IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ.


Vieras

#2151 Maa- ja metsätaloudella valtava osuus vesistöön kohdistuvissa päästöissä

15.04.2013 05:29


Peräänkuulutetaan seuraava asia. Mistä löytyy sellainen vesistö, jonne ei tule mitään päästöjä vesistön yläpuolisesta maa- ja metsätalouden harjoittamisesta?

 

 

Oikeudenmukaisuutta kaikille toimijoille

#2152 Maa- ja metsätalouden päästöt

15.04.2013 07:40

 

Suomen metsissä on turvetta ja humusta joka paikassa. Metsäojituksen yhteydessä maakerrokset luonnollisesti rikotaan. Aukaistun ojan kohdalta sadevedet ja tulvat huuhtovat maalajeja ojaan. Humus ja turve ovat hiekkaa kevyempää, joten ne kulkeutuvat ojaveden mukana pitkiäkin matkoja. Humus vähintäänkin värjää vettä.

Suomen Tilastokeskuksen mukaan maassamme on turvetuotannon piirissä 84 400 hehtaaria. Ojitettua metsää on puolestaan 1 034 000 hehtaaria Valtion ympäristöhallinnon mukaan.

Metsäojat on kaivettu siten, että 'vesi lähtee hyvin pois'. Ojat voivat laskea suoraan jokeen. Metsäojissa ei ole toimivia vesiensuojelurakenteita. Rakenteet vaativat toimiakseen jatkuvaa huoltoa ja ylläpitoa. Mistä löytyy ojanaukaisijat noin 1 400 000 kilometrin matkalle? Ojat ja rakenteet pitäisi tarkastaa vähintään kerran vuodessa.

Esimerkiksi Jäälin järvessä on vettä pari metriä ja turpeen sekaista humusta pari metriä. Valuma-alueella ei ole laisinkaan esimerkiksi turvetuotantoa.

Turvetuotantoa seurataan tarkasti. Lainsäädännöllä määrätään tuotantoalueille toimivat vesiensuojelurakenteet. Lisäksi läpi päässeen veden laatua seuraavat riippumattomat tahot. Mutta miten on metsäojien ja myös maatalouden vesiensuojelurakenteet? Miten on metsä- ja maatalouden tarkkailuvelvoitteet? Noille sektoreille, joista valtaosa vesistöpäästöistä tulee, pitäisi nopealla aikataululla laatia laki joka velvoittaisi myös nämä toimijat tarkkailun piiriin!


Paikallisluvut vs valtakunnan keskiarvot !

#2153 Tutkittua tietoa

15.04.2013 07:45

http://www.vapo.fi/filebank/918-Kaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_alueen_turvetuotantosoiden_paasto-_ja_vesistotarkkailu_2011.pdf

Tuolta nyt sitten vaikka sivut 17 - 23, kokien Suursuota, jonka vaikutus koskettaa käyttämiäni virkistysalueita.
Kiintoaineen "vuosituotto" matalaan vstaanottavaan Pien-Saimaan Maaveteen vuonna 2011 aikana on siis 39 118 kg. SIIS 40 TONNIA !
Kaikkien lupavaatimusten edellyttämien päästöarvojen lukema jäi saavuttamatta. Puhdistusteho kiintoaineelle vain 40 % !
Kiintoainepäästö 2.4. - 17.5.2011 aikavälillä 19 617 kg. SIIS 20 TONNIA KESÄN AVAUKSEKSI !

Tutkimusta edeltäneenä vuonna ja siitä taaksepäin lukemat (tuotanto alkanut 1979) ovat olleet vielä huomattavasti huimemmat, sillä nythän oli jo käytössä vimosen päälle BAT -systeemit (surunsekainen -heh-).

Jos tämä on vain toitotettu 2-4 % kokonaispäästöistä, niin taitaa olla tuo järven osa jo kukkula ja vesi pelkkä kangastus?

Tässä siis vastausta prosenttiväitteille, joista ei ole todellisuudessa paikallisella tasolla minkään arvoiseksi faktoiksi, vaikka aina toisin annetaan ymmärtää!

