Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa.

Inversus

#276 Re:

13.11.2012 23:05

#274: Ranex -  

 Et ehkä ole lukenut paljon lupapäätöksiä, aloituslupa uusille alueille valituksista huolimatta on tosi harvinainen. Kirjoitin vanhoista, käytössä olevista alueista, joille tehdään BAT-varustus. Valitus harvoin vesiensuojelurakenteiden kohdalla menee läpi, viivästyttää vain käyttöönottoa. Muutenkin SLL:n ohjelmallinen valittaminen tuntuu vain kiusanteolta, mitä se onkin, vastoin väitettä lupamääräykset ovat nykyisin hyvinkin tiukat. Toinen puoli asiasta on ettei kai turvetuotantoa voida vaatia parantamaan yläjuoksun vesiä, tuotantosuon vesistä on tarkat selvitykset, vahemmista jo vuosien ajalla. Tuo Vapon omatarkkailu on käsittääkseni laitteiden ym. tarkkailua näytteet ottaa puolueeton laitos, joka ei todellakaan ole lahjottu, voisihan kysyä asiaa esim. Pöyry Oy:ltä


Vieras

#277

13.11.2012 23:43

suomen miljoonat ulkomaille vaan, ja työpaikat. ja kohta lämmön perässä mentävä itekkin
Ranex

#278

14.11.2012 00:00

Jep. Uudempia lupahakemuksia ei ole tullut luettua, eikä muutenkaan enempää viittä ainakaan kannesta kanteen.
Näissä muutamassa mitä luin sai sellaisen vaikutelman.
Pohjanmaalta
Vieras

#281 "Harvinaisuuksia" löytyy yhtäkkiä joka paikasta!

14.11.2012 14:05

Kirjoitin oheisen toiselle palstalle noin puoli vuotta sitten. Tässä mielipiteeni Pohjanmaalaisena tännekin palstalle;

 

Taas kerran ihmettelyä herättää oheisessa uutisessa se, että kuinka ollakkaan juuri tuolta pieneltä muutaman kymmenen hehtaarin alueelta löytyy suojeltavaa. Perhosia, punakämmeköitä, lintuja ym. joita on aivan riittävästi ympäristössä niillä alueilla joihin tuotantolupia ei haeta. Tällä kertaa ei ollut, ihme kyllä, niitä surullisenkuuluisia liito-oravia havaittu.

Tällaiset "luonnonsuojelijoiden" itse tekemät tutkimukset eivät ole enää millään tavalla uskottavia. Jos näitä heidän mielestään harvinaisia "esiintymiä" on aina löydettävissä niissä paikoissa, joihin ollaan lupaa hakemassa, herää kysymys että eihän ne enää olekkaan harvinaisia koska niitä onkin yhtäkkiä joka paikassa? Luonnonsuojelijat ylireagoivat ja suorastaan nolaavat itsensä tällaisella toiminnalla.

Tässä tapauksessa järki voitti ja lupa aloittaa tuotanto myönnettiin.


http://www.yle.fi/alueet/pohjanmaa/2012/01/hallinto-oikeus_tiukensi_hirvinevan_ymparistolupaa_3177968.html

Työtä maaseudulle
Vieras

#282 Turve tuo työtä ja toimeentuloa maaseudulle

14.11.2012 14:13

 

Turvetuotanto tuo Suomessa työtä ja toimeentuloa niille Suomen reuna-alueille, missä työtä ei muuten ole paljoa tarjolla. Tämä auttaa että Suomen maaseutu pysyisi asuttuna. Kuntien ja valtion nettoverotuotto on sadan hehtaarin turvesuolta noin 180 000 euroa vuodessa.  Nämä verot koostuu turvealan työntekijöiden ja välillisesti alasta työllistyvien palkkojen veroista. Mukaan lasketaan polttonesteiden verot  sekä vielä lisänä arvonlisäverot. Tuossa laskelmassa niistä on vähennetty toimialan saamat pienet tukisummat. Näinollen sadan hehtaarin turvetuotantoalueen kansantaloudellinen tuotto on noin miljoona euroa vuodessa. Tämä on tosi paljon.

