärkeen nousevat poliitikot itse.

Neljän suuren puolueen luokka- ja eturyhmäpoliittinen vääntö päätöksistä osoittautuu yhdeksi 1990-luvun tragedian perustekijäksi.

On ikävä sanoa, että kansanvalta kävi kalliiksi nimenomaan kansalle. Äänestäjiltä valtakirjan saaneet poliitikot keskittyivät tulonjakopolitiikkaan silloin kun pankkeja olisi pitänyt nopeasti laittaa kuriin ja järjestykseen, joita uusi vapaus vaati.

Kuvaavaa on, että katastrofiin johtanut vakaan ja vahvan markan politiikka syntyi harhakuvitelmien luomista lähtökohdista. Kuviteltiin, että Suomen Pankin johtokunta oli ennen 1980-lukua vientiteollisuuden tahdoton sylikoira.

Tällä selitettiin Suomen devalvaatioiden eli markan ulkoisen arvon alennusten kierrettä, joka vuosikymmenen välein aiheutti suuren tulonsiirron muulta yhteiskunnalta vientisektorin hyväksi.

Kuusterän ja Tarkan mukaan tällaista yhteyttä ei ollut teollisuuden ja keskuspankin välillä. Sen sijaan he kertovat pankin johdon tavoitelleen kaiken aikaa sitä vakautta, jonka 1970-luvun lopun kriitikot ja seuraavan vuosikymmen uudistajat kuvittelivat vasta keksineensä.

Suomen Pankin pääjohtajat kuten Sakari Tuomioja, Klaus Waris ja Mauno Koivisto eivät olleet metsäteollisuuden juoksupoikia, toisin kuin uuden rahapolitiikan kummit tuntuivat otaksuneen.

Katastrofiin johtaneen heikon historiatuntemuksen ohella vahvan markan ajajat tekivät epätarkkoja havaintoja oman aikansa yhteiskunnallisista valtasuhteista.

Uusi valuuttakurssipolitiikka oli sen vuoksi epärealistisena ja illuusioihin perustuneena tuomittu epäonnistumaan. Uudistajia kaiketi sokeutti into päästä kurittamaan devalvaatioiden lihottamia vientikapitalisteja ja maalaisliittolaisia metsänomistajia.

Kun inflaatio eli hintatason nousu oli 20 prosentissa ja palkankorotukset 25 prosentin tuntumassa niin kuin 1970-luvun alussa, se kertoo lähes kaikesta muusta kuin teollisuuden vallasta.

Devalvaatiot olivat toisin sanoen aina pakkodevalvaatioita kuten 1990-luvun alussa. Syykin oli joka kerta sama: maalla ei ollut malttia vaurastua.

Sillä tiellä ajauduttiin lopulta aina syvään vienti-, vaihtotase- ja talouskriisin, josta maa oli pelastettava pelastamalla ensin vientiteollisuus.

Kuusterän ja Tarkan tiiliskivi on perustyö, joka avaa 1900-luvun jälkipuolen keskeisimpiä kehityskulkuja taustoineen ja seurauksineen.

Se palvelee keskuspankkia itseään. Samalla se palvelee myös demokratiaa ja tulevaisuuteen kohdistuvia valintoja niin kuin vain pätevästi tutkittu historia voi tehdä.

Markku Kuisma Kirjoittaja on Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Helsingin yliopistossa.

Suomen Pankin historian tyyli on harkitun asiallinen

Seuraavaksi Sixten Korkmanin mielipide asiasta.

UutisetTeematTalous

Sixten Korkman: Syyttömät kärsivät lama-ajan hätiköidyistä päätöksistä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan eläkkeelle jäävää toimitusjohtajaa Sixten Korkmania, 63, painaa 1990-luvun lamaa edeltävä aika, jolloin hän toimi valtiovarainministeriössä virkamiesjohdossa.

Syyttömät kärsivät, kun hallitus teki hätiköidysti päätöksiä, usein kiireisissä kriisikokouksissa, hän sanoo.

