IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#2500: yks kirjoitusten lukija - Re:

Arvoisa kirjoittaja. Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Täytyyhän keskusteluissa tietysti tuoda esiin monet asiaan liittyvät seikat jotka siihen oleellisesti linkittyvät. Eihän keskustelu muutoin ole mitään "oikeaa" keskustelua, vaan muuttuu juuri sellaiseksi kuin osuvasti sanoitkin verratessasi keskustelua rekka-autoista ja veden tulemisesta ojastosta :). Mitä laaja-alaisempi keskustelu aiheesta kuin aiheesta käydään, on se kaikkien kannalta parasta ja antoisinta.

Olen aivan varma, että monelle on käynyt samalla tavalla kuin kerroit itsellesi käyneen, Olet muodostanut mielipiteesi uudelleen kotimaisen energian ja varsinkin turpeen käytön positiivisista vaikutuksista koko Suomen kansantalouteen. Tämä edellyttää vain hiukan viitseliäisyyttä tutkia asiaa syvemmin, eikä vaan mennä suinpäin turpeen käytön vastustajan "leiriin". Tietenkin aina joudutaan puntaroimaan asian sekä hyvät että huonot puolet. Turpeen käytön kohdalla ei ole juurikaan mitään oleellisen huonoa, vaan ne jäävät kokonaisuutta ajatellen aivan marginaaliseen asemaan.

Turve on kansallisena energiavarana valtava aarre. Vapon eläköitynyt toimitusjohtaja Matti Hilli suri läksiäispuheessaan aikanaan sitä, että Suomi ei käytä tätä varantoa hyväkseen. Hän käytti pysäyttävää vertausta. Turvevaramme ovat Norjan edustan öljyvarojen luokkaa.

Norja on öljyrikas maa mutta Suomi ei käytä turvetta täysipainoisesti hyödyksi. Miksi?

Taustalla ovat viime vuosikymmenten tapahtumat. Vihreät ovat etenkin Suomessa olleet turvekriittisiä. Mielikuvasota päättyi vihreiden arvojen voittoon ja niinpä EU:ssa turvetta ei katsota uusiutuvaksi energiavaraksi.

Turve oli sopivan heikko vastakohde. Ydinvoimaa vihreät eivät ole saaneet kaadettua, mutta turve on helpompi saada jäämään soille. Asian irvokas puoli on se, että turvetta on voimaloissa korvattu kivihiilellä. Kivihiili ei ole uusiutuvaa ja sen päästöt ovat pahoja. Kivihiilestä suuri osa tuodaan Venäjältä.

Yksi mustimmista kolkista on Helsinki. Sen energiayhtiö on polttanut surutta kivihiiltä ja tehnyt kaupungille isoja voittoja. Vihreät ovat pitkään olleet Helsingissä vaikutusvaltainen puolue.

Turve ei ole yksistään Helsingin vihreiden ja kesämökkiläisten silmätikkuna. Moni maaseudun ihminen näkee mieluusti turpeessa ongelmia. Ehkä syynä on se, että vesistöjen ongelmat on mukavampaa ajatella vain turpeen tuottamiksi kuin myös peltojen tai metsäojien.

Vapo on yhtä kuin turve. Yhtiö tuottaa 70 prosenttia Suomen turpeesta. Turpeen kohtalo on yhtiölle tragedia. Vapo on jäänyt turvesodassa yksin.

Turveongelman ydin on myös siinä, että turve on vuosikymmeniä ollut Vapon ”monopolisoimaa”. Vapo omistaa turvesuot, jolloin turve on ei ole yksityisille ihmisille lähikylillä tulonlähde. Turpeella ei ole paikallisia puolestapuhujia. Turvesuo on kuin metsään heitetty tehdas, jonka ongelmia on helppo osoitella sormella.

Koneurakoitsijatkin ovat monesti olleet kovilla Vapon sopimusten kanssa.

