Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa
Ota yhteyttä adressin tekijään
Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa.
Vieras |
#17608.11.2012 21:04kyllä poijat on nyt kahtonna liikaa telkkaria, kun tuollaisia uhkakuvia maalailevat. Tässäkin tekstissä (#175) oli kolme oikealta kuulostavaa lausetta - joskin väärässä yhteydessä.
Vesistötkin joutuu joku joskus siivoamaan ja hintalappu voi olla aika suuri |
Jari S |
#177 Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.08.11.2012 21:05#174: JK - Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta. "Kuka voi varmuudella sanoa mitä energiamuotoja parin vuosituhannen päästä käytetään? Tuolloinhan nämä nyt loppuun kaivetut suot ovat aikaisintaan seuraavan kerran kaivettavissa." Kukaan ei ole kaivamassa kaikkia meidän soita pois. Vain murto-osa tarvitaan energiatuotantoon koskaan. "Uutta turvetta voi muodostua vain luonnontilaisissa (ojittamattomissa) olosuhteissa, jolloin turvekerros kasvaa muutamia millimetrejä/vuosi." Rahkasammal kasvaa hyvin käytöstäpoistetuilla turpeenottoalueilla, eli tavallaan keinotekoisissa oloissa. Tutkimusta on tehty paljon ja kokemustakin löytyy roppakaupalla. "Ojitetuilla soilla turvekerros sen sijaan ohenee koko ajan pohjaveden pinnan laskettua ja hapen päästyä kiihdyttämään turpeen hajoamista. Hiiltä vapautuu turpeen hajotessa ja turvekerros ohenee." Tämä on metsätalouden ongelma, ei turpeennostamisen. Turpeennoston kieltäminen nimenomaan painottaa kehitystä metsätalouteen ja nykyisten umpeenkasvaneiden ojien avaamista. Kumpaako oikein haluat?
Pidän kovasti luonnosta, sen takia kannatan turpeennostoa ja sen tehokasta kontrollointia ettei humuspäästöt pääsisi tuhoamaan vesistöjä. |
Entinen nuori |
#178 Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.08.11.2012 21:31#171: - Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta. Kun turpeen tuotanto loppuu alueelta, se voidaan soistaa uudelleen esim. tukkimalla laskuoja (nopeuttaa soistumista) ja mikäli sille ei tehdä mitään niin se soistuu muutenkin, kuten on tapahtunut aiemminkin. Ei tapahdu hetkessä - n. 1 m/1000 v. Maanomistaja päättää, mikä on alueen jälkikäyttömuoto, vaihtoehtoja on monia. Syntyykö sinun mielestäsi hiekka- tai soramonttuun uutta hiekkaa tai soraa - edes hitaasti? Mikä on sen jälkikäyttömuoto, vaihtoehtoja ei ole monta. Seuraavan jääkauden jäät sulaessaan voivat toki täyttää ne uudelleen muualta tulleella maa-aineksella ja siihen menee kymmeniä tuhansia vuosia. Jyrsinturve = kasvu-, kuivike, jyrsipolttoturve Jyrsinpolttoturpeesta voidaan tehdä edelleen esim. turvepellettiä ja kasvuturpeesta erilaisia kasvualustoja. "Turpeen kaivu": - turve irroitetaan tuotantokentästä jyrsimällä - turve kuivatetaan aurinko- ja tuulienergian avulla ja kuivumista nopeutetaan kääntämällä. . turve kerätään, aumataan ja toimitetaan tilauksesta asiakkaalle , joten se siitä kaivusta. Käytä jatkossa termiä turpeentuotanto, koska se on oikein. |
Entinen nuori |
