Adressi Pirkanmaan musiikkiopiston ja Tampereen konservatorion sekä tamperelaisen musiikinopetuksen saavutettavuuden puolesta
Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana
#219
Opetusta ei tule siirtää pois keskustasta. Olen itse aikoinaan opiskellut ja kaksi lastani tällä hetkellä opiskelevat PMO:lla. Musiikkiopinnot tapahtuvat koulun päälle, jolloin kulkumatkan pituudella/mahdollisilla useilla vaihtoyhteyksillä on valtava merkitys jaksamisen kannalta. Harrastuksen on oltava helposti saavutettava pienellä kävelysiirtymällä; pääasiallisesti yhdellä bussi-tai ratikkalinjalla ilman vaihtoja hankalanmallisen tai myös painavan soitinlaukun kanssa. Päivät yläasteella tai lukiossa/ammattiopinnoissa ovat pitkiä asettaen ajalliset rajoitukset. Sijainti keskusta-alueella on siis tasapuolinen kaikille Tampereen joukkoliikenteen piirissä asuville niin itä-kuin länsi Tamperelaisille.Lapseni opiskelevat Tesoman koulussa. Oppilaita 1500 ja uudet muuntojoustavat tilatkaan eivät riitä/toimi, kokonaisuus on raskas hallita sekä rehtoreille että opettajille, opettajien vaihtuvuus on suurta eikä oppilaat saa parasta mahdollista opetusta. Tämä on huono suuntaus, inhimillisemmän kokoisissa yksiköissä jaksetaan paremmin ja motivoidummin tehdä työtä; niin oppilaat kuin opetushenkilökunta. Ison yksikön jatkuva melu ja häly, hallittavuus ja lopulta yhteisöllisyyden puute tuhansien laumassa heikentävät elämää. Harrastuksen tulisi olla selkeä kokonaisuus ja viihtyisä yhteisö, johon ylpeästi todeten "minä ja kaverit" kuulutaan tuttujen opettajien ohjauksessa. Toivon tämän säilyvän. Musiikinopiskelijat ja työtä heidän kanssaan tekevät sekä opiskelijoiden perheet eivät ole vain numeerisia yksiköitä, joille voidaan matemaattisesti laskea toimivin ja edullisin sijainti hallinnon näkökulmasta, ja laittaa sinne. Painoarvoa soisi edelleen annettavan myös inhimillisyydelle, varsinkin lasten ja nuorten toiminnassa, missä tuloksia saa vain pitkäjänteisellä kannustamisella ja turvallisuuden tunteen luomisella. Mittakaavan tulee olla käsitettävissä ja tuntua hyvältä niin lapselle kuin vanhemmalle. Lapsen tulee itse viihtyä ja vanhemman varsinkin alkuvuosina vielä pientä lasta kuljetellessaan arki-ja työstressin painaessa päälle kokea mielekkyyttä itsekin harrasteeseen kyytimiseen. Pyynikki alueena on sellainen; odotusajan voi vanhempi hyödyntää lenkillä rentouttavissa maisemissa tai hoitaa asioita mm. Ratinan kauppapalveluissa.