Vapon pääkonttori on Jyväskylässä. Yhtiö on harvoja pääkaupunkiseudun ulkopuolella majaansa pitävistä yrityksistä. Vapon menestys on Suomelle tärkeää, sillä kansallinen energialähde kannattaisi nähdä vahvuutena eikä haittana.

Suomelta kuluu nyt energian tuontiin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin 2000-luvun alussa. Kauppataseemme vajeesta noin kolmannes aiheutuu energia tuonnista. Tilanteessa ei ole järkeä. Kotimaista energiaa eli puuta, vesivoimaa, turvetta ja vaikkapa tuulta kannattaisi käyttää lisääntyvästi.

#2503: - Pekka Mervolan kolumni viime vuoden puolelta

jospa olisi aika miettiä, miksi juuri mökkiläiset ja maalla asuvat näkevät turpeessa huonoja puolia. He (me) joutuvat asumaan ja kenties hankkimaan elantonsa toisten raiskaamassa ympäristössä. Ehkä he ovat nähneet asiat ruohonjuuritasolta ja ovat sen vuoksi kriittisiä. Jostain kumman syystä esim. vapolla on näkemys, ettei paikalliset asukkaat juurikaan vastusta turvesoita, mutta miksi muistutusten allekirjoittajia saattaa olla satoja per hakemus???? Ihmisille on luotu sellainen uskomus, että vapon mahdille ei mahda mitään ja jättävät asian yleensä sen yhden allekirjoituksen varaan ajatusmaailmalla, että ei niille kuitenkaan voi mitään. Itse olemme saaneet pelastettua jo aika paljon ja periksi ei anneta, ennekuin viiva on suora!!!

Ja viitaten noihin aiempiinkin kommentteihin, että pitää olla laaja-alaisempaa keskustelua asian ympäriltä, voisi sanoa, että tuollaisella turpeen puolesta puhumisella ja turvevesipäästöillä on yhtä paljon yhteistä kuin turvehemmoilla ja homoliitoilla. Teillä arvoisilla puolestapuhujilla on sellainen näkemys, että turvetta on saatava vesistöjen ja maaseudun asukkaiden tilasta välittämättä - eihän ne p**kat sinne satojen kilometrien päähän näy taikka tunnu.

Jos tällä palstalla halutaan keskustella laaja-alaisemmin aiheesta, niin miksi ette ota kantaa esim. siihen, mitä pitäisi tehdä jo aiemmin tehdyille vesistötuhoille, jotka on myönnetty vaponkin toimesta. Teidän mielestä pitäisi vain kaikki painaa villaisella, koska mielestänne 'nykytekniikalla' päästöjä ei enää tule vaikka nämä hienot nykytekniikat on pääosin todistettu tehottomiksi. Mm. pintavalutuskenttä on pääsääntöisesti päästöjä lisäävä systeemi, ylivirtaamia ei huomioida päästölaskelmissa, puhdistuksen tavoitearvotkin on vain 20-50% eikä niistä ole määrätty minkäänlaisia sanktioita jos ne ylittyvät saatikka missään ei määrätä millä ajanjaksolla ne pitäisi saattaa lupaehtojen mukaiseen kuntoon, lupaehtojen mukaista tarkkailua tehdään elyn toimesta neljän vuoden välein - vieläpä etukäteen ilmoittamalla tarkastuksista eli suolla saa lotrata mielimäärin vähintään kahdeksan vuotta ennekuin asiasta saatetaan huomauttaa uudelleen jne jne...Olettaisin, että tämä palsta on tarkoitettu tällaista keskustelua varten. Ellette arvoista puolestapuhujat voi kommentoida tällaisia asioita asiallisesti, niin turha tänne on linkittää mitään lehtijuttuja sen ja sen edustajan sanomisista.

#2505: - Re: Pekka Mervolan kolumni viime vuoden puolelta

Minä olen myös tismalleen juuri samaa mieltä. Ja nimen omaan kokemuksesta, niin alueellisena asujana kuin mökkiläisenäkin.