 

 

entinen vihreä

#283 Re: "Harvinaisuuksia" löytyy yhtäkkiä joka paikasta!

14.11.2012 14:30

#281: Pohjanmaalta - "Harvinaisuuksia" löytyy yhtäkkiä joka paikasta!

Huh huh mitä toimintaa taas "viherpiipertäjien" taholta. Luonnonsuojelun varjolla he ovat tosiasiassa kehityksen jarruna. Ei mitään järkevää tai ihmisten elämää auttavaa asiaa. Vihreät on Stalinistinen, normaalin ihmiselämän vastainen puolue. He ei sallisi mitään kehitystä tapahtuvaksi. He sanovat ei ydinvoimalle, ei kivihiilelle, ei turpeelle, ei öljylle, ei maakaasulle, ei kaivosteollisuudelle, ei pelyojen raivaamiselle, ei metsähakkuulle  jne jne. Mutta sanovat kyllä homo-/lesboliitoille, kaikenlaiselle maahanmuutolle vaikka muuttajat tulisivatkin tänne notkumaan ja käyttämään meidän verorahoja ja kaikelle tämäntyyppisille asioille. En ymmärrä tuollaista Suomen alas-ajopolitiikkaa. Siksi olenkin eronnut Vihreästä puolueesta. Näin onneksi on tehnyt monet muutkin tuntemani Vihreät. Heräsin elämään!

Suomi kaipaa kaikenlaista ja mahdollisimman monipuolista toimintaa. Ei sieltä voi kaikkea mennä pois sulkemaan. Se olisi Suomen hyvinvointiyhteiskunnan loppu!

 

 

Kokoomuslainen

#284 Re: Re: "Naapurin adressi"

14.11.2012 16:09

#251: - Re: "Naapurin adressi"

 

Kiitos vaan nimimerkille "vieras" siitä, että olet arvostanut antamiani kommentteja  mitä olen antanut "naapuriadressilla". Kommenttejani ja kannanottojani voitte kaikki halukkaat käydä katsomassa siellä em. "saitilla". Tässä linkki kyseiseen adressiin:

http://www.adressit.com/keskustelu/10251/start/1825

Asiallisia ja rakentavia kommentteja jatkossakin toivottaen nimimerkki "Kokoomuslainen"

 

 

urkki

#285 Viranomaisen valvonta toimii

14.11.2012 17:01

Kommentti 262 osoittaa, että viranomaisen valvonta toimii, viranomaisen antamia määräyksiä ja lupaehtoja pitää noudattaa ja niiden toteuttamista myös valvotaan!

Turvetuotannossa tämä koskee niin yksityisiä turvetuottajia kuin Vapoakin.

Tapaus on ikävä turvetuotannon kannalta. Ilmeisesti määrätyt tarkkailut on jääneet tekemättä. Vesiensuojelurakenteet ja menetelmät ovat olleet kuitenkin lupaehtojen mukaiset?
Selviää lopullisesti, kun asia on käsitelty. Todennäköisesti kyseessä on inhimillinen virhe, koska jokainen tietää, että näistä jää varmasti kiinni jossakin vaiheessa.

Tämä vesittää lopullisesti vastustajien "lapselliset" väitteet, että Vapo olisi "lahjonut niin lupia antavat kuin niiden määräysten noudattamista valvovat viranomaiset, GTK:n, vesinäytteiden ottajat ja niiden määrittäjät, tarkastusten tekijät jne.

Eiväthän vastustajat itsekkään oikeasti ole uskoneet em. väitöksiinsä, mutta kun jollakin pitää epätoivoisesti yrittää kumota tutkimus ym. tulokset ja saada asiasta tietämättömät puolelleen.

