#8812: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto 

Muutamalla sanalla sanottuna vastaukseksi kysymyksiin 2, 4, 6, 7, 8, 10, 11 riittää seuraava lähtökohta, mikä on jo aikaisemmin ilmoitettu, eli Raamattua lukiessa on ymmärrettävä asiat oikein [Mitä Henki seurakunnalle ilmoittaa, mikä ei onnistu Ilman Pyhää Henkeä: Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut”] (1. Kor. 2:12 ). Ilman Pyhää Henkeä kaikkia kysymyksiä ei voi yksiselitteisesti ”aukikirjoittaa”, sen tähden uskomaton ihminen ei myöskään ymmärrä järjellään kaikkea, mitä ”Henki seurakunnalle ilmoittaa”. (Ihminen saa Pyhän Hengen kun hän tulee henkilökohtaisesti uskoon.)

Toiseksi, tällä foorumilla ei voi lähteä opettamaan teologiaa ja antamaan vastauksia kaikkiin ihmisten mieliin juolahtaviin kysymyksiin, joita Raamattua lukiessa nousee pintaan. Sitä varten on olemassa erityisiä kursseja ja Raamattukouluja, joissa pureudutaan pintaa syvemmälle.

Näillä eväillä voi lähteä liikkeelle ja totuutta etsimään. Uskoon tulleelle ihmiselle Raamatun Sana avautuu Pyhän Hengen kautta täysin eri ulottuvuudella kuin uskosta osattomalle ihmiselle, jolle moni asia jää pelkän oman ja vajavaisen järkeilyn varaan. ”Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.” (1. Kor. 2:14) Tältä pohjalta: Raamattu antaa selkeitä ohjeita vaimoille ja miehille.

Kysymyksillä 1,3,5,9 ja 12 puolestaan yritetään selvästi ohjailevasti vihjailla että Raamatusta (Jumalan Sanasta) saisi sellaisen kuvan, että nainen olisi jotenkin väärällä tavalla alisteisessa asemassa, mikä ei pidä paikkaansa, vaan on jonkun ”feministiteologian” tuotosta, jolla vääristellysti ja virheellisesti yritetään osoittaa eriarvoisuuden mittareiksi tiettyjä Raamatun kohtia.

”Mielipidetiedustelujen mukaan enemmistö kansalaisista kannattaa avioliittosääntelyn uudistamista. Vaalikonevastausten sekä mediassa esitettyjen tietojen mukaan enemmistö kansanedustajista on tasa-arvoisen avioliittolain puolella.”

Mielipidetiedustelut eivät vastaa todellisuutta (galluppeja tulee ja galluppeja menee…). Politiikassa gallupit ennakoivat jokseenkin tarkasti puolueiden vaalimenestystä, koska nämä gallupit perustuvat useiden aikaisempien vuosien kokemuksen kautta saatuihin tietoihin ja ihmisten äänetyskäyttäytymiseen. Homoliittojen kannatuksesta tehtyihin mielipidetiedusteluihin ei sen sijaan voi laittaa mitään painoarvoa, koska tämä asia on ihmisille täysin uusi ja hyvin poikkeuksellinen.

”Oikeuksien piirin laajentaminen ei abstraktin ja aineettoman hyödykkeen kohdalla määrity nollasummapeliksi.

Ns. ”oikeuksien piirin laajentaminen” antamalla homoliitoille myönnytyksenä avioliiton status, murtaa väistämättä alkuperäisen naisen ja miehen välisen avioliiton substanssin merkityksen (eli jotain avioliitosta häviää ja pysyvästi hävitetään!). Samaa sukupuolta olevien liittojen kiilaa ei voida moukaroida nykymuotoiseen avioliittoon rikkomatta niitä perustuksia joiden varaan naisen ja miehen välinen avioliitto rakentuu. Jos näin kaikesta huolimatta tehdään, rikotaan pysyvästi se muoto ja revitään rikki se ”asu” josta avioliitto on kautta aikojen tunnistetaan avioliittoksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

”Vastakkaisten sukupuolten parisuhteet säilyttävät samat oikeudet kuin mistä ne jo nykyisellään nauttivat.”