#179 Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.08.11.2012 21:39#170: vieras(tava) - Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta. "Hullun Pässin" kanssa on turha juosta kilpaa, mutta vastaan nyt kuitenkin lyhyesti. Laitokset on rakennettu pääosin turpeen varaan, koska valtaosa niistä on tehty 10 - 20 v sitten. Silloin ei puhuttu puusta, koska sen oletettiin menevän valtaosin metsätalouden käyttöön. Laitosten rakentajat ovat myös sen verran "fiksuja", että hekin tietävät, että puuta ei oikeasti tulla koskaan saamaan tarvittavia määriä. Lue tarkemmin aiemmin kirjoittamani kommentti. Turve on myös hyvä ja hintavakaa polttoaine. Investoinnit ovat niin suuria ettei niitä voi rakentaa toiveajattelun varaan. |
Vieras |
#180 Re: Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.08.11.2012 22:25#177: Jari S - Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta. Vastaisitko ystävällisesti tuohon #173 esitettyyn asiaan. Voi toki vastata muutkin, jotka tietävät vastauksen. |
Jari S |
#181 Re: 5tonnia08.11.2012 22:39"Onpas kiva nähdä täällä uusiutuvia näkemyksiä asioista! Kun joku esittää, että suo laskee viisi tonnia humusta vesistöön, niin se ei ole kertakaikkiaan mitään ja taas kun suo 'tuottaa' uutta turvetta saman määrän, niin se on jo jotain merkittävää - onko tässä nyt jokin ristiriita noissa mittasuhteissa???" Ovat kaksi aivan eri asiaa, niitä ei voi verrata. Luonnontilassa suo laskee humusta vesistöön bakteeritoiminnan ja hajoamisen kautta. Suo kun tehdään tuotantoalueeksi siihen nykyään rakennetaan suodatusjärjestelmä niin että lähtevä vesi on parhaillaan puhtaampaa kuin luonnontilaisena. Ennen tehtiin tuossa asiassa todella paljon virheitä. Se on tosi harmi, monta järveä pilattiin! Niiden virheiden korjaamiseen nimenomaan tarvitaan elinvoimainen turvetuotanto - kukas sen muuten maksaa? Uusien alueiden ympärillä kohu on lähinnä hysteriaa ja tietämättömyyttä. On sitä laiminlyöntejäkin, mutta ne ei ole syy totaalikieltoon. Ja täytyy muistaa sekin että sitä nopeasti hakee jostain syyllistä kun oman mökin järvi soistuu ajan myötä. Niin tapahtuu tuhansille järville koko ajan eikä syynä ole turvetuotanto. |
JK |
#182 Re: Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.08.11.2012 22:48#177: Jari S - Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta. Kaikella kunnioituksella; lue Jari S tarkasti. Sanoin: "Tuolloinhan nämä nyt loppuun kaivetut suot ovat aikaisintaan seuraavan kerran kaivettavissa." Vastasit, kiitos siitä: "Kukaan ei ole kaivamassa kaikkia meidän soita pois. Vain murto-osa tarvitaan energiatuotantoon koskaan." Siis sanoin "nämä NYT loppuun kaivetut suot...." Puhun siis nykyisistä loppuun kaivetuista turvekentistä. Selvisikö? Ja sille ei valitettavasti voi mitään, että nuo entiset turvesuot voidaan kaivaa seuraavan kerran vasta vuosituhansien kuluttua. Jos "jo" v.3012 "uusiosuolle" mennään, joudutaan siitä metrin paksuisesta turpeesta pintakerrosta kuorimaan varsin paksu osa, kuten tiedätkin, ja sen alla oleva hyödynnettävä turvemassa ei nykyisten tuottolaskelmien mukaan vielä riitä kannattavaan toimintaan. Mutta ehkä menetelmät ovat tuhannen