Sellaista turvetuotannon puolestapuhujan todistetta (= maa- ja metsätalous syytettä) ei voi iki maailmassa olla olemassakaan, joka kumoaisi ja tekisi tyhjäksi omat suorat havainnot vesistön tilan pahentumisesta ja sen nopeasta edistymisestä tuotannon edistymisen ja kasvun kanssa käsi kädessä!

Valtavan suuri osa Suomen käyttämästä energiasta tuodaan Venäjältä. Tullin tilastojen mukaan vuonna 2013 Venäjän tuonti Suomeen oli 10,5 miljardia euroa. Tästä summasta valtaosa oli energiatuotteiden tuontia. Osuuden määrä oli peräti huimat 83,2 prosenttia.

Venäjän poliittinen epävakaus näkyy taas jälleen kerran Ukrainan kriisin yhteydessä. Suomen olisi mitä pikimmiten herättävä todellisuuteen, ja vähennettävä nopealla aikataululla valtiomme totaalista riippuvuutta Venäjästä varsinkin juuri energian osalta. Kriisien sattuessa Venäjä voi helposti kiristää maatamme energian avulla. EU:ssa asiaa ollaan jo käsittelemässä ja koko Euroopan riippuvuutta Venäjän energiasta ollaan nopealla aikataululla vähentämässä.

Suomen kohdalla tämä on yksinkertaista ja helposti toteutettavissa lisäämällä kotimaisen energian käyttöä. Turpeen ja puun käytön nopea lisääminen on ensiarvoisen tärkeää. Vesivoiman lisärakentaminen on saatava välittömästi käyntiin. Nesteytetyn maakaasun terminaalien rakentaminen on saatava myös vauhdilla toteutettua. Tässä asiassa ollaan onneksi jo melko pitkällä. Lisäksi kaikki muutkin hankkeet, jotka liittyvät kotimaisuuteen, olisi käynnistettävä nopeasti.

Suomen geopoliittinen asema luo paineita nostaa kotimaisen energian osuutta. Venäjä on erittäin arvaamattomasti käyttäytyvä maa. Kukaan ei varmasti halua Suomen päätyvän koskaan tilanteeseen, jossa naapurimme alkaisi kiristämään Suomea energian avulla.

#2508: - Suomi on liiaksi riippuvainen Venäjän energian tuonnista

joopa - parempi polttaa ne turpeet etukäteen, ettei ole sitten mitään jos tuollainen skenaario toteutuu!

btw - edelleenkin tällä palstalla on tarkoitus keskustella noista turvevesipäästöistä eikä energiapolitiikasta.

Esitä ensin näkökantasi, millä perusteella on oikeutettua tuottaa energiaa luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella ja perusta oma ryhmä jossa voit hehkuttaa turpeen etuja - keskustellaan täällä noista vesistövaikutuksista.

#2508: - Suomi on liiaksi riippuvainen Venäjän energian tuonnista

Kirjoitit naulan kantaan! Tilaston valossahan on niin, että Suomi todellakin tuomastaan energiasta ostaa noin 70 prosenttia Venäjältä. Olemme tällä haavaa täysin riippuvaisia tuontienergiasta ja tosiaankin juuri Venäjältä tuotavasta energiasta. On kiire saada tuo riippuvuus katkaistua. Kotimaisuus on ainoa oikea tie Suomelle. Tähän suuntaa jokainen läntinen maa haluaa kiirehtiä. Toivottavasti Suomi ei ole myöhässä ratkaisuissaan, jotka vähentävät ko. riippuvuutta. Valtaisat turvevaramme ovat puun ohella yksi ratkaisun avain vaikeaan tilanteeseen.

Etelä-Pohjanmaalla ilmestyvän Ilkka-lehden artikkeli, jossa kansanedustaja Mikko Savolan tuntoja turpeesta ja puusta:



Keskustan kansanedustaja Mikko Savola Ähtäristä vaatii turpeen ja metsähakkeen kilpailukyvyn palauttamista.