Tämä on samaa liturgiaa jota toistamalla pyritään hälventämään ihmisten epäluuloja ja muokkaamaan ihmisten mielipiteitä, kääntämällä ne homoliitoille myötämielisiksi. Puhutaan tarkoituksella ainoastaan ”oikeuksista” ja ”niiden laajentamisesta” ja vaietaan kaikesta muusta, joka edellisen kohdan mukaisesti muuttuu peruuttamattomasti, mikäli homoliittojen tunkeutumista ”avioliiton sisään” ei estetä.

Tässä tarkoituksessa on tämäkin erinomaisen hyvä ja tärkeä adressi laitettu liikkeelle, jotta naisen ja miehen välistä avioliitoa ja nykyistä avioliittolakia kannattava suomalaisen yhteiskunnan valtaenemmistö, voisi (median ”adoptoimasta” ja vyöryttämästä homomyötämielisyydestä huolimatta) tämänkin kanavan kautta ilmaista oman painavan sanansa. 

#9037: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liit

Homomyönteisyys ei vaan pure kun tiedetään että homous on pedofilian esiaste ja se ei kiinnosta ketään.

Homoudella ei ole tulevaisuutta.

#9037: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liit Samaa sukupuolta olevien liittojen kiilaa ei voida moukaroida nykymuotoiseen avioliittoon rikkomatta niitä perustuksia joiden varaan naisen ja miehen välinen avioliitto rakentuu. Jos näin kaikesta huolimatta tehdään, rikotaan pysyvästi se muoto ja revitään rikki se ”asu” josta avioliitto on kautta aikojen tunnistetaan avioliittoksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Ja kuitenkin on syytä muistaa, että avioliitto ei ole kautta aikojen pysynyt suomalaisessakaan yhteiskunnassa muuttumattomana ja peruskallioon hakattuna. Aikaisemmin hiistoriassa laki on kieltänyt mm. eri säätyjen väliset avioliitot, pappien avioliitot, eri rotujen väliset avioliitot tai eronneiden avioliitot. Espoon seurakuntasanomat kiteytti asian hyvin: "Kirkkohistoriaa voidaan tarkastella erilaisten avioliiton esteiden purkamisen historiana".

Sattumoisin sekä Espoon seurakuntasanomat, että Kirkko&Kaupunki -lehdet käsittelevät aihetta, hyvin maltillisen asiallisesti:

http://www.esse.fi/nakoislehdet_2013/esse_13_15/

http://www.kirkkojakaupunki.fi/nakoislehti/2013/kirkko-kaupunki-13/primapaper

#9037: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liit

"Ns. ”oikeuksien piirin laajentaminen” antamalla homoliitoille myönnytyksenä avioliiton status, murtaa väistämättä alkuperäisen naisen ja miehen välisen avioliiton substanssin merkityksen (eli jotain avioliitosta häviää ja pysyvästi hävitetään!). Samaa sukupuolta olevien liittojen kiilaa ei voida moukaroida nykymuotoiseen avioliittoon rikkomatta niitä perustuksia joiden varaan naisen ja miehen välinen avioliitto rakentuu. Jos näin kaikesta huolimatta tehdään, rikotaan pysyvästi se muoto ja revitään rikki se ”asu” josta avioliitto on kautta aikojen tunnistetaan avioliittoksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

”Vastakkaisten sukupuolten parisuhteet säilyttävät samat oikeudet kuin mistä ne jo nykyisellään nauttivat.”

Tämä on samaa liturgiaa jota toistamalla pyritään hälventämään ihmisten epäluuloja ja muokkaamaan ihmisten mielipiteitä, kääntämällä ne homoliitoille myötämielisiksi. Puhutaan tarkoituksella ainoastaan ”oikeuksista” ja ”niiden laajentamisesta” ja vaietaan kaikesta muusta, joka edellisen kohdan mukaisesti muuttuu peruuttamattomasti, mikäli homoliittojen tunkeutumista ”avioliiton sisään” ei estetä."