Inversus

#286

14.11.2012 19:41

#278: Ranex -  

 Hei taas! Katsoin tuota Pöyryn raporttia v. 2011. Ongelmana siellä lienee humuspitoisuus, joka sekin on näytteenottopisteenalapuolella pienempi, kuin yläpuolelta ympäristöstä tuleva, näkyy varmaan. Kiintoaine on tuon EU:n kalatolousdirektiivin, joka on kalavesille 0-25 mg /l, erinomainen. Happamuus on kai kaloille rajoilla, luonnontilaisilta rahkasoilta tulee kyllä alempiakin arvoja. Toivottavasti oli vain tämän vuoden ongelma. Hienoa, kun teette yhteistyötä taimenien hyväksi, en usko, että tuo suo haittaa asiaa.

 

 

 

Ranex

#287

15.11.2012 01:28

Toivotaan ettei haittaa. Tuo mainitsemani happamuus ongelma oli 2009, muistaakseni, silloin se oli viiden paikkeilla. Taimen on tarkka veden laadusta. Täytyy toivoa, että kokemäenjoen suulla veden laatu kelpaa nouseville kaloille, sitten kun niitä saadaan istutettua ja nykyinen mätiboxi kokeilu kenties tuottaa tulosta. Kuormitus on selkeä ongelma, toivottavasti uudet suodatusmenetelmät parantavat soiden kuormitusta. Maa ja metsätalouden motoristin kuormitus on onneksi vähenemään päin, vaikkakin hitaasti.
Ranex

#288

15.11.2012 01:31

Kirottu puhelimen ennustava kirjoitus, tuppaa kummia sanoa väliin. (Motoristi)
Jukka Finni
Adressin tekijä

#291 Radio mainos

15.11.2012 20:45

Radio mainos on valmis. Mainos alkaa pyörimään 19.11.2012 ja päättyy lauantai aamuun 24.11.2012. Mainos on iltapainotteinen. Kaikki kannustaa kääntämään Radio taajuuren Novalla ja HANAA.

Radio mainoksen sponsoroi JPF PEAT OY www.jpfpeat.com



Osoite toimii myös www.adressit.com/kotimaisuus


Jukka Finni
Adressin tekijä

#292 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 09.11.2011

15.11.2012 21:20

Niinistö haukkuu rajusti
maatalousministeriötä

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) arvostelee Ylen haastattelussa kovin sanoin maa- ja metsätalousministeriötä. Niinistö puuttuu Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistuun uutiseen suojelualueille valmistelluista metsästyskielloista.

Uutisessa haastateltu maa- ja metsätalousministeriön virkamies sanoi ympäristöministeriön kaapanneen MMM:ltä lainsäädäntövaltaa. Ympäristöministeriö aikoo rajoittaa metsästystä luonnonsuojelualueilla.

”Se on röyhkeä väite ministeriöltä, joka omissa metsästys- ja kalastuslinjauksissaan ei noudata tieteellistä tietoa ja perustaa päätöksensä musta tuntuu -argumentteihin”, Niinistö tykittää maanantaina Ylen julkaisemassa haastattelussa.

Niinistön mukaan suojelualueiden metsästyksen kieltämistä käsitellään lain mukaisessa järjestyksessä.

”Tätä valmistellaan kevään luonnonsuojelulain muutoksen pohjalta, jonka yleislinjauksen mukaan Pohjois-Suomessa metsästys on sallittua ja Etelä-Suomessa pääsääntöisesti ei.”

Niinistön mielestä asetustyö päinvastoin vapauttaa metsästystä Etelä-Suomessa. Metsästystä tullaan rajoittamaan alle 325 000 hehtaarilla.

Metsästyksen pelisääntöjä selvennetään Niinistön mukaan uusilla luonnonsuojelualueilla ja tapauskohtaisesti yhdessä metsästäjien ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa.

”Uuden lain nojalla metsästystä sallitaan laajemmin. Joillakin uusilla luonnonsuojelualueilla ei ole ollut rajoituksia ja metsästäjät pitävät näitä alueita ilmeisesti saavutettuina etuina”, Niinistö sanoo Ylelle. MT
Jukka Finni
Adressin tekijä

#293 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 05.10.2012

15.11.2012 21:30

MMM:n tukien ympäristövaikutukset selvitettiin

Elintarvikkeiden ja raaka-aineiden tai energian tuonti siirtäisi ympäristökuormituksen muualle, todennäköisesti vielä ympäristöä kuormittavampiin maihin, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) muistuttaa.