– Palauttaako hallitus kotimaisen energian kilpailukyvyn vielä tällä vaalikaudella alentamalla turpeen verotusta vaalikautta edeltäneelle tasolle ja nostamalla metsähakkeen tukea siten, että suomalaiset työpaikat bioenergia-alalta saadaan turvattua, Savola tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään.

Savola muistuttaa, että suomalaisen bioenergian tärkeä lähde on metsähakkeen ja turpeen seospolttoaine.

– Metsähakkeen tukea on kuitenkin leikattu ja vastaavasti energiaturpeen verotusta on nostettu siten, että kivihiilestä on tullut edullisempi energiamuoto, kuin kotimaisesta polttoaineesta, Savola sanoo.

Tämän päiväinen lehtijuttu turpeesta. Puoluekannasta riippumatta lähes kaikki kansanedustajat liputtavat turpeen käytön puolesta:


Eduskunnassa käsiteltiin äskettäin valtioneuvoston metsäpoliittista selontekoa, jolla kartoitettiin metsäteollisuudelle uusia kasvun mahdollisuuksia seuraaville vuosikymmenille.

Metsäsektorin uudistaminen nivoutuu biotalouteen, jossa uusiutuvien luonnonvarojen ekologisesti kestävä hyödyntäminen nähdään keinona luoda kestävää hyvinvointia myös taloudellisesti.

Suomi ei ole hyödyntänyt tähän mennessä tarpeeksi etenkään turpeen potentiaalia. Turvemaita on Suomessa yhteensä noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria, joista turvetuotantoon on arvioitu soveltuvan noin puolitoista miljoonaa hehtaaria.

Tuotannossa on kuitenkin tällä hetkellä vain noin yksi prosentti turvealasta. Nämä energiavarat sijaitsevat erityisesti Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Myös Etelä-Pohjanmaalla turpeella voisi olla suuri merkitys lähitulevaisuudessa kivihiilen ja öljyn kaltaisten tuontipolttoaineiden korvaamisessa.

Euroopan unionin aluekehitysrahaston viime vuonna päättynyt projekti selvittelikin juuri näitä mahdollisuuksia ja totesi käyttökelpoisia soita olevan alueella 67 000 hehtaarin verran. Nämä sijaitsevat varsinkin Seinäjoen, Kauhavan, Kauhajoen, Lapuan ja Alajärven kuntien alueilla.

Tälle hyödyntämättömälle luonnonvaralle olisi todella tarvetta, sillä arvioiden mukaan uusia turvesoita olisi saatava käyttöön noin 50 000 hehtaaria vuosittain, jotta tuotanto pysyisi kysynnän tasolla.

Turvetuotannon puhdistusmenetelmät ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmenten aikana ja niiden vesistövaikutukset tunnetaan melko hyvin. Tuotannon kokonaisrasitus ravinteiden ja kiintoaineen osalta on nykyään selvästi vähäisempi kuin menneinä vuosina.

Turpeen hyödyntämisen kannalta yksi suurimmista ongelmista on, että Euroopan unioni määrittelee sen omassa päästölaskennassaan fossiiliseksi polttoaineeksi sen hitaan uusiutumisajan vuoksi. Toisaalta esimerkiksi YK:n alainen IPCC-ilmastopaneeli on eri linjoilla ja luokittelee turpeen omaksi erityisluokakseen. Turpeen hyötyinä voidaan nähdä sen vakaa hinta, helppo varastoitavuus, hyvä hyötysuhde ja kotimaisuus.

Turve tukee puun käytön lisäämistä ja työllistää Suomessa jo nykyisellään 12 000 henkilötyövuotta. Eräiden VTT:n tutkimusten mukaan kotimainen turve-energian tuotanto olisi mahdollista kuusinkertaistaa 25 vuodessa ja sitä kautta luoda jopa 30 000 uutta työpaikkaa.