Eikös tuo sinunkin tekstisi ole sitä samaa liturgiaa, jota toistamalla pyritään nostamaan perinteisen avioliiton asemaa jalustalle ja pyritään muokkaamaan ihmisten mielipidettä siitä, että homous olisi kauhistus ja iljetys ja mitä muuta vielä, käyttämällä tuommoisia vahvoja sanoja/sanontoja, kuten: 'murtuu', 'avioliitosta häviää ja pysyvästi hävitetään', 'kiilaa ei voida moukaroida', 'rikkomatta perustuksia' jne.?

#9037: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liit

Raamattua lukiessa on ymmärrettävä asiat oikein

Ilman Pyhää Henkeä kaikkia kysymyksiä ei voi yksiselitteisesti ”aukikirjoittaa”, sen tähden uskomaton ihminen ei myöskään ymmärrä järjellään kaikkea, mitä ”Henki seurakunnalle ilmoittaa”.

Niin, alleviivaan nyt jo varmaankin toisenkymmenettä kertaa, että näin uskonnottomana tarvitsen mitä ilmeisemmin "alan ihmisen" johdatusta siihen, mitä siteeramaani Raamatun kohdat naisen asemasta, oikeuksista ja velvollisuuksista tarkalleen ja konkreettisesti ottaen tarkoittavat, mutta pyynnöistäni huolimatta saan aina takaisin ainoastaan huomautuksen siitä, että uskova ihminen ymmärtää nämä sitten Pyhän Hengen kautta. Nyt uusimpana minua opastettiin siitä, että ei Raamattua voi nyt jollain foorumilla lähteä tuosta vain tulkitsemaan, vaan siihen tarvitaan vaikkapa erityisiä kursseja ja raamattukouluja.

Tämä lienee ymmärrettävä niin, että tässä keskusteluketjussa ei ole yhtäkään Pyhän Hengen avittamaa uskovaa, joka osaisi antaa minulle simppelit vastaukset esittämiini, naisen alamaisuutta koskeviin kysymyksiin vasitenkin silmälläpitäen nykyistä avioliittolainsäädäntöä. Ainoastaan nimimerkki Veritas on suostunut selventämään minulle, että Jumalan tahto on se, että vaimo on aviomiehelleen alamainen kotona, seurakunnassa ja muualla, mutta hänkään ei ole osannut/halunnut sanoa, että mitä tuo alamaisuus mahdollisesti aivan konkreettisten tilanteiden tasolla tarkoittaa.

Kysymyksillä 1,3,5,9 ja 12 puolestaan yritetään selvästi ohjailevasti vihjailla että Raamatusta (Jumalan Sanasta) saisi sellaisen kuvan, että nainen olisi jotenkin väärällä tavalla alisteisessa asemassa, mikä ei pidä paikkaansa, vaan on jonkun ”feministiteologian” tuotosta, jolla vääristellysti ja virheellisesti yritetään osoittaa eriarvoisuuden mittareiksi tiettyjä Raamatun kohtia.

Mielestäsi kysymysten formulointi on vääristelevää ja virheellistä "feminismiteologiaa". Ne on kuitenkin muotoiltu suoraan Raamatun tekstien pohjalta, joten en ymmärrä, mitä väärää mahdoin tehdä. Poimimasi kysymykset olivat seuraavat:

1) Mitä tarkoittaa, että vaimon on oltava alamainen?

3) Jos vaimoa askarruttaa jokin asia, pitääkö hänen olla hiljaa, kunnes aviomies selittää asian kotona?

5) Mitä tarkoittaa, että naisen on opittava kaikin puolin alistuvaisena?

9) Miksi uskovaiset naiset eivät näytä pitävän päässään sanottua merkkiä?

12) Missä kaikissa asioissa vaimojen on oltava miehillensä alamaisia?

