IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#2419: - Re: Re: Re: Re: Hyvää Itsenäisyyspäivää

tuo vesiensuojeluun tutustuminen tapahtui varmaan jossakin muualla kuin siellä turvesuolla tai sitten olet ansiokkaasti antanut maastamme irvokkaan kuvan vieraille :(

Täysistunto ja suullinen kyselytunti 24/2013,

http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/24-2013/17413-turpeennostolupien-myontaminen

... edelleen on syytä korostaa, että turpeen verotus on edelleen Suomessa tuettua sikäli, että se on merkittävästi alhaisempaa kuin sen ympäristöpäästöt verrattuna mihin tahansa muuhun energiamuotoon ja sillä on myös syöttötariffi. (Puhemies koputtaa) Eli tosiasiassa sitä edelleen tuetaan.

-Ville Niinistö-

#2424: - Re: Re: Justiinsa joo

"ostivatko he ne kalliit lentoliput ihan vaan tutustuakseen turvesuohon?"

Kyllä ostivat. Mutta kyseessä ei toki ollut turvesuohon tutustuminen. Nimenomaan siinä luonnontilaisessa suorääseikössä ei heidän mielestään ollut sinänsä mitään tutkimista vaan tekniikassa, millä turvetta tuotetaan ja hyödynnetään. Koko turvetuotantoketju kiinnosti vieraita, alkaen siitä kuinka suon ojitus eli kuivattaminen tapahtuu ja päättyen tutustumiseen turvetta käyttävään voimalaitokseen jossa tuotetaan sekä kaukolämpöä että sähköä parhaimmillaan yli 90 prosentin hyötysuhteella.

"hienoissa kohteissa olet vieraillut (varmaankin toisten kustantamana),"

Älä ole huolissasi, aivan omarahoitteisesti kaikki teknologiamatkani olen kustantanut ja niille kalliille lentolipuille olen saanut 110 prosenttisesti vastinetta.

Suosittelen kaikille tutustumista erilaisiin tekniikkoihin eri maissa aivan riippumatta siitä millaisesta teknogiasta ja teknologianhaarasta on kyse. Tällainen on todella kehittävää ja ajatusmaailmaa muokkaavaa. Vaikka Suomen turveteknologia onkin monen suomalaisen mielestä "vanhaa teknologiaa", niin pitää muistaa että maailman maat ovat erilaisia. Käytössä on sekä vanhaa että uusinta uutta teknologiaa. Suomalainen turveteknologia on monelle maalle ennennäkemätöntä ja uutta tekniikkaa. Aina tulee esille myös se, että olisihan Suomi todella tyhmä jos emme käyttäisi omaa valtavaa energiareserviämme.

#2428: - Re: Re: Re: Justiinsa joo

Ihan Pohjois-Koreasta asti tänne lensivät?

Eräs sitkeimmin julkisuudessa vellovista myyteistä ovat metrien paksuiset, turvetuotannosta peräisin olevat sedimenttikerrostumat. GTK:n Keuruun Martinjärvellä ja Iso-Kivijärvellä tekemät vertailevat tutkimukset osoittavat kuitenkin, ettei turvetuotanto ole vaikuttanut merkittävästi Martinjärven sedimenttikertymään.


Geologian tutkimuskeskus (GTK) selvittää parhaillaan turvetuotannon ja metsäojitusten vaikutuksia järviin ja niiden sedimentteihin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen sekä Turun ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Laajassa tutkimushankkeessa on mukana kymmeniä lähekkäin sijaitsevia järvipareja, joista toiseen laskee turvetuotannon valumavesiä ja toiseen ei.

Tutkimuksella etsitään muun muassa vastausta kysymykseen, aiheuttavatko turvetuotanto ja sen vesistöpäästöt niin voimakkaan sedimentaation kiihtymisen, että se on selkeästi erotettavissa metsätalouden ojituksiin liittyvästä sedimentaatiomuutoksesta.

Päänavaajana tutkimuksessa ovat olleet Keuruulla sijaitsevat Martinjärvi ja Iso-Kivijärvi. Järvet sijaitsevat lähekkäin ja niiden valuma-alueiden maankäytön ja esimerkiksi ilmakuormituksen historiat ovat todennäköisesti hyvin samanlaiset. Vain Martinjärven valuma-alueella on turvetuotantoa.