vuoden päästä niin kehittyneet, että kaivuu on halvempaa? Siihen voi tosin vaikuttaa ulkomaisen halpatyövoiman käyttökin, mutta 1000 vuoden päässä olevaa totuutta emme kukaan oikeasti tiedä, enempää luonnon tilasta kuin energiamuodoistakaan. En minä etkä sinä. Jonkinlaisia skenaarioita voimme ehkä esittää nykymenon pohjalta ennustaen, mutta se on sitten arvailua. Luonnon tilan muutos ei kuitenkaan lupaavalta näytä. Kirjoitit myös: "Rahkasammal kasvaa hyvin käytöstäpoistetuilla turpeenottoalueilla, eli tavallaan keinotekoisissa oloissa. Tutkimusta on tehty paljon ja kokemustakin löytyy roppakaupalla." Laittaisitko ystävällisesti noiden tutkimusten lähdeviitteet meidän kaikkien näkyville, niin voimme ehkä oppia millä tavoin rahkasammal muuttuu oikeaksi polttoturpeeksi lyhyemmässä ajassa kuin nyt yleisesti tiedetään? Väitteesi on mielenkiintoinen. Mm. Vaponkin hyväksymä tieto on, että turvetta muodostuu vain vetisissä (tai vesitetyissä) olosuhteissa siis luonnontilaisilla soilla, tai näillä "uusiosoilla" joihin turvekenttien vesittäminen tähtää. Kommentistasi saan käsityksen, että sinäkin tiedät tämän. "Tämä on metsätalouden ongelma, ei turpeennostamisen. Turpeennoston kieltäminen nimenomaan painottaa kehitystä metsätalouteen ja nykyisten umpeenkasvaneiden ojien avaamista." Näin kommentoit ojitettujen soiden turvekerroksen ohentumista ja hiilihävikkiä. Valtakunnallisesta Suostrategiasta tai luontoväen julkaisuista tuota ei kuitankaan löydy. Kerrotko siis senkin mihin julkitietoon perustuu väitteesi "turpeennoston kieltäminen nimenomaan painottaa kehitystä metsätalouteen ja nykyisten umpeenkasvaneiden ojien avaamista"? Ojituksia kritisoivat ja suoluonnon elinkyvyn ja monimuotoisuuden säilyttämistä puolustavat henkilöt pitävät (varsin yksimielisesti) luonnolle haitallisina niin luonnontilaisten soiden turvekenttäojituksia kuin niiden ojituksia metsätaloudelliseenkin käyttöön. Molemmat hävittävät paikallista suolajistoa. Vanhojen suometsäojien kunnostamisen (uudelleen avaamisen) haittavaikutukset eivät toki samassa määrin enää hävitä varsinaisia soiden eliölajeja kuin uudisojitukset, koska vahinko on jo aiemmin tapahtunut ja em. suolajisto pääosin kadonnut. Vesistökuormitusta nekin tietysti kasvattavat. "....painottaa kehitystä metsätalouteen"? Siis luonnonsuojeluväkikö? Tuo ei minulle nyt oikein avaudu. Silti tunnen ison joukon luontoväkeä ja heidän kantojaan, mutta myös turvetoimijoita, joiden monien kanssa olen saanut keskustella ihan rakentavasti asiapohjalta. Sinua en valitettavasti ole tavannut. Tottahan tunnen myös paljon ihmisiä jotka kritisoivat epäonnistuneita metsätaloudellisia suo-ojituksia. Niitäkin maassamme on valitettavasti tehty n. miljoonan hehtaarin suoalalla, eikä niiden metsänkasvatustuotto koskaan kata ojituskustannuksia. Varpukasvustot eivät tuota puuta, mutta myös turvekerros ohenee. Siksi näiden hukkaojitussoiden ennallistamista uudelleen soiksi vaaditaan. Olemme näköjään yhtä mieltä siitä, että turpeennoston haittoja on kyettävä paremmin kontrolloimaan ja ne myös estämään.