Ensinäkemältä vaikuttaa siltä, että Paavalin Pyhän Hengen inspiroimassa ajatusmaailmassa nainen on eri asemassa kuin aviomies. Voinpa jopa väittää, että vaimo - jonka on Jumalan tahdon mukaisesti oltava miehellensä kaikessa alamaisia sekä vielä erikseen kantaa päässään merkkiä alamaisuudestaan, olla hiljaa, alistuva ja jatkuvasti varpaillaan sen estämiseksi, ettei turhilla kysymyksillään häpäisisi miestään - on nimenomaan väärällä tavalla alisteissa asemassa aviomieheensä nähden. Tämä on se syy, miksi olen kysellyt selviä vastauksia tällä foorumilla. Saamani palautteen nojalla vaikuttaa siltä, että olen ymmärtänyt kaiken aivan perinpohjaisesti väärin, mutta jostain syystä minulle ei koskaan kuitenkaan sokeudestani huolimatta haluta antaa peräämiäni konkreettisia vastauksia.

Eli: koska tässä ketjussa on niin kerkeästi ja pakottamatta osattu aukikirjoittaa, ymmärtää ja kovaan ääneen myös huutaa Raamatun näkemystä homoseksuaalisuudesta sekä sen merkityksestä aivan konkreettisissa tosielämän tilanteissa, niin pyydän jälleen, että te kymmenet uskosta osalliset ("joille Raamatun Sana avautuu Pyhän Hengen kautta täysin eri ulottuvuudella") kerrotte vastauksen edes yhteen simppeliin kysymykseeni:

Avioliittolain 2 §:ssä säädetään, että kummallakin puolisolla on oikeus itse päättää osallistumisestaan ansiotyöhön sekä yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan perheen ulkopuolella. Onko vaimolla näitä lain takaamia oikeuksia, vai voiko aviomies Jumalan tahtoon vedoten kieltää vaimoa menemästä töihin kodin ulkopuolelle ja kieltää tätä äänestämästä, käymästä kuntoilemassa, tapaamasta sukulaisiaan tai toimimasta esimerkiksi jossakin järjestössä?

Jos paukkuja riittää, pyytäisin myös konkreettista vastausta edellä esittämiini kysymyksiin, mutta erityisesti seuraaviin:

Mitä tarkoittaa, että vaimon on oltava alamainen?

Mitä tarkoittaa, että naisen on opittava kaikin puolin alistuvaisena?

Mitä tarkoittaa, että vaimon on elettävä hiljaisuudessa?

Mitä tarkoittaa se, että vaimojen on oltava miehillensä kaikessa alamaisia?

Missä kaikissa asioissa vaimojen on oltava miehillensä alamaisia?

#9037: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liit

Mielipidetiedustelut eivät vastaa todellisuutta (galluppeja tulee ja galluppeja menee…).

Kuitenkin tästä nimenomaisesta teemasta on esitetty erilaisia mielipidekyselyitä jo jonkin aikaa ja ympäri maailman, ja ne kaikki ovat johdonmukaisesti osoittaneet jatkuvasti kasvavaa myötämielisyyttä tasa-arvoiselle avioliittosääntelylle. Suomessa tätä keskustelua on käyty 1990-luvulta saakka, joten asia ei todellakaan ole ihmisille "täysin uusi ja hyvin poikkeuksellinen", kuten väität.

Samaa sukupuolta olevien liittojen kiilaa ei voida moukaroida nykymuotoiseen avioliittoon rikkomatta niitä perustuksia joiden varaan naisen ja miehen välinen avioliitto rakentuu.

Mitkä nuo mainitsemasi perusteet ovat? Nähdäkseni avoliiton, avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen perustana on kahden henkilön yhteiskunnallisesti hyväksytty parisuhde, jota yhteiskunta sääntelee tiettyjä oikeuksia antaen ja velvoitteita asettaen. Nykyisellään Suomessa on voimassa kaksi lähes identtistä virallistetun parisuhteen muotoa, enkä näe mitään järkevää perustetta pitää niitä keinotekoisesti erillään. Yhtä vähän näkisin järkeä järjestelyssä, jossa parisuhdesäädöksiä olisi vaikkapa kymmeniä erilaisia riippuen puolison iästä, etnisestä taustasta tai lisääntymishalukkuudesta tai -kyvykkyydestä.

