Pro Porvoon pienkeittiöt

Det är mycket spolningar hä på svenska...

#11: vieras - Hei kaikki ! Tämä on Hätähuuto Suomen vesistöjen Puolesta !

Hei kaikki ! Tämä EI ole Mainospaikka omille Adresseille !

#25: Joku, joka on lukenut sen selvityksen - Re: Re: Re: Faktojen tarkistusta kiitos!

Puhut asiaa, adressit kyhätty kasaan faktoja tarkistamatta, kirjoitetaan miltä tuntuu yms. Sote, vanhus- ja vammaisneuvosto hyväksynyt keskuskeittiöhankkeen->löytyy pöytäkirja googlaamalla->"valmista- ja jäähdytä"-hakusanalla, samoin nuorisonuvoston Zentrassa pitämä kyselytunti päättäjille; ei ne asiat ihan niin mene kuin adressissa ilmoitettu/ vedottu.

#28: Pitsinnyplääjä - Re: Re: Re: Re: Faktojen tarkistusta kiitos!

Vanhus- ja vammaisneuvostot eivät ole saaneet edes lausuntopyyntöä, puhumattakaan, että ne olisi otettu mukaan asian valmisteluun. Vammaisneuvosto on käsitellyt asian oma-aloitteisesti kokouksessaan 28.1.2014 ja se kannattaa adressia eli pienkeittiöitä. Jos väittää muiden faktoja vääriksi, pitäisi mielestäni pysyä itse faktoissa.

Lainaus hankesuunnitelmasta:

"Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, jossa toimialoja edustivat toimitilajohtaja Börje Boström, hallintopäällikkö Camilla Simolin-Backman ja vanhainkodin johtaja Camilla Andersson. Pääluottamusmies Sune Forss toimi henkilöstön edustajana ohjausryhmässä.

Kehittämissuunnitelmassa arvioidaan, kuinka ruokapalvelujen kysyntä kehittyy vuoteen 2030 mennessä, kuvataan ruokapalvelujen ja keittiöverkon nykytilaa sekä verrataan erilaisten kehittämisvaihtoehtojen kustannustehokkuutta ja niiden mahdollisia riskejä. Suunnitelma laadittiin yhteistyössä Porvoon Tilapalvelujen, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä toimitilajohdon kanssa, ja sen laatimisesta vastasi Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design Lime Oy."

#24: Joku, joka on lukenut sen selvityksen - Re: Re: Faktojen tarkistusta kiitos!

Pitäisi olla aika selvää, että pienkeittiöitä kannattava adressi kertoo niiden eduista. Sen allekirjoittaminen on täysin vapaaehtoista. Keskuskeittiötä kannattavat voivat halutessaan perustaa oman adressin.

Selvityksen luvut ovat faktoja. Mutta ovatko ne kaikki myös totta? Ne perustuvat arvioihin, jotka voivat osoittautua vääriksi tai oikeiksi. Selvityksen sivulla 24 alkava kappale 2.6. Swot analyysi on keskeinen. Siinä on varauma, jolla poistetaan selvityksen tekijöiden vastuu ja annetaan avoin valtakirja kustannusten nousulle. Keskuskeittiömallin uhat ovat samat kuin aluekeittiömallissa + pari muuta. Aluekeittiömallin uhat -kohdan kaksi viimeistä lausetta:

toiminnan muutoksesta aiheutuvien kokonaiskustannusten arvioiminen on vaikeaa

todellinen vaikutus kustannuksiin voidaan laskea vasta kun toiminta on vakiintunut

Minusta Porvooseen ei tarvita lisää toimintoja, joihin sitoutudaan pitkäksi aikaa, mutta kustannuksia ei tiedetä ennalta eikä pystytä hallitsemaan.

 

Monet vastavalmistuvat kokit varmaan pyrkivät gourmet-ravintoloihin. Myös moni viulunsoittaja halajaa maailmanmainetta ja kuuluisuutta, mutta harva lopulta yltää edes ensiviulistiksi orkesteriin. Perheelliset suosivat useimmiten säännöllistä päivätyötä, jos sellaista on tarjolla. Haluaako nykynuori aikuisena ruoan lämmittäjäksi ja siivoojaksi? Sellaista työtäkö Porvoo tarjoaa asukkailleen startegian sivulla 7:

Samalla kaupungin maine ja työnantajakuva nousevat keskeisiksi tekijöiksi kilpailussa osaavasta työvoimasta.