Eduskunnan tulee ryhtyä pikaisesti toimiin turpeen potentiaalin hyödyntämiseksi. Turvetuotannolla voisi parhaimmillaan olla merkittävä rooli kotimaisessa energiantuotannossa ja laajemmin Suomen talouden elvyttämisessä ja työpaikkojen luomisessa.

Pia Kauma

KTM, kansanedustaja (kok.) Espoo

Vaihekaavan tavoitteeksi nykyisen turvetuotannon säilyttäminen

Tiedote 10.2.2014 järjestetystä maakuntahallituksen kokouksesta. Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123, sähköposti etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi.

Vaihekaavan tavoitteeksi nykyisen turvetuotannon säilyttäminen

Maakuntahallitus on asettanut tavoitteeksi, että soiden maankäyttöä ohjaavassa kolmannessa vaihemaakuntakaavassa osoitetaan turvetuotannon käyttöön 15 000 hehtaaria tuotantokelpoista maata. Näin toimimalla turpeen energiakäyttö Etelä-Pohjanmaalla voidaan pitää nykytasolla seuraavan kymmenen vuoden ajan. Turvetuotantoalueiden lisäksi kaavaan merkitään maakunnallisesti arvokkaat suoluontokohteet.

– Vanhat tuotantoalueet poistuvat käytöstä noin 1 000 hehtaarin vuosivauhdilla. Saman verran tarvitaan uutta suoalaa, jotta nykyinen tuotantotaso säilyy, toteaa suunnittelujohtaja Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Tällä hetkellä eteläpohjalaista turvetta riittää yli oman tarpeen vientiin asti. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi on kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki kaavassa osoitetut alueet otettaisiin tulevaisuudessa tuotantokäyttöön.

– Siksi on perusteltua osoittaa turpeen nostolle arvioitua tarvetta suurempi maa-ala, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa 15 000 hehtaarin varausta seuraavan kymmenen vuoden ajalle, arvioi maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Etelä-Pohjanmaan suoalueiden pinta-ala on yhteensä 440 000 hehtaaria. Tästä 90 prosenttia on ojitettua suota, mutta maakunnassa on yhä luonnonarvoiltaan merkittäviä soita. Vuoden 2014 loppuun mennessä tehdään soidensuojelun täydennysohjelman puitteissa ehdotukset suojeltavista suoalueista, jotka huomioidaan vaihekaavan laadinnassa.

– Kuitenkin myös turvetuotantoon osoitetuilla alueilla tarvitaan aina ympäristölupa ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön, Anttila huomauttaa.

#2512: - Kansanedustaja Pia Kauman mielipide turpeesta

Voi itku millaisia kansanedustajia meillä on - tarkastaisi ensin nuo 'tietonsa', ennekuin yrittää loistaa niillä!!!

... ja miten tämäkään liittyi niihin turvevesistä irtaanumisiin ???????

#2514: -

En ole henkilö joka on ansioituneesti laittanut meille kaikille lukijoille noita sun sanomiasi "turveylistyksiä". Oon lukenut molempia saitteja. Aivan samalla tavalla tuolla naapuriadressissa monet kirjoittelee turvevesistä. Ei siellä kukaan käske toiselle sivustolle vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia vaan!! Oikein kiinnostavaa on lukea ton kaverin linkityksiä. Niistä löytyy faktaa, tilastotietoja ym oleellista joka liittyy turvetuotantoon. Ei kai sulla vaan ala hihat palamaan kun itsekin huomaat kuinka kansanedustajat ym päättäjät on likipit kaikki turpeen käytön kannalla. Sehän se on aina teillä viherpiipertäjillä että alatte mollata toisia kun alatte ite jäädä vähemmistöön. Toivottavasti saadaan jatkossa myäs lukea linkityksiä ja muitakin päättäjien kannanottoja.