|
Vieras |
#183 Re: Re: 5tonnia08.11.2012 23:42Ovat kaksi aivan eri asiaa, niitä ei voi verrata. Eli kumpiko painaa enemmän? kilo höyheniä vai kilo rautanauloja? Tarkoitin kyllä juuri noita turvekentän humuspäästöjä - niitä on (ainakin joillakin ylilyöntitapauksilla)
|
Vieras |
#184 puu09.11.2012 00:23voishan se olla vaikia pelkällä puula lämitää jos pitäs suomen ja venäjän metät poltaa eikä riitäskään |
Turveheikki |
#185 Re: Re: Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.09.11.2012 01:43#182: JK - Re: Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta. JK, millainen sinun ratkaisusi Suomen energiatalouteen olisi? Mistä ja millä menetelmillä saataisiin mielestäsi realistisesti tarvittava määrä sähköä ja lämpöä Suomen tarpeisiin ympärivuotisesti? Voisi yhtenä vaihtoehtona tarkastella sitä, että jonakin päivänä Venäjältä ei tilapäisesti saisi "valmista" sähköä eikä energiaraaka-aineita. |
voimaa turpeesta |
#186 Kuivike turve09.11.2012 08:33Kuivike turve on vain parasta eläimille .Ei kärpäsiä eikä lantaa eläimiin kertynyt sen jälkeen kun kuivike turvetta on alettu käyttämään . siis korostan eläinten hyvin vointi lisääntynyt kuivike turpeen asiosta . muitakin tuotteita käytettty mutta imukyky on vain se paras kuivike turpeella .esim 100 päisen karjan kuivittaminen pelkällä kutterilla on joka toinen päivä kun se taas KUIVIKE TURPEELLA on 1 kerran viikossa . joten lyhyttä matikkaa kun käyttää niin kuivike turve on vain talouden kannalta parempi. siis vipu voimaa koko suomen talouteen turpeesta . |
Vieras |
#18709.11.2012 10:235-8% on turpeen sähköntuotannon osuus ei liene mahdotonta korvasta vaikka vesivoima optimoinnilla. Kannattaa jatkossa unohtaa tuo sähkö turpeen yhteydessä, sen verran pientä on tuotanto. |
Vieras |
#188 Re:09.11.2012 10:28Paljonko on turpeen osuus kaukolämmöstä?Paljonko on lisä lasku nyt kun ei ole TURVETTA? |
Vieras |
#189 Re:09.11.2012 10:34Mikä TYÖTTÖMYYDEN % TURPEELLA? Entä kansantalous? Kasvuturve? Verotulot?Mistä Energia tilalle? Eläimmien hyvinvointi? Kuvittele nyt asuvasi siperiassa vaikka vuosi? Ja paskot huosuusi joka päivä! Tiedät miltä eläimmestä tuntuu! |
VV |
#190 Energiakriisi09.11.2012 15:00Samaan aikaan, kun Suomi on on menossa syvään energiakriisiin ja talous yskii, turvetoimijat etsii uusilta mahdollisilta tuotantoalueilta sammakkoa, hämähäkkiä, perhosta, korentoa, lampisukeltajia ja mm. tekee sähkökalastuksia kuivissa laskuojissa. Viranomaiset tykkää myös keksiä 3 kesän selvitysten jälkeen vielä uusia elukoita. Luparuuhkan purkamisella saataisiin liikkeelle välittömästi 100milj. euron ylimääräiset investoinnit joka jatkuisi seuraavat 5 vuotta 50 milj € vuositasolla. Tässä on tapahtumassa oikeusmurha, odotetaan Niinistön lausuntoja tarvitaanko niitä lupia. Mitä sitten, vaikka onkin kyse laillisesta elinkeinosta |
Jukka Finni Adressin tekijä |
#191 BIOMASSA09.11.2012 19:59Kimmo Virtanen (Ote Geologi –lehden 63/2011 artikkelista Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa (energianäkökulma) Esitelmä Suomen Geologisessa Seurassa 10.2.2011, SGS:n energiateemaan liittyen. Turpeen fossiilisuudesta / uusiutuvuudesta Turvetta voidaan sanoa fossiiliseksi, koska Suomessa käytettävä turve on iältään keskimäärin noin 2500–3000 vuotta vanhaa. Tosin esimerkiksi kivihiili saattaa olla 300 miljoonaa vuotta vanhaa eli 100 000 kertaa turpeen ikäistä. Turvetta voidaan sanoa fossiiliseksi polttoaineeksi myös, koska hyödyntämiskelpoiset turvevarat loppuvat