Sen vuoksi Suomen maksamien maaseudun tukien tavoitteena on pitää tuotanto ja kysyntä tasapainossa. Sen enempää yli- kuin alituotanto ei ole kansalaisten eikä ympäristön etu.

”Suomessa maataloustukia tarvitaan oman maatalouden ylläpitämiseen ja oman kotimaisen ruuan tuottamiseen. Vaihtoehtona olisi tuoda tarvitsemamme ruoka muualta, esimerkiksi Etelä-Amerikasta, jossa tuotantoa varten raivattaisiin uutta maata, ja tällä varmasti olisi omat ympäristövaikutuksensa”, Koskinen toteaa ministeriön torstaina julkistamassa tiedotteessa.

”Tästä syystä esimerkiksi maatalouden tukijärjestelmien poistamista ei voida meillä Suomessa käsitellä täysin irrallisena asiana, vaan meidän on otettava myös tähän liittyvät kansainväliset maankäytön muutokset huomioon.”

Koskinen myös tähdensi, että kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käytön avulla voidaan vastaavasti vaikuttaa ympäristöä kuormittavien öljyn ja kivihiilen tuontiin vähentäen sitä.

Maa- ja metsätalousministeriö julkisti selvityksen, jossa on arvioitu maa- ja metsätalouden sekä kala- ja riistatalouden tukien vaikutuksia vesistöihin, maaperään, ilmakehään sekä luonnon monimuotoisuuteen. Sen mukaan ympäristö otetaan elinkeinojen saamissa tuissa huomioon.

Nykyisille tukijärjestelmille on raportin mukaan asetettu ajanmukaisia ympäristötavoitteita ja niissä noudatetaan lupamenettelyjä. Tukien saamisen edellytyksenä on usein myös erityisiä ympäristöehtoja.

Julkaisu on ministeriön verkkosivulla www.mmm.fi -> julkaisut.



MT

Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)

15.11.2012 21:48


Jukka Finni
Adressin tekijä

#295 KOPOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 01.09.2012

15.11.2012 21:57

Vihreät poliitikot tulevat kalliiksi

Ympäristöministeri on suututtanut metsäalan ja maksajiksi joutuvat veronmaksajat. Hän on lisännyt Durbanin ilmastokokouksessa maamme osuutta päästökaupan maksuista 20–30 miljoonalla. Perusteluiksi on esitetty metsäpinta-alan vuotuista pienenemistä 18 000 hehtaarilla. Vähennys maksaisi noin 1 500 euroa hehtaarilta.

Ville Niinistö katsoo maailmaa yksipuolisesti vihreänä ideologina unohtaen maamme luonnonolot.

Johtavat vihreät poliitikot näyttävät kilpailevan keskenään siitä, kuka keksisi uutta verotettavaa. Vaikka tiestöön, rakentamiseen, puistoihin ynnä muuhun käyttöön otetaan metsiä, puuta kasvava pinta-ala lisääntyy silti.

Lisäksi on huomattava se, että puita kasvaa myös maalla, jota ei ole luokiteltu metsätalouden käyttöön. Puustoa tällä pinta-alalla on lähes 80 miljoonaa kuutiometriä eli melkein neljä prosenttia metsiemme kokonaistilavuudesta.

Maan eri käyttömuotojen taseessa metsäala lisääntyy maankohoamisen seurauksena pääosin Pohjanmaan rannikoilla. Se laajenee myös Pohjois-Lapissa metsänrajan noustessa. Näiden pinta-alan lisäys on vähintäänkin samaa luokkaa vähennysten kanssa.

Maankohoaminen merestä on maamme oloissa hyvin tunnettu jääkauden jälkeinen ilmiö. Painava jäämassa litisti maan kuorta pitkään. Painon hävittyä maan pinta on palautumassa ennalleen. Viime vuosituhansien aikana nousun nopeus on ollut Vaasan ympäristössä vajaan sentin vuodessa. Kaakkois-Suomenlahdella nousu on paljon hitaampaa.

