Vakuutuslääkärit on asetettava totuusvelvoitteen piiriin

Vakuutuslääkärit väittävät toimivansa ihan lakien ja säädösten mukaan. Niin totta maar he tekevätkin, onhan eduskunta säätänyt  lain, että vakuutuslääkäreiden on pakko valehdella ja väärentää, ja sitä lakia he toimeenpanevat. Katse Arkadianmäelle...  Tavataan seuraavien kansanedustajavaalien ehdokkaiden vaalitilaisuusissa! 

Viime toukokuussa vuonna 2015 tapaturmavakuutuslain 41 d § vakuutuslääkäreiden vapauttamisesta kunnian ja omantunnon mukaan tehtävistä lausunnoista poistettiin, kuten tässä adressissa vaaditaan.

MUTTA bluffia koko homma. Sama vakuutuslääkäreiden etuoikeus koskemattomuussuojaan, vaikka he väärentävät ja valehtelevat eli tekevät virkarikoksia, piilotettiin hallintolainkäyttölakiin, jota juristitkaan eivät juuri lue. Tämä laki tuli uudistettuna voimaan vuoden 2016 alusta. Näin eduskunta vastasi kansalaisten perusoikeuksia koskevaan vakavaan ongelmaan, jolla vammautuneiden oikeus korvauksiin ja eläkkeisiin mitätöidään.

Vakuutusyhtiöt voivat edelleen jättää korvaukset maksamatta, jos korvausperuste on työtapaturma, liikennetapaturma tai muu yllättävä vakuutusturvaan piiriin katsottava terveydenmenetys.

Vakuutusyhtiön vapauttaminen korvaamisvelvoitteesta tapahtuu vakuutuslääkäreiden lausunnoilla, joilla tosiasit ja ja todisteet mitätöidään.

Kansanedustajilla taitaa olla liian paljon tapaturma- ja eläkevakuutusyhtiöiden osakkeita salkussaan.

Todellakin, kuten Aamulehden pääkirjoituksessa 17.1.2016 todetaan: "Huonosti toimiva oikeuslaitos vaarantaa valtiosäännön lupaaman oikeusturvan."

Pääkirjoitus perustuu korkeimman oikeuden presidentin tehtävästä eronneen Pauliine Koskelon aloittamaan puheenvuoroon.

Kyse ei ole enää kansalaisen oikeusturvan "vaarantumisesta", vaan Suomi on jo menettänyt statuksensa oikeusvaltiona.

Karkeimmin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vastaisista sinänsä jo kovin yleisistä menettelytavoista kärsivät työtapaturmien ja liikennetapaturmien uhrit sekä koulukiusaamisen ja koulussa tapahtuneiden pahoinpitelyjen uhrit. Suomessa heillä ei Suomessa ole mitään perusoikeuksia - ei oikeutta terveydenhoitoon, ei taloudellisesti turvattuun elämään, ei edes omiin eläkkeisiinsä, eikä rehelliseen oikeudenkäyntiin, jos vastassa on virkakuntaa. Koululaisilta viedään jopa opiskeluoikeus sen tasoisena, kuin se tarjotaan kiusaajille ja heidän myötäilijöilleen.

"Esimerkiksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät Suomessa kuitenkaan aina täyty, jos Koskelon kokemuksiin on uskominen", pääkirjoituksessa todetaan. Tämä havainto voitaisiin todentaa mm. laskemalla, kuinka suuri osuus prosessuaalisin syin esitutkinnassa tutkimatta jätetyistä rikosepäilyistä taikka syyttämättäjättämispäätöksistä on sellaisia, joissa epäilty syyllinen on virkamies. Jos suhdeluku nousee kovin korkeaksi verrattuna niihin, joissa osalliset ovat vain tavallisia peruskansalaisia ilman virkamiestaustaa, niin vakaviin johtopäätöksiin oikeuden tilasta olisi aihetta.

   *  *  *

Aamulehti, pääkirjoitus  17.1.2016 (otteita)

Otsikko: Mitä todella tapahtuu?

"Perustuslain vähättelystä on tullut politiikassa käytäntö, jota ei edes ujostella. Oikeusvaltion periaatteita täytyy kunnioittaa myös laman aikana.

Kuvateksti: OIKEUSVALTIO on uhattuna, sanoo korkeimman oikeuden entinen presidentti Pauliine Koskelo.

Korkeimman oikeuden presidentin tehtävästä eronnut Pauliine Koskelo nosti esiin erään vaietun muutoksen Helsingin Sanomien haastattelussa. (10.1.)

Koskelon mukaan oikeusvaltio on Suomessa uhattuna, koska jo useat hallitukset ovat suhtautuneet välinpitämättömästi oikeusvaltion periaatteisiin.

"Suomessa poliittisen järjestelmän toimintaa eivät ohjaa ne periaatteet, joiden valtiosäännön mukaan pitäisi päätöksentekoa ohjata", Koskelo väittää.

PERUSTUSLAKI TURVAA ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta. Ainakin sen pitäisi toimia niin.

Esimerkiksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät Suomessa kuitenkaan aina täyty, jos Koskelon kokemuksiin on uskominen.

 

Suomi onkin saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta selvästi muita Pohjoismaita enemmän langettavia tuomioita oikeudenkäyntien kohtuuttomasta venymisestä.

Huonosti toimiva oikeuslaitos vaarantaa valtiosäännön lupaaman oikeusturvan. Ongelma on tiedossa, mutta poliittiset päättäjät eivät ole suhtautuneet siihen riittävän vakavasti.

On olemassa muitakin merkkejä siitä, että perustuslain suoranaisesta vähättelystä on hallituspiireissä tulossa käytäntö, jota ei edes ujostella.

Itse pääministeri Juha Sipilä näytti mallia nimittelemällä valtiosääntöoppineita "kaiken maailman dosenteiksi", jotka vain heittelivät perustuslain pykäliä kapuloiksi hallituksen hankkeiden rattaisiin."



   *  *  *

Ongelma on paljon vakavampi, kuin kansalaiset aavistavatkaan.

KIITOS teksteistä Pauliina Koskelolle, asian ensimmäisenä julki nostaneelle Helsingin Sanomille ja Aamulehdelle.    

Lakimuutos keväällä 2015: edelleen vakuutuslääkärit voivat säveltää lausuntonsa ilman kunniaa ja omaatuntoa, mutta viimekeväisen lakimuutoksen jälkeen vakuutusyhtiönkin päätökset on kuitenkin perusteltava, eli asiaan liittyvät tosiseikat ja asiaankuuluvat säädökset on otettava huomioon.

Vakuutusyhtiön hatusta vedetyt perustelamattomat päätökset ovat jo nyt lainvastaisia!

Alla on poimintoja hallituksen esityksestä uudeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi sekä itse laista. Huomattava on, että vastaisuudessa vakuutuslääkärin lausunnon ja vakuutusyhtiön päätösten on täytettävä yleiset hallintolain mukaiset laillisen päätökset muotoseikat. Perusteluitta vakuutusyhtiölääkärin lausuntoja ja vakuutusyhtiön päätöksiä ei enää voi antaa. Se on toisin kuin maan tapa on ollut näihin viime päiviin asti.

Hallituksen esityksen HE 277/2014 tekstiin kannattaa paneutua tarkoin, koska se on yhtä kuin lain tulkintaohje.

=========================


HE 277/2014  -  Hallituksen esitys eduskunnalle työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140277.pdf


16 §. Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi.

[...] Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi on vakuutuslaitoksen lääkärin tehtävä ja hänen olisi merkittävä 121 §:n mukaisesti PERUSTELTU arvionsa korvausasiakirjoihin.
**** Jos vakuutuslaitos epää korvauksen, sillä olisi 124 §:n 2 momentin mukaisesti korostettu perusteluvelvollisuus päätökseen johtaneiden lääketieteellisten seikkojen osalta. ***


121 §. Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn.

Pykälässä säädettäisiin korvausasian käsittelyyn osallistuvasta vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijasta. Voimassa olevassa laissa asiasta säädetään lain 41 d §:ssä. Sen mukaan, jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Lisäksi säädetään, että *** vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.***

EHDOTETTUUN PYKÄLÄÄN LISÄTTÄISIIN MAININTA SIITÄ, ETTÄ VAKUUTUSLAITOKSEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIN [vakuutuslääkärin] TULISI KIRJATA PERUSTELTU ARVIONSA ASIAKIRJOIHIN.

Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevan tapaturmavakuutuslain 41 d §:ää. Perusteltua arviota koskevalla kirjausvaatimuksella pyritään parantamaan vakuutuslaitoksen päätöksen lääketieteellisiä perusteluita. Asianosaiselle annettavan päätöksen perustelemisesta säädettäisiin erikseen lain 124 §:ssä.

Vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin
noudattamatta ammattihenkilölain 23 §:ssä säädettyjä lausuntojen muotovaatimuksia (ks. StVM 11/2004). Kun lausunto pyydetään vakuutuslaitoksen ulkopuoliselta lääkäriltä, lausunto tulisi sen sijaan laatia mainitun pykälän edellyttämiä muotovaatimuksia noudattaen.

Voimassa olevaa UUTTA lakitekstiä. Huom!  Vakuutuslääkärin lausunnot on vastedes perusteltava samalla tavoin kuin mimkä tahansa julkishallinnollinen päätös tosiseikat ja asiaankuuluvat säädökset mainiten. HUOMAA MYÖS UUDEN TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI § 124: Se edellyttää vakuutusyhtiöltä myös kielteisen päätöksen perustelemista tiukasti lääketieteellisin perustein! Näin erotusdiagnostiiikka nousee arvoon arvaamattomaan - toivottavasti vakuutetun potilaan eduksi.

=====

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI
Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2015


16 §  -  Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi

Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet.