Näiden järvien osalta tutkimus alkoi järvisedimenttien näytteenotolla maaliskuussa 2012 ja väliraportti valmistui elokuussa 2013. Tulokset osoittavat, että Tshernobylin onnettomuuden jälkeen syntyneet sedimenttikerrostumat molemmissa järvissä olivat kohtuullisia ja samansuuruisia.
Ristiriitaisia tunteita aiheuttava väliraportti

GTK:n julkaiseman väliraportin tulokset ovatkin erittäin mielenkiintoiset. Martinjärvestä ja Iso-Kivijärvestä otettiin lukuisista eri paikoista sedimenttinäytteet, joista kartoitettiin, miltä syvyydeltä sedimenttikerrostumasta löytyy cesium-137 -laskeumapiikki.

Tällä saatiin selville kuinka paljon järvien pohjiin on kertynyt sedimenttiä viimeisten 26 vuoden aikana. Ajoitustulokset varmistetaan vielä Säteilyturvakeskuksessa (STUK) radiolyijy- ja amerikium (AM-241)-ajoituksella.

Raportin tulosten mukaan turvetuotannon piirissä olevan Martinjärven sedimentissä vuoden 1986 cesiumpiikki sijoittuu laajoilla alueilla 6–8 senttimetrin syvyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 1986 jälkeen sedimentin paksuuskasvu on ollut 2,6–3,0 millimetriä vuodessa. Ei siis metrejä eikä edes senttejä, vaan vuosikertymä mitataan milleissä.

Iso-Kivijärvessä vastaava cesiumpiikki sijoittui jopa hieman syvemmälle kuin Martinjärvessä eli 7–9 senttimetrin syvyyteen. Tämä oli tärkeä tieto, jonka toivotaan tuovan valaistusta julkisuudessa esitetyille väitteille, joiden mukaan nimenomaan turvetuotanto on aiheuttanut valtavia, metrien paksuisia sedimenttikerrostumia Martinjärveen.

GTK:n mukaan tarkemmat analyysit tulevat paljastamaan mahdolliset muutokset Martinjärven sedimentaatiossa turvetuotannon aloittamisen jälkeen.

Vapon mukaan tulos ei yllättänyt alalla toimijoita. Martinjärven ja Iso-Kivijärven järvisedimenttien vertailututkimuksen tulokset eivät poikkea GTK:n aikaisemmista Saarijärven reitin tutkimuksista, joissa sedimenttien vuosittainen kertymä oli tutkituissa järvissä samaa luokkaa.

Vapo odottaa suurella mielenkiinnolla kaikkien tutkimuksessa käytettyjen analyysimenetelmien tuloksia ja johtopäätöksiä.
Kertymiseen vaikuttaa monta tekijää

Jotta turvetuotannon vaikutuksia sedimentteihin voidaan selvittää, ne tulee GTK:n mukaan pystyä erottamaan muista samanaikaisesti vaikuttavista tekijöistä ja vesistöjen luontaisesti korkeasta humuspitoisuudesta.

Turvetuotantoalueet sijaitsevat yleensä hyvin suovaltaisilla valuma-alueilla, jolloin myös pintavesien luontainen humuspitoisuus on korkea. Vesistöihin vaikuttavat yleisesti muun muassa ilmaperäinen laskeuma, maankäytön muutokset, ihmisen aiheuttama vesistöjen rehevöityminen ja ilmaston muuttuminen seurannaisilmiöineen.

Erityisen hankalaa on erottaa turvetuotantoalueilta peräisin oleva eloperäinen aines metsämaan eloperäisestä aineksesta, jota myös kulkeutuu valuma-alueelta vesistöihin varsinkin ojitusten yhteydessä.
Käytössä monta ajoitusmenetelmää

GTK:n tutkimuksessa sedimenttinäytteet ajoitetaan useilla nykyaikaisilla, toisiaan tukevilla menetelmillä. Ajoituksessa hyödynnetään esimerkiksi radiolyijyajoitusta (Pb-210) ja cesiumajoitusta (Cs-137).

Cesium ajoituksella voidaan järvisedimentistä löytää Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuonna 1986 aiheuttama cesium-137-laskeumapiikki. Lisäksi näytteistä tutkitaan sedimentin fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä erilaisten eliöiden, kuten piilevien, surviaissääskien ja kuoriameebojen jäänteitä.