Paljastunut maa saa vähitellen pensaat ja puut. Harmaaleppä on ensimmäinen niin sanottu pioneeripuulaji. Se sitoo typpeä ja parantaa näin maaperää. Pajut ja koivu tulevat lepän jälkeen. Havupuut ilmestyvät yli sadan vuoden kuluttua siitä, kun maa on noussut merestä.

Maamme metsäpinta-ala lisääntyy lähes 1 000 hehtaarilla vuodessa maankohoamisen seurauksena.

Lämpötilan nousun vuoksi metsänraja siirtyy vähitellen pohjoiseen ja tuntureille. Nykyisen metsänrajan yläpuolelta, tundralla sijaitsevista vesistä, on löytynyt isojen puiden runkoja. Ne kasvoivat 5 000 vuotta sitten, jolloin keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi. Silloinen männyn metsänraja oli 200 metriä nykyistä korkeammalla.

Maamme kolmen pohjoisimman kunnan alueella on kaksi miljoonaa hehtaaria kitu- ja joutomaita. Niistä valtaosa on kovia kangasmaita ja valtio suurin omistaja.

Luontaista metsittymistä hidastaa itämiskykyisen siemenen puute. Männyn siemen vaatii kypsyäkseen kaksi peräkkäistä lämmintä kesää. Paraikaa Lapissa kerätään käpyjä, joissa on runsaasti itävää siementä lämpimien kasvukausien tuloksena.

Siemensatoa on mahdollista lisätä nostamalla käpyjen kasvuympäristön lämpötilaa.

Metsänhoidon professori Sirén (1920–2008) oli metsänrajametsien asiantuntija. Yksi hänen eläkevuosiensa tutkimuksista keskittyi männiköiden uudistumiseen puurajalla. Hän huomasi, että yksittäisten solitaaripuiden ympäristöön alkoi ilmestyä luontaisesti taimia.

Sirén pyrki edistämään itämiskykyisten männyn siementen tuleentumista. Hän sitoi männyn oksiin käpyjen päälle pieniä valoa läpäiseviä pusseja, ansareita. Tavoitteena oli mikroilmaston lämpötilan nosto. Näin saatiin paikalliseen ilmastoon sopeutuvaa itävää siementä kylvettäväksi tundralle.

Sirén ennusti, että tundraa voitaisiin muuttaa metsäksi vähintään 200 000 hehtaaria. Lisäys olisi kymmenen prosenttia Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kitu- ja joutomaiden pinta-alasta.

Ville hyvä! Miksi ympäristöministerinä hyväksyit neuvotteluissa vain metsien vähenemisen, etkä ottanut huomioon metsäpinta-alan lisäyksiä? Käytettäköön päästöoikeusrahat oman maan tundran metsittämiseen. 1 500 eurolla saisi kaksi hehtaaria uutta metsää.

Valmistautuessasi seuraavaan kokoukseen, lue ensin Metlan metsätilastollinen vuosikirja ja tutustu metsäntutkimuksen tuloksiin.



Simo Hannelius

MMM, tutkija

Tutustu ensin
metsäntutkimuksen tuloksiin.

Jukka Finni
Adressin tekijä

#296 KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 09.11.2011

15.11.2012 22:05

Ympäristöministeriö
kokeilee rajojaan

Ympäristöministeriö on suunnittelemassa uusia rajoituksia luonnonsuojelualueille. Uusin hanke on metsästyksen rajoittaminen valtionmailla.

Metsästys- ja kalastusasioista maassa vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Suojeluasiat ovat kuitenkin ympäristöministeriön alaisia ja tähän toimivaltuuteen vedoten ympäristöministeriö on pyrkinyt jo vuosia puuttumaan eräasioihin. Kysymys ei ole ollut niinkään kiinnostuksesta itse asiaan vaan pitkäjänteisestä ideologisesta kampanjasta reservaattiajatteluun perustuvan luonnonsuojelun puolesta.

Eduskunta muutti viime kaudella luonnonsuojelulakia siten, että metsästyskieltoja voidaan jatkossa säätää ns. muille luonnonsuojelualueille pelkän asetuksen turvin. Monissa kansallispuistoissa metsästys on kielletty jo vanhastaan, mutta tämä on perustunut lain määräyksiin. Nyt kieltoja ollaan laajentamassa kansallispuistojen lisäksi mm. Natura-alueille ja soidensuojeluohjelman alaisille alueille.