Mielessä on erityisesti kesä 1991. Talous oli ylikuumentunut ja finanssipolitiikka oli suhdanteeseen nähden löysää. Vahvan markan politiikkaa päätettiin kuitenkin jatkaa. Markka sidottiin laskennalliseen eurovaluuttaan ecuun, ja devalvaatiota eli rahan ulkoisen arvon heikentämistä lykättiin. Suhdannetilanne jatkoi heikkenemistään.

Korkman vastusti linjausta ja oli päätöstilanteessa julkisesti eri mieltä kuin esimiehensä valtiovarainministeri Iiro Viinanen. Hän ajattelee edelleen, että hänen kuten muidenkin olisi pitänyt tehdä noina vuosina paljon toisin.

"En väitä, että maailma olisi ollut ihan toinen ilman tätä päätöstä. Mutta olihan se traumaattista, että hirttäydyimme yliarvostettuun markkaan aivan liian pitkäksi ajaksi."

Korkman on Suomen talouselämän raskainta sarjaa. Hän on kerännyt runsaasti arvostusta toimiessaan talouselämän huippuviroissa Suomessa ja EU:ssa.

#1586: - Re: Re: Re: JÄRJEN ÄÄNI

Kuka nyt uskoisikaan, että silloisetkaan poliitikot ja pankkirit sekä maan muu eliitti alkaisi nyt tai koskaan myöntämään syyllisyyttään mihinkään aiheuttamaansa virheeseen, koska hehän vain tarkoituksellisesti hyötyivät lamasta kuten nyt. Lamat on aina suunniteltu tarkoituksella, että tavallisen kansan omaisuudet olisi mahdollista siirtää halvalla rikkaille.

#1588: - Re: Re: Re: Re: JÄRJEN ÄÄNI

Kummalliset jutut täällä.

#1587: - Jos jotakin tärkeää ei pysty esittämään alle kymmenellä rivillä

Eikö lukutaito riitä pidemmälle?

Tätä selitystä tarjotaan aina kun oma tietämys loppuu eikä kykene enää vastaamaan mitään muuta

#1588: - Re: Re: Re: Re: JÄRJEN ÄÄNI

Luokka: toivoton tapaus

#1591: - Re: Re: Re: Re: Re: JÄRJEN ÄÄNI

On se hyvä kun joillakin on mielessään se kuva jostakin tarunhohtoisesta, elämää suuremmasta "eliitistä", jonka kuviteltuja salaliittoja voi syyttää kaikesta. Se vapauttaa heikon ihmisen kätevästi kaikesta omaan elämäänsä liittyvästä vastuusta. Mitä sitä turhaan mitään yrittämään kun "eliitti" kuitenkin kaiken tuhoaa.

Ei kannata ruokkia trolleja. Bilderberg/Salaliitto-trollit liikkuvat säännöllisesti eri palstoilla ja kerjäävät huomiota. Häipyvät jos niihin ei kiinnitä huomiota. Eihän pilata hyvää adressia tuollaisilla jutuilla, vai mitä?

#1594: KONSTA NOPONEN - YMMÄRRYS HOI...

Seuraavassa on asiaa, mikä on todettu käytännössä paikkansa pitäväksi:

"...Quote:1990 –luvulla lukuja tosin vääristää jatkuva devalvoiminen, jonka johdosta vienti saatiin vetämään väliaikaisesti. Tämä kaikki vain valitettavasti tehtiin kansalaisten kustannuksella. Ajatelkaa nyt tienaavanne 120 000 mk vuodessa, jonka todellinen ostovoima onkin 100 000. Eikö vituttaisi? ..."


Fakta: Eri Euro maiden inflaatio prosentit ovat monissa maissa yli 2% suosituksia korkeammat vuodessa. Eikö tämä tarkoita sitä, että rahan ostovoima heikkenee siltikin?

OIKEAA FAKTAA: Toistuvat devalvaatiot 20 - 30 % ja inflaatiot vuosittain yli kymmenenkin (10 %) prosenttia.