Sari Haapalainen (Tampere, 15.06.2024)
#223
Tällaisten päätösten taustalla täytyy olla vähintään gallup kysely kaikilta harrastajilta. Tampereelle tullaan myös harrastamaan muista kunnista autolla sekä Tampereen kauimmista osista autolla. Suuret soittimet eivät sovi julkisiin ja ovat raskaita kantaa eikä harrastuksen ääreen koulupäivän ja työpäivän jälkeen voida käyttää useita tunteja. Onko monen sadan auton parkkeeraus otettu huomioon? Tämä on harrastajan näkökulmasta. Adressin kirjoittajilla on selvästi vahva pohja kirjoittaa opistojen säilymisen puolesta nykyisellään. Suuret organisaatiot eivät ole koskaan olleet joustavia ja nopeisiin muutoksiin kykeneviä. Pienemmät yksiköt ovat ja pystyvät mukautumaan harrastajien tarpeisiin. Pahimmillaan harrastajamäärät tippuvat. Hyvät harrastukset pitävät pois pahanteosta.Virva Pulkkinen (Pirkkala, 15.06.2024)
#242
Taiteen perusopetus toimii vastapainona monille asioille, josta yhteiskunnallisesti olemme huolissamme, esimerkiksi yksinäisyys ja mielenterveysongelmat. Pidetään rakenteet kunnossa niin tulevaisuus on sekä kulttuurisesti rikkaampi että onnellisempi ja edullisempi!Aira Maria Lehtipuu (TAMPERE, 15.06.2024)
#253
Täysin samaa mieltä tässä adressissa olevan tekstin kanssa!Tero Lindholm (Kangasala, 15.06.2024)
#260
Tampereen konservatorio sekä Pirkanmaan musiikkiopisto ovat todellakin olennainen osa Tampereen kulttuurielämää.Oppilaitosten toiminta on ehdottomasti säilytettävä nykyisellään !
Eeva-Liisa Suuronen (Lempäälä, 15.06.2024)
#288
Jos musiikkiopisto siirtyisi Lielahden perukoille, niin olisi monelle haastava kulkea. Esim. perheemme asuu Teiskossa ja soitin painaa 14kg. On aika ainutlaatuista, että musiikkiopisto on Eteläpuistossa. Pyydän, älkää tuhotko klassikkoa.Maarit Laukkanen (Tampere, 15.06.2024)
#310
Hämmentävä idea Tampereen kaupungilta, joka on näin ulkopuoliselle profiloitunut suvaitsevaisena ja laaja-alaisena kulttuurikaupunkina. Herää kysymys, onko päätöksen takana ollenkaan pohdintaa sen enempää valtakunnallisesta musiikkiharrastuksen tilasta kuin lapsiperheiden arjesta?Vertailu Helsingin, Espoon ja Vantaan valtionosuutta saaviin tpo-oppilaitoksiin on erittäin relevantti. Nimenomaan alueellisesti hyvin sijoittuneet useat eri oppilaitokset (pienemmät yksiköt) takaavat lapsille tasavertaisemmat mahdollisuudet saada huippuammattilaisten opetusta. Se, että koulusta pääsee kävelemään musiikkiopistolle tai että julkisen liikenteen linjat kulkevat opiston ovelle on todella tärkeä asia. Tampereen kaupungin laaja pinta-ala huomioiden on outoa, ettei tpo-opetusta ole jo aikaisemmin tehty eri alueiden lasten helposti saavutettavaksi.
Valtakunnallisesti on keskusteluun noussut suuri huolenaihe etenkin puhallinsoittajien vähyys ammattiopinnoissa. PMO on profiloitunut vahvana yhteismusisoinnin ja suurien yhteiskonserttien tekijänä. Musiikkipedagogiikan kehityssuunta on tietysti arvoitus, mutta valistunut arvio voisi olla, että orkesteriosaaminen ja kamarimusiikki ovat nouseva trendi siirryttäessä pikku hiljaa vanhanaikaisesta pelkkään yksilöopetukseen keskittyvästä opetuksesta enemmän yhteismusisoinnin osaamisen painotukseen. 3000 oppilaan oppilaitoksessa orkesteritoiminnan järjestäminen pedagogiseti suunnitellulla tavalla on luultavimmin jo tilankäytön kannalta todella iso haaste. Tuleeko uuteen oppilaitokseen kaksi konsettisalia ja vähintään 4 suurta harjoitustilaa ja vähintään yksi sali kevyen musiikin omilla erityisvaatimuksilla? Epäilen vahvasti ja tämä taas tarkoittaisi orkesteritoiminnan vähentämistä. Ei kuulosta hyvältä.
