#4057: - Epäonnistunut olkinukkekortti

Kyllä vain olen. Itse asiassa en ole muunlaisia kommentteja täältä vielä löytänytkään. Keskustelussa pitäisi olla kyse siitä, pitäisikö lakia muuttaa niin, että homoseksuaaleilla olisi oikeus avioitua oman puolisonsa kanssa vai ei. Siis mennä ihan oikeisiin naimisiin sen sijaan, että heidän parisuhteensa rekisteröidään. Sen sijaan täällä jauhetaan uskonnoista. Avioliitto ei ole kristittyjen heteroparien yksinoikeus eikä ole koskaan ollutkaan. Naimisiin saavat maistraatissa mennä esimerkiksi ateistit, muslimit ja buddhalaiset, eikä kenenkään mielestä siinä ole mitään väärää. Sukupuolineutraali avioliitto mahdollistaisi tämän myös homoseksuaaleille. Kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä siis sopisivat menevänsä naimisiin eli kihlautuisivat, minkä jälkeen he hakisivat esteettömyystodistukset ja kipittäisivät maistraattiin vihittäviksi vähintään kahden todistajan läsnäollessa. Tämän jälkeen he olisivat naimisissa ja avioliittoon mennessään saisivat mm. ottaa yhteisen sukunimen. Kirkolla tai uskonnoilla ei siis ole mitään tekemistä koko asian kanssa, joten en ymmärrä, miksi niistä on jo useamman tuhannen kommentin verran jauhettu.

#4094: Katri - Re: Epäonnistunut olkinukkekortti

Varmaan siksi jauhetaan vielä jokunen kerta enemmänkin, kun uskonto ja sen pohjana oleva Raamattu varoittaa homouden synnistä ja uhkaa KOKO yhteisöä rangaistuksilla, jos homous hyväksyttäisiin ja avioliittona pidettäisiin myös samaa sukupuolta olevien yhteiselämä.

#4094: Katri - Re: Epäonnistunut olkinukkekortti 

Kyllä vain olen. Itse asiassa en ole muunlaisia kommentteja täältä vielä löytänytkään. Keskustelussa pitäisi olla kyse siitä, pitäisikö lakia muuttaa niin, että homoseksuaaleilla olisi oikeus avioitua oman puolisonsa kanssa vai ei.

Et kuitenkaan Katri huomannut katsoa peiliin kun kyhäsit olkinukkesi???

Kyse on juuri siitä että homoseksuaaleilla on jo nyt oikeus rekisteröityyn parisuhteeseen ja voivat halutessaan kehitellä tämän suhteen vahvistamiseksi ja ns. ”puolisonsa” kanssa elämisen olemukseksi oman tyylisen liittomuodon. Homouden kiihkeiden puolustelijoiden (ei välttämättä itse homojen) julkisuudessa vyöryttämä pakkosyöttö, ettei homoilla olisi muka samoja oikeuksia kuin heteroilla, on siis täyttä puppua ja saman loppuunkuluneen mantran hokemista joka ei pidä paikkaansa.

Avioliitto sen sijaan on täysin eri asia, jota ei voi eikä saa sekoittaa homoliittoihin, eikä homoliittoja avioliittoihin. Kaksi eri yhteensovittamatonta asiaa, joiden molempien määritelmät ovat erilaiset ja toisistaan poikkeavat.

Avioliitto-instituution substanssina on historian saatossa aina ollut ja tulee vast’edeskin aina olemaan yhden miehen ja yhden naisen välinen liitto, jonka määritelmä ei muutu. On pystyttävä hyväksymään se tosiasia, että yhteiskunnassamme tulee aina olemaan joitain muuttumattomia perusasioita.

On täysi mahdottomuus, että jonkun pienryhmittymän päähänpinttymän johdosta ja jonkun kansalaisaloitteen nimienkeruulla voitaisiin kuvitella lähteä muuttamaan esim. Suomen perustuslain sisältöä, eduskunnalle määriteltyä muotoa, tai kirkkolaitoksen institutionaalisen aseman muotoa muuksi kuin mitä ne ovat ja miksi ne on aikoinaan määritelty (vaikka yhteiskunnassamme muita muutoksia jatkuvasti tapahtuukin).