IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Tämän päiväinen lehtijuttu turpeesta. Puoluekannasta riippumatta lähes kaikki kansanedustajat liputtavat turpeen käytön puolesta:


Eduskunnassa käsiteltiin äskettäin valtioneuvoston metsäpoliittista selontekoa, jolla kartoitettiin metsäteollisuudelle uusia kasvun mahdollisuuksia seuraaville vuosikymmenille.

Metsäsektorin uudistaminen nivoutuu biotalouteen, jossa uusiutuvien luonnonvarojen ekologisesti kestävä hyödyntäminen nähdään keinona luoda kestävää hyvinvointia myös taloudellisesti.

Suomi ei ole hyödyntänyt tähän mennessä tarpeeksi etenkään turpeen potentiaalia. Turvemaita on Suomessa yhteensä noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria, joista turvetuotantoon on arvioitu soveltuvan noin puolitoista miljoonaa hehtaaria.

Tuotannossa on kuitenkin tällä hetkellä vain noin yksi prosentti turvealasta. Nämä energiavarat sijaitsevat erityisesti Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Myös Etelä-Pohjanmaalla turpeella voisi olla suuri merkitys lähitulevaisuudessa kivihiilen ja öljyn kaltaisten tuontipolttoaineiden korvaamisessa.

Euroopan unionin aluekehitysrahaston viime vuonna päättynyt projekti selvittelikin juuri näitä mahdollisuuksia ja totesi käyttökelpoisia soita olevan alueella 67 000 hehtaarin verran. Nämä sijaitsevat varsinkin Seinäjoen, Kauhavan, Kauhajoen, Lapuan ja Alajärven kuntien alueilla.

Tälle hyödyntämättömälle luonnonvaralle olisi todella tarvetta, sillä arvioiden mukaan uusia turvesoita olisi saatava käyttöön noin 50 000 hehtaaria vuosittain, jotta tuotanto pysyisi kysynnän tasolla.

Turvetuotannon puhdistusmenetelmät ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmenten aikana ja niiden vesistövaikutukset tunnetaan melko hyvin. Tuotannon kokonaisrasitus ravinteiden ja kiintoaineen osalta on nykyään selvästi vähäisempi kuin menneinä vuosina.

Turpeen hyödyntämisen kannalta yksi suurimmista ongelmista on, että Euroopan unioni määrittelee sen omassa päästölaskennassaan fossiiliseksi polttoaineeksi sen hitaan uusiutumisajan vuoksi. Toisaalta esimerkiksi YK:n alainen IPCC-ilmastopaneeli on eri linjoilla ja luokittelee turpeen omaksi erityisluokakseen. Turpeen hyötyinä voidaan nähdä sen vakaa hinta, helppo varastoitavuus, hyvä hyötysuhde ja kotimaisuus.

Turve tukee puun käytön lisäämistä ja työllistää Suomessa jo nykyisellään 12 000 henkilötyövuotta. Eräiden VTT:n tutkimusten mukaan kotimainen turve-energian tuotanto olisi mahdollista kuusinkertaistaa 25 vuodessa ja sitä kautta luoda jopa 30 000 uutta työpaikkaa.

Eduskunnan tulee ryhtyä pikaisesti toimiin turpeen potentiaalin hyödyntämiseksi. Turvetuotannolla voisi parhaimmillaan olla merkittävä rooli kotimaisessa energiantuotannossa ja laajemmin Suomen talouden elvyttämisessä ja työpaikkojen luomisessa.

Pia Kauma

KTM, kansanedustaja (kok.) Espoo