121 §  -  Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

124 §  -  Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen

Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

VAKUUTUSLAITOKSEN PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMISEEN SOVELLETAAN, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

=====

HALLINTOLAKI

45 §  -  Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

 Lisänäkyvyyttä näille asioille pitäisi saada, median ja sosiaalisen median kautta. Lehtiin pommitusta näistä kuten myös itse voi eteenpäin sanaa viedä sosiaalisessa mediassa. Onhan se kumma juttu että lääkäri jonka pitäisi voida ja tahtoa parantaa ihmistä kaiken maailman tavoin ni ei sitä tahdo tehdä. Dropsit naamaan ja terveet paperit kouraan tai sitten vaihtoehtoisena luokitellaan vain masentuneeksi ja luulotautiseksi. Mitä ihminen tekee ihmiselle..raha ahneutta ja välinpitämättömyyttä!

#384: Laki vai mielivalta? - #383 Pienet, suuret edistysaskeleet 2 

Älyttömän hyvää kiteytystä. Pienelle keskustelulle ja uutisoinnille on tärkeä asia jäänyt. Suullisen perimätiedon mukaan tapaturma- ja ammattitautilain osalta piti tehdä täysremontti. Vaan tulikin pintaremontti.

Tässä tuolla lakitiedolla netistä löytynyt katsaus. On Suomi 2017 - blogista.

"Apua lisää 2" ison kuvan avausta ko. laki "uudistuksesta". Onkohan tämä sitä rakenteellista korruptiota vai valkokaulusmafiaa?

#383: Laki vai mielivalta? - Pienet, suuret edistysaskeleet 

finanssialan keskusliiton naamakirjasivuilla Kolme väärinymmärrystä vakuutuslääkäreistä - video ja siitä keskustelua. Linkki toimi ainakin äsken.

#388: - Re: Pienet, suuret edistysaskeleet 

tää on varmasti tarkoituksella tehty propakanda esitys. ei voi olla mikään niin sanottu vahingonlaukaus. videollahan on  pääroolissa suomen raharikkaimman edunvalvontajärjestön johtava lakimies! olikohan muuten sos.terv.ministeriössä aiemmin töissä?

#391: -  

 Isot onnittelut! Toivottavasti tieto - taito siitä, miten vakuutusyhtiön voi  voittaa leviää muillekin.

#393: -  

Mitä tapahtui ja mitä kaikkea sovittiin edellisissä korporatismi koneiston valtataisteluissa 1994-1995-1996? Ennen kuin valtiovarainministeri Iiro Viinasesta tuli vakuutuskonserni Pohjolan pääjohtaja? Yksi keskeisimmistä 1990-luvun avainhenkilöistä on edelleen mukana. Lauri Ihalainen/sdp. Myös Esko Aho/keskusta on taustalla, kun yhteiskuntasopimuksesta parhaillaan neuvotellaan.

Nythän lähtökohtaisesti kaikki pysyvästi tai pitkäkestoisesti vammautuneet ovat vakuutuspetosta yrittäviä. Todistustaakka on moninkertainen. Toista oli ennen.

Yksityistapaturmavakuutus - Todistustaakka

(Tietojen lähde Vakuutuslautakunnan lausuntoja 1994 (346 sivua), Kustantaja Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, ISBN 952-9770-26-X, vuosikirjan toimittaja Peter Roselius Kuluttajien vakuutustoimisto/Vakuutuslautakunta)

Vakuutuslautakunnan lausunto VKL 373/94, annettu 22.12.1994:

”Kun vakuutettu on selvittänyt tapaturman sattuneen, on Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutusyhtiön velvollisuutena näyttää toteen vamman aiheutuneen jostakin muusta syystä, mikäli tahtoo vapautua korvausvelvollisuudesta.

Kun vammautuminen on tapahtunut tapaturman yhteydessä, lautakunta katsoo, ettei korvauksen epäämistä vakuutuksesta voida perustaa vain siihen, että todettu vamma tai sairaus voi johtua myös tapaturmasta riippumattomasta syystä, ettei vakuutetulle suoritetuissa tutkimuksissa ole todettu viitteitä vammautumiselle altistavasta tapaturmasta riippumattomasta sairaudesta.”

Eikö tämän edellisen pitäisi päteä suoraan sovellettuna pykälänä myös kaikkiin työtapaturma- ja ammattitautitapauksiin?

Lähde: Oikeusturvan ajankuvan Facebook-sivun keskustelut

Jos halutaan ratkaista nämä tässä adressissa olevat epäkohdat sekä perustuslain vastaisuudet, niin avoimeen tarkasteluun ja läpivalaisuun tulee saada myös vakuutuslääketiede. Tässä hyvä avaus isoon kuvaan:

Tapaturma-lehden numerossa 3/2007 lehden päätoimittaja Tapio Miettinen kirjoittaa osuvasti:

”Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutusluonnetta hämärtää se, että toimeenpano Suomessa, päinvastoin kuin useimmissa maapallomme järjestelmissä, on delegoitu yksityisille vahinkovakuutusyhtiöille sekä Valtiokonttorille ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle.”

Avoin vakuutuslääketiede - 18.12.2012

Laki on ja pysyy. Näin on eduskunnan tahto! 

Ketä äänestit? Ketä äänestät?