aikanaan eli nykyisellä käytöllä Suomesta keskimäärin 300 vuoden kuluttua. Toisaalta turvetta voidaan myös sanoa uusiutuvaksi, koska turpeen käyttö ja uuden suobiomassan muodostuminen on Suomessa suunnilleen tasapainossa (Mäkilä 2011), vaikka kaikki nykyisin kertyvä biomassa ei tuhansien vuosien kuluttua muodostukaan turpeeksi. Uusiutuvuutta tukee se, että suo, jonka turpeet on käytetty, voidaan soistaa uudelleen samaan paikkaan kasvamaan turvetta. Näin ei voi ajatella tehtävän käytetyille kivihiilikerrostumille tai öljyesiintymille. On todettu, että Kuva 5. Turvetuotantoalueiden pinta-ala ja laskennalliset kokonaisturvevarat (Tuusniemi & al. 2010). 88 GEOLOGI 63 (2011) uutta suosammalbiomassa voi muodostua vanhalle tuotantoalueelle noin 2,5–4,5 tonnia / ha vuodessa (Silvan 2010). Suon vedenpintaa säätämällä on mahdollista nopeuttaa turpeen kasvua. Uuden suobiomassa kasvunopeus on moninkertainen vanhan turvekerrostuman kasvuun verrattuna. Uusi suobiomassa voidaan mahdollisesti korjata energiaksi mahdollisesti 50–100 vuoden välein, jolloin se olisi uusiutuvaa energiaa. Kivihiilikerrostuma ei muutu ilmakehän vaikutuksesta. Se on fossiilinen kerrostuma. Sen sijaan turvekerrostuma on koko kerrostuman osalta jatkuvassa muutostilassa. Turvekerrostuma kasvaa koko ajan paksuutta ja sitoo hiiltä, mutta toisaalta kerrostuma myös hajoaa koko ajan syvemmältä vapauttaen metaania ilmakehään. Vanhaa turvetta ei esiinny muualla, kuin maankuoren vajoama-alueilla ja siellä missä turve on jäänyt muiden sedimenttien alle. Turpeen kerrostumisnopeus vaihtelee huomattavasti ja se on riippuvainen monista eri tekijöistä. Muun muassa kerrostumisnopeus on suurempi geologisesti nuorilla soilla kuin vanhoilla, se on suurempi Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa, se on suurempi ombtrotrofisilla soilla kuin minerotrofisilla, se on suurempi karuilla soilla kuin runsasravinteisilla – jne. Kerrostumisnopeus vaihtelee paljon myös eri vuosina, eri vuosikymmeninä, eri vuosisatoina ja eri geologisina ilmastokausina (Mäkilä ja Saarnisto 2008). Suomessa turvetuotannon kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2008 noin 8,5 milj. tonnia CO2 (Tilastokeskus 2010). Tämän perusteella Suomalainen tiedeakatemia on kannanotoissaan numero 1. (Turpeen energiakäytön työryhmä 2010) päätynyt arvioon, että Suomen on luovuttava turvetuotannosta sen maapallon ilmastoon aiheuttamien ilmastovaikutusten vuoksi. Tiedeakatemia korostaa kannanottojensa edustavan kansallista näkökulmaa. – Norjan öljyn- ja kaasuntuotannon ilmastovaikutus on noin 450 milj. tonnia CO2, mutta Norjassa ei ole nähty kansalliseksi näkökulmaksi esittää maan öljyn- ja kaasuntuotannon lopettamista ilmastosyillä. Suomessa turpeella yritetään selvitä kylmistä talvista, Norjassa öljyllä ja kaasulla tehdään kansainvälistä bisnestä. |
Inversus |
#192 Re: Energiakriisi09.11.2012 20:24Olen ihmetellyt tarkan ympäristöselvityksen tarvetta talousmetsissä. Kun alue hakataan, tulee moto, kannot poistetaan, ojat aukaistaan, ja mahdollisesti laikutetaan ennen istutusta. Kukaan ei kysy onko alueella viitasammakkoja tai muita ötököitä. Turvesuohankkeita käyttää hyväkseen työttömät kasvi- ja perhostieteilijät, joilla ei ole muita töitä varsinkaan yrityksissä. |
Jukka Finni Adressin tekijä |
#193 Re: Re: Energiakriisi09.11.2012 20:30#192: Inversus - Re: Energiakriisi Niiden olis hyvä mennä tutkimaan Fukushiman YMPÄRISTöN hyönteisiä. Tai ehkä ne on sieltä tullutkin.