Ja todellakin turvetuotanto sahaa ehdoin tahdoin näemmä oksaa altaan poikki, kun vääjäämättä väittää kaiken syypään olevan toisen elinkeinon, eli maa- ja metsätalouden. Erikoista menettelyä, kun näitä tutkittuja, (ei siis arvioituja-, strategia- tai "luulempa tietäväni ja uskon niin"- ym. lukuja) siis tukimustuloksia toisenlaisesta syypäästä löytyy?

Vieras

#2154 Sedimenttitutkimuksesta

15.04.2013 07:50


Vieras

#2155 Pien-Saimaan tutkimus

15.04.2013 09:19

 

Tässä esimerkkinä kiistely Itä-Suomesta. Siellä väitöksen aiheena oli kalakuolemat. Luonnonsuojelijat syyttivät tietenkin turvetuotantoa, no mitäs muuta..hehheh. Luonnonsuojeluliiton tekstit perustuivat puhtaasti luuloihin - mitään tutkittua tietoa niiden tueksi ei ole. Esimerkiksi Jukajoki sijaitsee luontaisesti happamalla seudulla, ja syytetyt kalakuolemat selittyvät luontaisella happamoitumisella.

Ylipäätään mitään näyttöä turpeen päästöjen haitallisuudesta ei ole, ja väitteet perustuvat vääriin luuloihin. Esimerkiksi Pien Saimaalla on asiasta tehty tutkimus kiintoaineen osalta, ja kovimpien ojitusten jälkeen 1970-luvulla kiintoainetta kertyi Maaveden pohjalle vuodessa noin sentti vuodessa, kun ennen vuotta 1972 kiintoainetta kertyi noin 2mm vuodessa. Tässäkin on selkeä ristiriita, sillä pääosa suo-ojituksista tehtiin 1960-luvulla. Miten siis kiintoaineen kertyminen alkoi vasta vuosikymmen ojitusten alkamisen jälkeen? Käytännössä kiintoaineen määrän kasvu ei selity mitenkään vuosikymmen sitten ojitetuilla soilla, vaan selitystä täytyy hakea muualta. 1960-luvulla nailonverkot alkoivat yleistyä, ja 1970-luvulle tultaessa järvi oli verkotettu ekologisesti pilalle, ja todennäköisin syy kiintoaineen määrän kasvuun löytyykin siitä, että vesistön ekologia muuttui, ja kiintoainesta hävittävät eliöt hävisivät sisäisen kuormituksen takia 1970-luvulla.
http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Kaupunki-info/Kaupunki_tiedottaa.iw3...

Mikään tutkimus ei osoita, että turpeen kiintoainepäästöt olisivat merkittäviä. Kyyjärvellä asiaa on tutkittu, ja siellä on todettu, että turvetuotannon osuus kiintoaineesta on noin 2,5%. Käytännössä siis turvesoilta ei tule kiintoainetta yhtään enempää, kuin luonnontilaisiltakaan soilta:
http://yle.fi/uutiset/vapo_turve_ei_lisaa_humuskuormitusta/6302900

Tuo luku 2,5% löytyy myös Ympäristöministeriön sivuilta, eli se on luotettava, kuten puolueettomilla tutkijoilla tehdyt tutkimukset yleensäkin ovat.

 

 


Vieras

#2156 Re: Maa- ja metsätalouden päästöt

15.04.2013 11:04

#2152: Oikeudenmukaisuutta kaikille toimijoille - Maa- ja metsätalouden päästöt

Voisikohan siin olla joku juju, että ne turvekentän ojat perataan jopa vuosittain ja metsäojat n. 30v:n välein. Metsäojissa on nykyään laskeutusaltaat, jotka on hyviksi todettu turvesoillakin - siis miksi ne ei toimisi metsäojillakin? Toki hallitsematon metsäojitus on aikoinaan tuhonnut suuren osan järvistä, mutta sekö on peruste sille, ettei järvien sotkemista pidä lopettaa.