Olen opettanut molemmissa oppilaitoksissa ja uusille tiloille on kyllä tarve. Eikö mitään muuta ratkaisua löydy toiminnan kehittämiseen, kuin yhdistää kaksi todella erilaista yhteisöä ja toimintakulttuuria? Paperilla varmasti näyttää mukavalta yksi hallintosysteemi mutta entäpä se toinen puoli, henkilöstön hyvinvointi toimintakulttuurin yhtenäistämisprosessissa ja sen heijasteet julkisuuskuvaan ja pedagogiseen toimintaan. Onko uudessa oppilaitoksessa kahden kerroksen väkeä? Väistämättä on eikä sitä muutamalla ulkopuolisen "konsulentin" työyhteisökoulutuksella muuteta.
Varmasti olisi löydettävissä myös ratkaisu, joissa molemmat oppilaitokset voisivat jatkaa omaa hienoa toimintaansa. Nyt olisi aika investoida vahvaan musiikkipedagogiikkaan samoin kun on investoitu kaupungin infrastruktuuriin esimerkkeinä rantatunneli ja ratikkalinjat: eivät tuota hetkellistä voittoa mutta ovat valtava satsaus tulevaisuuteen.
Tämä on selkeä arvovalinta. Musiikkia
arvostetaan kyllä juhlapuheissa. Mutta ei ne upeat musiikkiesitykset synny ilmaiseksi. Sijoittakaa musiikinopetukseen aikaa, energiaa ja rahaa. Kulttuuri-infrastruktuuri on yhtä tärkeää osa kapungin imagoa
kuin muukin kauskantoinen kaupunkisuunnittelu.
Sirpa Berg
Oboensoiton opettaja
Jyväskylä
Sirpa Berg (Jyväskylä, 15.06.2024)
#337
Tämän kokoisessa kaupungissa tulee olla enemmän kuin yksi koulu jossa voi opiskella musiikkia.Klaus Klemola (Tampere, 15.06.2024)
#352
Tamperehan on kulttuurista rikas kaupunki. Pitäkää se sellaisena.Sampsa Kujala (Teerijärvi, 15.06.2024)
#368
Musiikin harrastamisella on monissa tutkimuksissa osoitettu olevan sekä fyysisisiä että psyykkisiä hyötyjä niin kasvuikäisillä kuin varttuneemmilla; musiikki auttaa nuoria löytämään itselleen sopivia yhteisöjä, puhumattakaan kaikesta siitä elämänlaadusta, mitä elävä musisointi tarjoaa meille kaikille, konserttisaleista keikoille ja kirkosta Voiceen.Erityisesti lapsille ja nuorille suunnatusta musiikkikoulutuksesta säästäminen on lyhytnäköistä ja todennäköisesti myös pitkällä tähtäimellä tappiollista. Kulttuurialat tuovat tutkitusti moninkertaisesti siihen sijoitetut eurot takaisin paitsi työllistäjänä ja palveluelinkeinoina, myös yleisesti hyvinvointia edistämällä. Tampereen kaksi perinteistä musiikkioppilaitosta, PMO ja Tampereen konservatorio ovat hyvämaineisia, korkeatasoisia kouluja, joilla on kevyt hallinto ja Suomen parasta opettajakuntaa. Niiden yhdistämisen hyödyt jäävät väistämättä kyseenalaisiksi, kun taas yhdistymisestä ja keskustasta pois siirtämisestä koituvat haitat ovat ilmeisiä, kuten tässä adressissa selvitetään.
Antaa Tampereen konservatorion täyttää sata ja PMO:n kuusikymmentä vuotta itsenäisinä toimijoina nykyisellä sijainnillaan!
Ville Komppa (Helsinki, 15.06.2024)
#396
Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhdistyminen viime vuosikymmenillä aiheutti valtavan byrokratialisäyksen, huomattavan kulukuurin sekä henkilöstön tyytymättömyyttä. Seurauksena mm. opetustarjonnan karsimista ja ohjauksen vähentämistä. Yhdistämisen haitat ovat olleet oleellisesti hyötyjä suuremmat. Tämä on riskinä myös musiikkioppilaitosten kohdalla.Jukka Lahdensivu (Kangasala, 16.06.2024)