|
Inversus |
#19409.11.2012 20:59Minulla on mökki pienen lammen rannalla, johon ei laske ojia. Pohja on mutainen ja varmaan kasvaa muutaman tuhannen vuoden päästä umpeen. Lähin turvesuo on vai 20 km päässä alaspäin. Kun näiden turvesoiden vaikutus on niin suuri, miten voisin pelastaa lampeni tuleville sukupolville? |
JJ |
#195 Re:09.11.2012 21:11Laittamalla nimen listaan. |
urkki |
#196 Re: Re:09.11.2012 21:26Samaa mieltä. Jos lähelle sattuisi tulemaan uusi turvetuotantoalue ja sen vedet (vedet johdettu ensin sarkaoja-altaiden, laskeutusaltaiden,ja pintavalutuskentän kautta) johdettaisiinkin sinun pieneen lampeen... |
JJ |
#197 Re:09.11.2012 21:33Alkaa lammen vesi kirkastua pikku hiljaa. Koska pinta valutuksen vesi on juoma kelpoista. |
Vieras |
#198 Re: Re: Energiakriisi09.11.2012 21:34#192: Inversus - Re: Energiakriisi "Inversus" @ :"Turvesuohankkeita käyttää hyväkseen työttömät kasvi- ja perhostieteilijät, joilla ei ole muita töitä varsinkaan yrityksissä." Mitäs pahaa siinä on? Ole hyvä ja perustele. Tekevät yleensä erittäin tarkkoja ja asiantuntevia alansa selvityksiä turveyhtiöiden konsultteina. Eri asia on, että tilaajan etunäkökohdista selvitykset ovat usein "liiankin tyhjentäviä". Onhan niitä sekundakonsulttejakin paljon (katsokaa mitkä toimijanimet toistuvat jatkuvasti esim. Vapon listoilla), joita isot turvefirmat mielellään käyttävät siksi, että saavat mieluisiaan tuloksia muutaman tunnin ns. "luontoselvityksistä". |
inversus |
#19909.11.2012 21:41Ota hihan huviksesi taskulaskin ja laske, montako milliä 5 t lisää lietettä vuodessa/km2. Tuskin puhtaan metrien kerroksista. |
urkki |
#200 Re: Energiakriisi09.11.2012 21:57Tutkimuksia ja selvityksiä joudutaan tekemään todella paljon ja vuosi vuodelta enemmän - aikaa ja rahaa kuluu... Lupia saatetaan evätä nykyään jo näinkin heppoisin perustein, kuin esim. alue saattaa olla tietyn lintulajin poikasten harjoittelualue tai todetaan, että alueella ei havaittu kyseistä lajia, mutta se saattaa tulla sinne kuitenkin jossakin vaiheessa ? Tämä on valtaosin vihreiden ansioita ja he ovat onnistuneet näin hidastaamaan ja estämään monen hankkeen etenemisen. Selvityksiä ja tutkimuksia joudutaan tekemään aivan liian paljon, ja nekin rahat mitä em. käytetään voisi käyttää esim. nuorten mielenterveyden hoitoon ja vanhusten hoitoon - koppakuoriaisten ja hämähäkkien hyvinvointi tuntuu oevan tärkeämpää kuin köyhien, nuorten ja vanhusten hyvinvointi ? |
|
Vaadimme muutosta Suomen Israel-politiikkaan YK:ssa
Adressi Salon sairaalan yöpäivystyksen säilyttämiseksi
JUMALAN KYMMENEN KÄSKYÄ!