Päästöjä vesistöihin ei tule sallia kenenkään taholta, mutta turveväki koettaa tietoisesti vääntää asian sellaiseen näkövinkkeliin, että turpeen vastustajat sallivat maa- ja metsätalouden päästöt!!!


Vieras

#2157 Kansanedustajien tietämys asioista korkeatasoista ?

15.04.2013 12:30

http://yle.fi/uutiset/ymparistoasiantuntija_ja_perussuomalainen_napit_vastakkain_turvetuotannosta/6579577

"Itselläni ei ole kuin tällainen kansakoulu-ruohonjuuritason ymmärrys. En ole tutkija enkä muu. Lähipiirissäni on kuitenkin henkilöitä, joilla on tietoa ja asiantuntemusta. Soita, joilta on nostettu turvetta, pystytään hyödyntämään sen jälkeenkin, ettei tarvitse uusia soita avata, kun sinne laitetaan vesi kiertämään. Sieltä muovautuu vuosikymmenten päästä taas uudelleen turvetta, uskoo Kokko."

Tämäkö ei ole mututuntumalla tapahtuvaa päätöksentekoa / vaikuttamista kansanedustajien taholta???

Väärä palsta turveliturgialle

#2158 Re: Pien-Saimaan tutkimus

15.04.2013 15:58

#2155: - Pien-Saimaan tutkimus

Rieti on näköjään siirtynyt kalastus.com palstalta heittämään turvespämmiä tähänkin addressiketjuun. Ymmärrettävää, koska hänen mielipiteensä eivät jostain kumman syystä saaneet oikein tuulta alleen vesilläliikkujien piirissä.


Vieras

#2159

15.04.2013 16:06

Kieltämättä aika Rietimäinen kirjoitus.
Paikallisluvut vs valtakunnan keskiarvot !

#2160 Pilkka käy jälkipolvienne nilkkaan.

15.04.2013 16:54

Niin, melko ylimielisesti, sanoisin jopa narsistisesti kirjoittaja #2155 ilmoittaa, että:
"Mikään tutkimus ei osoita, että turpeen kiintoainepäästöt olisivat merkittäviä."

Kun juurikin edellisessä kommentissani #2153 muistin virkistämiseksi linkitän tutkimuksen, joka kyllä tasan juuri toisin todistaa. Tai paitsi jos kyseinen henkilö on viisaudessaan päättänyt, että 40 tonnia kiintoainetta matalaan järveen vuodessa ei ole merkittävää. Ja kun sen kerromme vielä tuotannon toimintavuosilla, joita on jo kasassa pitkälti yli kolmekymmentä!

No, tästä voikin sitten jokainen päätellä, että minkä näkemyksen puolesta niitä näyttöjä ihan oikeasti löytyy. Sen sijaan nojataan vesistöpäästöjen puolustelu mantroissa toistuvasti koko valtakuntaan suhteutettuihin STRATEGIA prosentteihin.

Vieras

#2161 Re: Pilkka käy jälkipolvienne nilkkaan.

15.04.2013 18:38

#2160: Paikallisluvut vs valtakunnan keskiarvot ! - Pilkka käy jälkipolvienne nilkkaan.

ja kun vielä muistetaan, että tuo 40 tonnia on kuivapaino!

 

 

 


Vieras

#2162 Liesjärven sedimenttitutkimus

16.04.2013 11:23


Liesjärven sedimenteistä alle 10 cm kertynyt vuoden 1986 jälkeen

Syksyllä 2012 valmistuneen sedimenttitutkimusten perusteella sedimentin kokonaispaksuus on kasvanut Liesjärven pohjoisosan syvänteissä vuoden 1986 jälkeen alle 10 cm. Liesjärven sedimentoitumisnopeus on suomalaisille järville tyypillinen 1,5 - 3,5 mm vuodessa. Turvetuotannon osuus sedimenteistä on alle 5 %.