Kaikkiaan tällaisia alueita on Metsähallituksella 750 000 hehtaaria ja kohteita on 1800 kappaletta. Etelä-Suomessa sijaitsevilla suojelualueilla metsästys kielletään, sen sijaan Pohjois-Suomessa metsästys säilyisi sallittuna ainakin osittain.

Suomi on vanha metsästysmaa, jossa vallitsee edelleen elävä ja kehittyvä pohjoismainen metsästyskulttuuri. Ympäristöministeriön kaavailut ovatkin suora isku tätä pohjoismaista kulttuuriperintöä ja suomalaista elämänmuotoa vastaan.

Metsästys ei ole luonnonsuojelun vaihtoehto vaan osa luonnon kestävää käyttöä, minkä myös kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on kirjannut omiin periaatteisiinsa. Suomessa ympäristöhallinto ei näytä kieltoinnossaan paljon piittaavan näistä kansainvälisesti tunnustetuista luonnonhoidon ja -suojelun periaatteista.

Oma lukunsa on tapa, jolla ympäristöministeriö on nyt ryhtynyt säädösvalmisteluun. Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston apulaisosastopäällikkö Christian Krogell luonnehti (MT 7.11.2011) ympäristöministeriön suunnitelmia lainsäädäntövallan kaappaukseksi. Ympäristöministeri Ville Niinistö puolestaan haukkui haastattelussa (Yle 7.11.2011) koko maa- ja metsätalousministeriön, kun sen edustajat puolustavat metsästysoikeutta.

Vaikka ihan vallankaappauksesta ei olisikaan kysymys, ympäristöministeriön ei voida katsoa noudattavan hyvää hallintokulttuuria. Ministeriö ei ole vaivautunut kuulemaan säädösvalmistelua tehdessään ensimmäistäkään sidosryhmää. Tällaisessa asiassa olisi luonnollista, että hallinto järjestäisi laajoja kuulemisia, jotta mm. kuntien, metsästäjien, maanomistajien ja alueiden muiden asukkaiden mielipiteet tulisivat esille.

Ympäristöhallintoa on usein syytetty komentohallinnosta ja neuvostomallisesta salailukulttuurista. Sitä, miksi näin on, ei ehkä kannata ihmetellä tämänkään tapauksen jälkeen.

Metsästäjien lisäksi maanomistajat ovat ymmärrettävästi tyrmistyneitä suunnitelmista kieltää metsästys laajoilla alueilla. Kysymys on myös maanomistajien oikeuksista.

Ja siitäkin on kysymys, että kansalle ja päättäjille on koko ajan syötetty väärää tietoa. Kun Natura tehtiin, vakuutettiin, että sillä ei ole vaikutusta metsästykseen.

Vaikka nyt on kysymys vain valtionmaista, on selvää, että metsästyskielloilla haetaan laajempia ulottuvuuksia. Kun kiellot on saatu voimaan ensin Metsähallituksen maille, siirrytään sen jälkeen yksityiselle puolelle.

Jos ympäristöministeriön projekti menee läpi, riistakantojen säätely vaikeutuu olennaisesti. Miten esimerkiksi hirvikantoja säädellään, jos hirville sopivat alueet ovat metsästyskiellon alla? Kysymys ei ole vain itse suojelualueista vaan myös alueista niiden ympärillä.

Metsästyskieltojen valmistelu on palautettava alkuruutuun. Hallituksen, jonka pääministerikin on metsästäjä, täytyy ymmärtää asian merkitys.

’’

...ympäristöministeriö ei noudata hyvää hallintokulttuuria.
Jukka Finni
Adressin tekijä

#297 KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 24.10.2011

15.11.2012 22:09

Turve on tärkeä osa energiajärjestelmää

Keskustelu turpeen energiakäytön tulevaisuudesta on käynyt viime aikoina vilkkaana. Ministeri Niinistö on ilmoittanut tavoitteekseen luopua turve-energiasta vuoteen 2030 mennessä ja hallitusohjelmakin tähtää turpeen käytön vähentämiseen.