#2516: - Re:

Kiitokset kannustuksesta. Tässä yksi linkki Lapin Kansa-lehden artikkelista. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä lappilainen kansanedustaja Heikki Autto ovat molemmat turpeen käytön kannalla. Tässä artikkeli:

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ehdotti puheessaan Rovaniemen Energian 100-vuotisjuhlassa, että ensi vuoden alkuun ajoittuvasta turpeen verotuksen korotuksesta luovuttaisiin. Veronkorotus aiheuttaisi käytössä olevasta uusiutuvan energian tukimallista johtuen metsähakkeen tukien alenemisen, joka entisestään heikentäisi kotimaisen bioenergian kilpailukykyä. Se puolestaan lisäisi kivihiilen käyttöä.

Kokoomuksen lappilainen kansanedustaja Heikki Autto kiittelee elinkeinoministerin esittämiä linjauksia. Autton mielestä Vapaavuoren avaus helpottaisi useita tämän hetken akuutteja ongelmia.

– Kotimaisen energian kilpailukykyä täytyy nyt vahvistaa kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Energiaomavaraisuutta pitää vahvistaa määrätietoisesti. Se on huoltovarmuuskysymys. Lisäksi kotimaisten energianlähteiden käytön lisääminen ja tuonnin vähentäminen vastaavasti vahvistaa vaihtotasetta. Sekä raha että työ kannattaa pitää Suomessa, Autto kiittelee.

Autto tukee myös Vapaavuoren vaatimusta turpeenottolupien käsittelyn tehostamisesta. Tällä hetkellä turvetuotannossa olevien alueiden määrä supistuu, kun vanhoja poistuu tuotannosta nopeammin kuin uusia lupia ehditään käsitellä.

– Viranomaisten tehtävänä pitäisi olla vastuullisen ja järkevän toiminnan mahdollistaminen eikä estäminen. Tällä hetkellä erilaisten lupaprosessien hitaus on yksi merkittävimmistä suomalaisen työn ja elinkeinotoiminnan esteistä. Vapaavuori osoitti hyvän paikan aloittaa byrokratian purkutalkoot, Autto kommentoi.

EU:n päättävissä elimissäkin aletaan entistä enemmän arvostaa kunkin maan omavaraisuutta. Tämähän juuri on monissa kirjoituksissa täällä ollut aiheena. Alla oleva juttu on Talouselämä lehdestä:


Lehden keräämien arvioiden perusteella turve on saamassa kunnianpalautuksen EU:n uudessa energia- ja ilmastopolitiikassa sitä kautta, että EU tarkastelee energiapolitiikkaa yhä enemmän omavaraisuuden sekä kohtuuhintaisen energian näkökulmasta. Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa arvioi, että energiaomavaisuuden merkitys ja painoarvo kasvavat EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa. Hänen mukaansa puu ja turve ovat tärkeimmät kotimaisen energian lähteet. Turpeen osalta olisi oikeudenmukaista ottaa huomioon koko elinkaaren aikaiset päästöt. Vapon viestintä- ja yhteiskuntasuhteista vastaava Ahti Martikainen vaatii, että jos turpeelle saadaan puun kaltainen elinkaarilaskenta, tulee Suomen perua turpeelle vuoden 2015 sovittu euron megawattituntikorotus lämmöntuotannossa. TEMin energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä ennakoi Suomen asettavan joka tapauksessa entistä kunnianhimoisempia tavoitteita itselleen, vaikkei EU:lla olisikaan maakohtaisia sitovia uusiutuvan energian tavoitteita. Kaikille maille asetetuissa sitovissa tavoitteissa on se haitta, että nekin maat, joilla ei ole siihen luontaisia edellytyksiä, joutuvat "väkisin" kehittämään uusiutuvaa energiaa. Se on kallista ja sekoittaa markkinoita. Turpeen käyttökin on Härmälän mukaan kansallinen huoltovarmuuskysymys.