Kerrostumisnopeus selvitettiin määrittämällä sedimentin cesiumpitoisuus eri syvyyksissä. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuonna 1986 aiheuttama 137Cs-laskeuma on ”leimannut” järvien sedimentit ja sen perusteella sedimenttikerrostumat voidaan ajoittaa. Liesjärvessä vuosi 1986 ajoittui noin 10 cm tai 2 - 4 cm syvyyteen näytteenottopaikasta riippuen. Sedimentin kertyminen oli suurempaa syvemmällä havaintopaikalla.

Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksien mukaan Vapo Oy velvoitettiin selvittämään Ähtärissä sijaitsevan Majasuon turvetuotantoalueen Liesjärveen aiheuttamat liettymät ja rantavahingot. Pöyryn tekemässä tutkimuksessa selvitettiin sedimenttien kerrostumat 34:stä havaintopaikasta Liesjärvellä. Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa sivun reunassa olevan linkin kautta.

Majasuon turvetuotantoalueen pinta-ala on 36,9 ha. Liesjärven valuma-alueella turvetuotantoa on myös Loukkusuolla ja Tupasuolla. Tuotantoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 296 ha, mikä on noin 3 % koko valuma-alueen pinta-alasta.

Liesjärven valuma-alueesta noin kolmannes on suota ja se on suurelta osin ojitettu. Valtaosa (77 %) valuma-alueen pinta-alasta on metsämaata. Peltojen osuus on 2 %. Liesjärvi on tyypiltään matala humusjärvi eli järven vesi on luontaisesti tummaa, humuspitoista. Vedenlaatuaineistojen mukaan järven vedenlaadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 1970-luvun puolivälistä nykypäivään. Ympäristöviranomaisten tekemässä luokittelussa järven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi.
Turvetuotanto ei ole aiheuttanut kunnostusta vaativaa haittaa Liesjärvessä

Määritykset tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen laboratoriossa. Sedimenttitutkimusten perusteella Liesjärven sedimentoitumisnopeus on suomalaisille järville tyypillinen 1,5 - 3,5 mm vuodessa. Kerrostumisnopeus selvitettiin määrittämällä sedimentin cesiumpitoisuus eri syvyyksissä. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuonna 1986 aiheuttama 137Cs-laskeuma on ”leimannut” järvien sedimentit ja sen perusteella sedimenttikerrostumat voidaan ajoittaa. Liesjärvessä vuosi 1986 ajoittui noin 10 cm tai 2 - 4 cm syvyyteen näytteenottopaikasta riippuen. Sedimentin kertyminen oli suurempaa syvemmällä havaintopaikalla. Kaikkiaan järven pohjoisosan syvänteisiin on kertynyt 2 - 4 metriä järviliejua viimeistä jääkautta seuranneiden tuhansien vuosien aikana.

Sedimentin huuhtoutuminen ranta-alueilta ja kertyminen järvisyvänteisiin on luontainen ilmiö. Sedimentin paksuuskasvu Liesjärvessä sisältääkin kaiken kuormituksen, luonnonhuuhtouman ja itse järvessä tapahtuvan eloperäisen aineksen tuotannon aiheuttaman paksuuskasvun. Sedimentin paksuuskasvusta turvetuotannon osuus on samaa suuruusluokkaa kuin sen osuus kokonaiskiintoainekuormituksesta. Turvetuotannon päästöjen arvioidaan olevan noin 5 % Liesjärveen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta.

Nyt tehdyn Liesjärven sedimenttitutkimuksen tulokset vastaavat hyvin Saarijärven kaupungin GTK:lla teettämää selvitystä Saarijärven reitin Pääjärvestä, Saarijärvestä ja Karankajärvestä (2007-2008). ”Tuon selvityksen mukaan viimeaikainen ihmistoiminta ei ollut synnyttänytkään alun perin pelättyjä paksuja orgaanisia kerrostumia, vaan ihmistoiminta näkyi sedimenttikerroksen ylimmässä osissa, 5-30 cm:ssä,” ympäristöjohtaja Mia Suominen toteaa.
Tapsa

#2163 Faktaa kaipaaville

16.04.2013 14:58

Tuolla aiemmin on kaipailtu faktaa. Tiedän, että tämäkään ei ole kaikille faktaa, sillä "kaikilla tutkijoilla on oma lehmä ojassa" -asenne on ainakin jossain määrin hengissä.

http://www.acadsci.fi/kannanottoja/turpeenenergiakaytto.htm
Hämmästyttävää!

