#16927: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Sodoma ja Gomorra

Käsittääkseni se on sitä,  että joka päivä,   ennenkuin mikään muu täyttää mieltämme,  
annamme sen tulla täytetyksi Jumalan edessä sanaa lukemalla/olemalla Hänessä/Rukouksen kautta myös.

Meidän puoleltamme tähän tarvitaan tahdon päätös,  tahdon ottaa kirjan käteeni, lopusta Jumala pitää huolen.
Hän siunaa,  vaikkemme mitään ihmeellistä kokisi.

Itseltäni vei kuitenkin niin kauan löytää tämä - etten voi sillä tavalla asettaa kaavaa kenellekkään muullekkaan.

Mutta miten voisi toisille jakaa teologina,  jos ei itse mistään saa.  Silloin käy niin,  että saa niistä aineista,  joista
hyvältä tuntuva täyte tulee helpommin,  on soppaa ja sielunhoitoa.  Mitä ikinä ihmisestä lähteekin.  Muttei sitä,  mikä
tulee eläväksi tekevältä hengeltä.  
Tämä on aarre-aitta.  Joka päivä uusi.  Virta lähteinensä ilahuttaa "Jumalan kaupungin".

#16928: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Sodoma ja Gomorra

Kiitos vastauksesta. Luen sen Suomen kielellä, että maailmassa on vain yksi tapa kokea ja tulkita Raamattua ja Jumala-yhteyttä. Kaikki muut tavat ovat tavalla tai toisella kelvottomia. Mikä tuo tapa on, määrää setämiesten joukko jossain Pohjanmaalla - ja kertoo kärkkäästi, jos siitä tavasta eksyt.

Onneksi siellä teologisessa tosiaan opiskelee avarakatseisempiakin henkilöitä papiksi, joilla on mahdollisuus yrittää ymmärtää ihmisten ongelmia muustakin kuin näiden setämiesten määrittämästä näkökulmasta.