Turpeen energiakäyttö on keskustelussa irronnut todellisista mittasuhteistaan. Suomi on suomaa ja meillä on valtavat turvevarat, joihin suhteutettuna energiakäyttö on pientä. Suomaiden pinta-alasta alle prosentti on energiakäytössä, kun maa- ja metsätalouskäytössä on noin 74 prosenttia ja suojeltuna 14 prosenttia.

Turvetuotannon vesistökuormitus on alle prosentti vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormituksesta.

Turpeen energiakäytöllä lämpiävät suomalaiset kodit. Puolessa Suomen maakunnista turve on tärkein kaukolämmityksen polttoaine. Lämmityksen yhteydessä tuotetaan sähköä huipputehokkaassa yhteistuotannossa, jossa polttoaine-energiasta saadaan hyödyksi 85-90 prosenttia. Samoissa laitoksissa käytetään enenevässä määrin metsäenergiaa.

Suomalaisten yhdyskuntien ja teollisuuden energiantuotanto perustuu pitkälti nimenomaan kotimaisiin polttoaineisiin, turpeeseen ja puuhun.

Kaukolämmityksen ja sähkön yhteistuotannon polttoaineista näiden molempien osuus on nyt suunnilleen yhtä suuri, yhteensä 35 prosenttia. Loppu on pääasiassa kivihiiltä ja maakaasua.

Kotimaisten energialähteiden suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ja niihin liittyvät verotulot ja muut yhteiskunnalliset hyödyt jäävät Suomeen.

Kotimaiset polttoaineet ovat myös huomattavasti hintavakaampia kuin fossiiliset tuontipolttoaineet.

Suomalaisten on järkevä pitää kiinni omista polttoaineistaan eikä korvata niitä tuontipolttoaineilla, sillä kotimaiset polttoaineet tukevat Suomen kansantaloutta ja huoltovarmuutta sekä auttavat vähentämään päästöjä ja parantamaan omavaraisuutta.

Alkuvuonna valmistuneessa, usean ministeriön yhteistyönä tehdyssä suo- ja turvemaiden strategiassa on perusteellisesti pohdittu suomaiden käytön tulevaisuutta.

Strategia päätyi siihen, että soiden ja vesistöjen suojelu sekä hyötykäyttö maa- ja metsätaloudessa sekä turvetuotannossa voidaan sovittaa yhteen. Arvokkaat suot päätettiin suojella ja ohjata turvetuotantoa luonnontilaltaan jo muutetuille soille.

Energiateollisuus tavoittelee hiilineutraalia tulevaisuutta. Sähkön ja kaukolämmön päästöjä voidaan pitkällä aikavälillä vähentää Suomessa jo nykyisestä alhaisesta tasosta lähes kymmenenteen osaan samalla huolehtien energian kilpailukykyisestä hinnasta ja toimitusvarmuudesta. Turpeella on tässäkin tulevaisuudessa keskeinen rooli yhtenä polttoaineena. Emme näe mitään syytä ajaa kotimaisen turpeen käyttöä alas.



Jukka Leskelä

johtaja, sähköntuotanto

Jari Kostama

johtaja, kaukolämpö

Energiateollisuus ry
Jukka Finni
Adressin tekijä

#298 KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 17.10.2011

15.11.2012 22:13

Häkämies ei jaa ympäristö-
ministerin turvenäkemyksiä

Hallituksen sisällä vallitsevat kovin erilaiset kannat turvealan tulevaisuudesta. Turvekysymyksiä pohtivat keskeiset ministerit edustavat hallituksessa melkeinpä äärilaitoja.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) sanoo, että turpeella on energiantuotannossa oma roolinsa, eikä sitä voi vähätellä.

”Turve on huoltovarmuuskysymys. Turve on pidettävä mukana paletissa”, hän kommentoi asiaa pohjoismaisten energiaministerien kokouksen jälkeen MT:lle.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) linjasi reilu viikko sitten Keuruun Lempaatsuolla, että turpeen polttokäytöstä on luovuttava kokonaan vuoteen 2050 mennessä.