Eikö tämä ole aivan jotain muuta kuin nykyiset  yksi - kaksi (1 - 2 %) prosenttia%

#1594: KONSTA NOPONEN - YMMÄRRYS HOI...

Tässä yksi esimerkki EU:n tuomista hyödyistä ja niitä on. paljon muitakin.

Kopioitu tämän päivän lehdestä.

"Ket­kä hyö­tyi­si­vät?

Ai­na­kin yri­tyk­set, mut­ta myös ko­ti­ta­lou­det.

Jos EU:n ja Yh­dys­val­tain par­hail­laan neu­vot­te­le­ma va­paa­kaup­pa­so­pi­mus to­teu­tuu, eu­roop­pa­lai­nen ko­ti­ta­lous hyö­tyy sii­tä 545 eu­roa vuo­des­sa. Lu­ku pe­rus­tuu EU-ko­mis­sion ar­vioon. Ame­rik­ka­lais­ten las­ku­jen mu­kaan taas kaup­pa­so­pi­mus toi­si yh­dys­val­ta­lai­sel­le per­heel­le 870 li­sä­dol­la­ria eli noin 645 eu­roa vuo­des­sa.

Toi­nen syy on ta­lou­den ja in­ves­toin­tien pön­kit­tä­mi­nen. EU:n ja Yh­dys­val­tain vä­li­sen kau­pan ar­vo on jo nyt noin kak­si mil­jar­dia eu­roa vuo­ro­kau­des­sa. Jos kau­pan es­teet saa­daan pai­net­tua mi­ni­miin, EU:n ta­lous voi kas­vaa en­nus­tei­den mu­kaan lä­hes sa­ta mil­jar­dia eu­roa vuo­des­sa. Ta­lous­krii­sin jäl­ki­mai­nin­geis­sa ki­tu­val­le unio­nil­le tä­mä oli­si ter­ve­tul­lut pi­ris­te­ruis­ke."

#1561: - Re:

Hyvä hyvä kannatetaan

#1595: YMMÄRTÄMÄTÖN - Re: YMMÄRRYS HOI...

OIKEAA FAKTAA: Toistuvat devalvaatiot 20 - 30 % ja inflaatiot vuosittain yli kymmenenkin (10 %) prosenttia.

Eikö tämä ole aivan jotain muuta kuin nykyiset  yksi - kaksi (1 - 2 %) prosenttia%.

Suomen vuotuinen talousarvio on noin 53 miljardia euroa ja Suomi velkaantuu vuosittain enemmän kuin tuon 1 - 2 % suhteessa talousarvioon. Se tietää sitä, että joudumme tulemaan pienemmällä toimeen kuin aikaisempina vuosina. Tämä luo paineita ainakin kunnallisverotuksen kiristämiseen.

Suomen osuus koko EU:sta on noin prosentin luokkaa. Koska kaikki maat eivät pysty hoitamaan maksujansa, nämä summat otetaan ERVV:stä ja Suomi maksaa tarvittaessa sinne oman osuutensa, jotta seuraavalla tarvittavalla kerralla on mistä maksaa, jos joku maa velkaantuu.

Suuret talousmaat kuten Saksa, Ranska, Italia ja Espanja ja kattavat merkittävän osan EU-maiden taloudesta. Kun puhutaan tuhansista miljardeista euroista, Suomen osuus on häviävän pieni näiden rinnalla. Silti maksamme velkaantuvien maiden velkoja nettotakaajana.

Olisi kaikista selkeintä, kun jokainen maa hoitaisi itse oman taloutensa eikä kenelläkään olisi mitään sanomista ja vaatimuksia muita jäsenmaita kohtaan.

#1597: NÄIN ON - Re: Re:

Mitä sinä täällä riehut, painu sinne pakanamaahan, missä muutkin kaltaisesi tyypit majailevat. Me olemme isämaallisia ja haluamme, että se myös säilyy.