Sakset seis! Suuri kulttuuriadressi
Ei kaavamuutoshankkeelle, jolla Katariinanlaakson virkistysalueelle kaavoitetaan kerrostaloja!
Pelastetaan Kuohun päiväkotikoulu - ja kylä!
Henkilökohtainen anteeksipyyntö Israelilta ja Jumalalta
Sotiemme veteraanit linnanjuhliin 6.12.2024.
Adressi Ylöjärven Karhen Ympäristökoulun säilyttämisen puolesta ja ehdotus yhteistyöhön
Haluaisitko muuttaa jotakin?
Mikään ei muutu jos kaikki ovat hiljaa. Tämän adressin kirjoittaja ryhtyi toimiin. Teetkö itse saman? Aloita kansanliike luomalla adressi.
Aloita oma adressiMuita adresseja, joista saattaisit olla kiinnostunut
Sakset seis! Suuri kulttuuriadressi
44671 Luotu: 27.09.2024
Kuttura – Repojoen tietä ei edelleenkään tarvita! / Guhtur – Riebanjoga geaidnu ii velge dárbbašuvvo!
3407 Luotu: 02.11.2024
Porvoolaisten lasten keskittäminen yhä suurempiin yksiköihin on loputtava ja kaupungin elinvoima säilytettävä!
2671 Luotu: 07.10.2024
Pelastetaan Vuorenmäen koulu – ja Artjärvi!
846 Luotu: 05.11.2024
ADRESSI LAPINJÄRVEN TERVEYSASEMAN SÄILYTTÄMISEN PUOLESTA
315 Luotu: 07.11.2024
Kajaanin nälkäkuolemaan tuomitut linnut Linnanvirralla
269 Luotu: 13.11.2024
Vetoomus Launeen lähikirjaston säilyttämisen puolesta
181 Luotu: 05.11.2024
Yrttisuonperhepuistoa ei tule lakkauttaa!
126 Luotu: 07.11.2024
Helsinkiin tulee perustaa kansallinen kaupunkipuisto
811 Luotu: 15.05.2023
Lykynlammen majan säilyttämisen puolesta
1024 Luotu: 08.10.2024
Vaadimme Puistolanraitin koulun lapsille ja henkilöstölle turvalliset ja terveet koulutilat
264 Luotu: 01.11.2024
Kehitysvammaisten lasten oppimateriaaleille on turvattava riittävä rahoitus
28382 Luotu: 08.10.2024
Wileniuksen perinnetelakan tulevaisuuden ja porvoolaisen monisatavuotisen puuvenekulttuurin puolesta
3083 Luotu: 13.01.2023
Kolhon Metsomäen tuulivoimapuistolle edelleen EI
586 Luotu: 15.10.2024
En avveckling av hälsovården i Kristinestad kan inte accepteras. Terveydenhuollon alasajo Kristiinankaupungissa ei ole hyväksyttävää.
622 Luotu: 01.11.2024
Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa
18047 Luotu: 01.03.2023
Palaute Murronväljän aurinkovoimalan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) sekä kaavan valmisteluvaiheen aineistoon
56 Luotu: 10.11.2024
Nyt riittää! Orpon hallituksen on erottava
14930 Luotu: 15.07.2023
Lääkärin ja hoitajan vastaanotto säilytettävä Vähässäkyrössä
1588 Luotu: 25.10.2024
Lohikosken lähikirjasto tulee säilyttää
286 Luotu: 05.11.2024