#2164 Re: Liesjärven sedimenttitutkimus

16.04.2013 17:20

#2162: - Liesjärven sedimenttitutkimus

Hämmästyttävää tarkkuutta Pöyryltä. Varsinkin, kun ottaa huomioon, että Cesium-määritys on todettu täydellisen epätarkaksi Eurooppalaisissa tutkimuksissa jo parikymmentä vuotta sitten ja senkin puolesta, että Majasuo oli yksi niistä soista, joiden vuoksi VAPO sai juuri tuomion. Näytteenotto kun oli unohtunut muutamaksi vuodeksi kokonaan....

Toisaalta. Eihän se ihme ole, että maailmanpankin mustallalistalla oleva yritys, jolla on lisäksi tytäryritys veroparatiisissa, maalaa ilman omantunnontuskia mustaa valkoiseksi!


Vieras

#2165

16.04.2013 21:41

juu ja tuo gtk on turveteollisuuden kannattajajäsen, varmaan tosi puolueeton.

Vieras

#2166 Re: Re:heikki.korpela@wippies.fi

19.04.2013 16:32

#1449: Kattilamaakari - Re:  

 Yllättävää,että laudelaitoksista on vain yksi referenssikohde


Vieras

#2167 Re: Re: Re:heikki.korpela@wippies.fi

19.04.2013 16:33


Vieras

#2168 Re: Re: Re: Re:heikki.korpela@wippies.fi

19.04.2013 16:35


Vieras

#2169 Re: Re: Re: Re: Re:heikki.korpela@wippies.fi

19.04.2013 16:35


Vieras

#2170 Re: Re: Vastaus nimettömälle turveMiehelle

30.04.2013 19:28

Inversus

#2171 Re: Re: Vastaus nimettömälle turveMiehelle

30.04.2013 20:04

#2143: - Re: Vastaus nimettömälle turveMiehelle 

Yhä ihmettelen, miksei kukaan katsele noita raportteja, joista tulee tuotantosoilta puhtaampaa vettä nykyisin, kuin alapuolisilta joilta, ei kai kaikki voi olla valhetta. Tietäänköhän kukaan, joka esittää ennallamista, että noin puolen metrin syvydellä turve on täysin kuollutttta ja poistamiseen jälkeen hirvi ei tiedä, että siitä on poistunut 4 m turvetta. Toinen asia, mitä ihmettelen on rauhoitetut alueet, kun aina on vieressä erikoisia, rauhoitettujaj ötököitä, onko joku tutkinut suojeltuja joita, niitähän on yli miiljoona hehteeria, vertaa turvetuotantoalueeseei 0,6 milj. ha, olisi hyvä tietää nuokin raportit.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Inversus

#2172 Re: 2165

01.05.2013 10:08

#2165: -  

 On ihmeellistä, että kaikkia tutkimuksia, jotka ovat ammattilaisten tekemiä ja ovat puolueettomia, väitetään maksetuiksi, tai liittyvän jotenkin omiin intresseihin. Onko tämä käsitettävä niin, että nykyinen ympäristöministeri, joka toiminnallaan edistää kivihiilen käyttöä saa puoluelleen salaista tukea?


Vieras

#2173

01.05.2013 17:51

Älä yleistä. Kirjoita sitten kun on jotain asiaakin, eikä vaan diipa daapaa.
Inversus

#2174 2173

01.05.2013 18:44

Tartkoitko minua? Kaikki nuo tulokset löytyy Vapon sivuilta. Luulen kirjoittamaani asiaan.

Vieras

#2175

01.05.2013 21:38

Sepä se vapon sivuilta. Niitäkö sitten pitää ajatella absoluuttisena totuutena?