”Mulle sopii, että turpeenpoltosta on luovuttu jo 20 vuodessa”, Niinistö tarkensi kommentissa näkemystään MT:lle (4.10.).





Häkämies valitsee
maltillisen aikataulun



Häkämies ei halua tukea vihreää hallituskollegaansa turvetavoitteen saavuttamisessa.

”En tue. Lähden maltillisemmasta linjasta kuin Niinistö”, hän kommentoi.

Häkämiehen mielestä Niinistön turvekanta ei edusta hallituksen linjaa.

”Minusta se oli enemmän vihreiden poliittisia tavoitteita kuin hallitusohjelman henkeä”, hän luonnehtii.





Turvevero
kiristyy tuntuvasti



Hallitusohjelmassa on sovittu, että ”turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti” ja turpeen verotusta kiristetään.

Perusteena ovat turpeesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja muut ympäristöhaitat.

Polttoturpeen vero kiristyy vuoden 2013 alusta alkaen kolme euroa megawattitunnilta. Se nousee 4,9 euroon megawattitunnilta. Vuonna 2015 veroa korotetaan edelleen eurolla.

Valtio kerää 2013 turveverolla 20 miljoonan euron lisätuoton.





Kivihiilen osuus
ei saa kasvaa



Energiaministerin mielestä turpeen käyttöä ei pidä vähentää kiirehtimällä. Häkämies muistuttaa, että liian kireä aikataulu voi kostautua, jos turve korvaantuu kivihiilellä.

”Tämä on tärkeä pointti”, hän sanoo.

Myös kotimaisen puun kysyntä voi vääristyä. ”Turpeesta luopuminen voi nopeasti johtaa jalostettavan puun polttamiseen”, Häkämies toteaa.





Risupakettia
arvioidaan 2012



Viime hallituksen hyväksymä uusiutuvan energian tukipaketti joutuu tarkasteluun ensi vuonna.

Budjettiriihessä hallitus päätti jo nipistää sovituista energiatuista 25 miljoonaa euroa.

Häkämies muistuttaa, että uusiutuvaan energiaan liittyvät tavoitteet ovat edelleen voimassa. Hän hieman rauhoittelee keskustelua. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvien energiamuotojen osuuden 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Häkämiehen mukaan hallitus ainoastaan arvioi, miten eri tukimuodot ovat toimineet esimerkiksi tuuli- ja biovoiman osalta, ja miten eri puuaineksia hyödynnetään teollisuudessa.

”Tarvittaessa tehdään johtopäätöksiä. Mikäli risupaketti vääristää markkinoita, asiaan on syytä tarttua, esimerkiksi jos jalostettavaa puuta joutuu paljon pataan. Muutoin asiassa edetään sovitusti.”



JANNE IMPIÖ

Nopea luopumis-
aikataulu nostaisi
kivihiilen tuontia ja vääristäisi kotimaan puumarkkinoita.

Adressin tekijä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

16.11.2012 17:35



Vieras

#300 Re: KOPOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 01.09.2012

16.11.2012 17:55

#295: Jukka Finni - KOPOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 01.09.2012

Kun soita on ojitettu ja saatettu ne näin 'metsämaaksi', niin tokihan metsämaat ovat vähentyneet useita kymmeniä tuhansia hehtaareja jo pelkästään turvesoiden perustamisen myötä (niitähän ei tehdä ojittamattomille alueille!).

Toisaalta tuo yksi prosentti (tai alle)  turvesoina on erittäin harhaanjohtava käsite. Olisi paljon uskottavampaa kun puhutaan suoalasta joka on turpeennostoon kelvollista. Turha uskotella, että alle metrin turvekerrokelle kukaan perustaisi turvekenttää.

Edelleen kummastuttaa tuo katkeruus metsäsektoria kohtaan - työllistäähän se kuitenkin useita kymmeniä kertoja enemmän kuin turve.

Miksiköhän siellä tundralla ei kasva metsää luonnostaan?