Eri eliöiden esiintyminen ja niiden runsaussuhteet kertovat muutoksista veden laadussa ja järven pohjan oloissa sekä esimerkiksi alusveden happitilanteessa.

Vapo ei ole osallistunut GTK:n vertailututkimuksen suunnitteluun, toteutukseen tai rahoitukseen.

#2432: - Ei vakuuta

Millaista valehtelua GTK on mielestäsi tehnyt? Kirjoitit että  -kun tietää- niin voisitko nyt tarkentaa ja avata lausumaasi meille kaikille lukijoille ja myös itselleen GTK:lle, jossa varmasti mielenkiinnolla nyt odotetaan vastaustasi ja taustoja väitteellesi valehtelusta. Jäämme kaikki odottamaan, toivottavasti et anna meidän olla kauan odotteluasemissa vaan avaudut pian.

#2428: - Re: Re: Re: Justiinsa joo

"Suomalainen turveteknologia on monelle maalle ennennäkemätöntä..." muualla ei olla yhtä typeriä oman maansa polttajia ja vesistöjensä turmelija

110%:n vastine - eli joku maksoi jopa palkkaa

#2433: - Re: Ei vakuuta

Kertoiko GTK cesium ajoitukseen liittyvät virhemarginaalit? Menetelmä on yleisesti kritisoitu.

#2431: - Tieto vähentää tuskaa

tuosta väliraportista ...

http://yle.fi/uutiset/gtk_vapo_veti_tiedotteessa_mutkat_suoriksi/6769820

kas kun ei väittänyt, että turvetuotanto vähentää järvien sedimenttikertymää.

Metsäojitukset ovat yhtälailla syyllisiä vesistöjen tilaan ja siihenkin pitää saada parannus (olen sen verran sidoksissa aiheeseen, että omistan metsää kohtalaisen määrän ja haluan toimia vastuullisesti - toisin kuin monet muut)

#2438: - Turve on Suomelle mahdollisuus

mikä on se vesistövahinkoja estävä tekniikka? Pintavalutus on BIG Hoaks

Erittäin hyvää tulevaa turvetuotantovuotta 2014!

#103: - Fasadit kunnossa, hinnalla millä tahansa

Ops totuus kuitenkin se:kaikki Suomen ojitetut suot tuottavat hiilidioksiidi päästöjä moninkertaisen määrän,verrattuna

turpeen polttoon,vaikka turvevoimalat kaikki suljettaisiin eroa ei havaittaisi mittaamalla ilmakehästä,näin kertoo

tieteellinen tutkimus.Olen seurannut soiden ojitusta öpaut 60v, soiden metsäojitus pilasi järvet jo kauan ennen turvetuotannon aloitusta,kyseisessä ojituksessa ,joka on hajautettua ,ojissa vain mitätön levennys ennen suoraa

laskua  vesistöön,jos sinne jotain jää,automaattinen tyhjennys toimii syksyisin ja keväisin.Turvesoilla  oli alusta lähtien

toimivat saostusaltaat,turvesoiden vesien käsittelyä on tutkittu varmaan eniten Yliopistoissa Suomessa ja kehitystyötä tehty  vuosikymmeniä intensiivisesti,metsätalouspuolella vesistön sujelu on jäänyt näennäiselle tasolle.

#2446: ei mutu-tuntumalla - Re: Fasadit kunnossa, hinnalla millä tahansa

..."automaattinen tyhjennys toimii syksyisin ja keväisin.Turvesoilla"...piste väärässä paikassa !

#2448: - Re: Re: Fasadit kunnossa, hinnalla millä tahansa

Nimenomaan metsäojituksilla automaattinen tyhjennys on kokoajan päällä koska siellä ei ole mitään merkittävää vesiensuojelua käytössä, vedet vain alamäkeen.Tällä vesistöt on pilattu, nyt vain pitää etsiä syyllinen.Maankäyttömuodoista turvetuotanto on ainoa luvanvarainen jota on helppo syyttää.Muut lymyävät selän takana ja ovat hiljaa.

#2449: - Re: Re: Re: Fasadit kunnossa, hinnalla millä tahansa

Juurikin näin! Olisipa metsä- ja maataloudellakin samanlainen velvoite kuin on turvetuotannolle asetettu!