Jos näin kaikesta huolimatta tehdään, rikotaan pysyvästi se muoto ja revitään rikki se ”asu” josta avioliitto on kautta aikojen tunnistetaan avioliittoksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tasa-arvoinen avioliittolaki ei laajenna avioliiton käsitettä mielivaltaisesti tai satunnaisesti: sen sijaan se laajentaa puolisoa ja perhettä koskevia käsitteitä samansisältöisiksi kuin millaisina ne on jo nykyisellään omaksuttu muualla lainsäädännössä ja lisää osaltaan oikeudenmukaisuuden toteutumista yhteiskunnassa.

Vuonna 2013 suomalaisessa parisuhdelainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa kielenkäytössä toimitaan suurimmaksi osaksi identtisellä ja siten sukupuolineutraalilla termistöllä. Sekä samaa että eri sukupuolta olevien välinen sopimus avioliiton solmimisesta tunnetaan kihlautumisena ja osapuolia nimitetään kihlakumppaneiksi puolison sukupuolesta riippumatta. Avioliittolaissa olevia avio-osan ja avio-oikeuden käsitteitä sovelletaan sellaisinaan rekisteröidyissä parisuhteissa. Samaa sukupuolta olevien parien kohdalla puhutaan enenevässä määrin häistä, puolisosta, tyttö- tai naisystävästä sekä poika- tai miesystävästä, vaimosta, aviomiehestä ja naimisiinmenosta samalla tavalla kuin silloin, kun kuvataan heteroparien avioitumista ja parisuhdetta/puolisoa.

Oikeuskirjallisuudessa erilaiset parisuhteet systematisoidaan jo nykyisellään rekisteröityihin ja toisaalta rekisteröimättömiin parisuhteisiin niiden voimakkaasta samankaltaisuudesta johtuen. Kun sekä samaa että eri sukupuolta olevien parisuhteiden sääntelyssä ratkaisevan suuri osa termistöstä on jo nyt täysin samansisältöistä, ei saman pykäläotsakkeen (eli avioliiton) antaminen näiden ihmisten virallistetuille parisuhteille olisi kovinkaan radikaali toimenpide.

Vielä hieman rautalankaa:

Avioliiton "asu" muuttui siis pitkälle jo vuonna 2001 parisuhdelain voimaantullessa. Ensinnäkin samaa sukupuolta olevien parien rekisteröidyt parisuhteet rinnastetaan jo nykyisellään hyvin suurelta osin vastakkaista sukupuolta olevien parien virallistettuihin parisuhteisiin. Terminologiaasi noudattaen suomalaisessa yhteiskunnassa on jo aikaa sitten "rikottu pysyvästi" se muoto ja asu, joka sanalle "parisuhde" on tavattu antaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toinen peruuttamattomasti jo aikaa sitten muuttunut termi on "puoliso". Puolisokäsite, joka sisältää viittauksen sekä samaa että eri sukupuolta olevaan parisuhdekumppaniin, on omaksuttu jo lähes kokonaisvaltaisesti muualla lainsäädännössä. Esimerkiksi opintotukilaissa puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä, laissa poronhoitajien sijaisapukokeilusta puolisolla viitataan aviopuolisoon ja henkilöön, jonka kanssa poronhoitaja jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja tuloverolaissa avioliiton puolisoihin rinnastetaan myös parisuhteensa rekisteröineet samaa sukupuolta olevat henkilöt.

Toteutuneet muutokset ovat ollet määrältään ja laajuudeltaan huomattavia, mutten ole huomannut sinun tai kenenkään muunkaan koskaan valittavan, että nais- ja miesparien parisuhdetta koskevat lainsäädäntöratkaisut olisivat "murtaneet avioliiton substanssin merkityksen" tai "rikkoneet pysyvästi" sen muodon, jolla parisuhteet, puolisot ja muut avioliittolain ydinalueelle sijoittuvat termit ovat muuttuneet.

Sanoisin siis, että juna meni jo. Mitään katastrofia tai avioliiton ikiaikaisten perustusten täydellistä murskaantumista ei tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisen jälkeen ole näköpiirissä, sillä suurin osa lain alle siirtyvistä muutoksista on tehty jo aikoja sitten.