Ehkä tyytyväisiä porvoolaisia ja tänne muuttajia olisi enemmän, jos koulujen keittiöt kilvoittelisivat paremmuudesta. Jos emännät, kokit ja keittäjät voisivat vaihtaa toimipistettä, esim. kiertää päiväkodista kouluun, sairaalaan tai palvelutaloon. Tai voisivat tehdä lyhennettyä päivää jossain pienessä keittiössä omien lasten ollessa pieniä. Ehkä useampi lukiolainen söisi kouluruokaa (nyt alle 70%), jos keittiöstä leviäisi vastapaistetun leivän tuoksu ja oman koulun emännän tuntisi? Jos perunat tulisivat suoraan naapurin luomupellosta?

Halvin ratkaisu ei välttämättä olekaan halvin, kun kaikki faktat otetaan huomioon.

#30: Maija Aatelo - Re: Re: Re: Faktojen tarkistusta kiitos!

Jos adressin talouspohja perustuu siihen oletukseen, että vastakkaisen näkemyksen faktat ovat epävarmoja ja siten VARMASTI virhellisiä, ollaan heikoilla jäillä.

Nuo kaksi lausetta ovat muuten ihan perus loppukommentteja lausuntoihin (tulevaisuutta ei voi absoluuttisesti tietää), sillä selvityksen tekijät eivät voi LUVATA juuri tarkalleen näitä kokonaiskuluja. Ihan vastaavasti kuin Legopaketin kyljessä, "Sisältää pieniä osia, eisaa antaa alle 3-vuotialle lapsille." Tämäkään ei tarkoita, että alle 3-vuotias alkaisi heti syödä Legoja ja tukehtuisi niihin aina saadesaan niitä käteensä. Perus lakitekstiä.

Ja miten muuten pienkeittiöiden kustannukset ovat yhtäkkiä absoluuttista ja täydellisen varmaa tietoa? Eikö niissäkin muka voi olla yllättäviä kuluja kun kerta tälle tielle lähdetään?

Odotan yhä, että adressin tietoihin lisätään puolueettomasti tutkitut ja tarkastetut tiedot kummankin mallin todennäköisistä kuluista.

#30: Maija Aatelo - Re: Re: Re: Faktojen tarkistusta kiitos!

Uskomatonta tekstiä ja haavemaailmassa leijailua, ja tällä vuosituhannella!

Kaiken lisäksi aikamoista tukipalvelujen ja ammatti-ihmisten aliarviointia: kukahan ne työt sitten tulevaisuudessa tekee, jos adressin tekijän mielestä nykynuorisoa ei kiinnosta vähäpätöiset ruuanlämmitys- ja siivoojan tehtävät, tuskinpa heitä sitten kiinnostaa mitkään muutkaan keittiötyöt?

Tuskinpa Porvoon kaupungin maine ja työnantajakuva siitä kärsii, millaista työtä on tarjolla ja miten niitä tukipalveluja tuotetaan; onko siellä keittiössä oma emäntä, kokki tai keittäjä vai keskuskeittiön emäntä, kokki, keittäjä ja siivooja. Pääasia, että työtä on, jota myös arvostetaan nykypäivänäkin, tarjolla.

Olen pienkeittiöiden puolesta useasta em syystä mutta en silti allekirjoita adressia. Syystä että ei mielestäni myöskään Södertäljen malli ole tavoiteltava vaihtoehto, riittää että ruoka on maistuvaa kotiruokaa pienkeittiöstä - ei tarvitse olla lempiruokia syntymäpäivinä eikä useampaa vaihtoehtoa tarjolla. Olin kuuntelemassa keskustelutilaisuudessa Lypassa, adressi on aika puolueellisesti kirjoitettu pienkeittiöiden puolesta - ei tule ilmi se että Porvoon kaupunki tälläkin hetkellä valmistaa perunamuusin perunasta eikä jauheesta eikä se, että käytetään kokolihaa eikä jalosteita. Ei myöskään tule esiin kuin täällä mielipidepalstalla se, miten paljon kalliimpaa on remontoida pienkeittiöt vastaamaan nykyisiä turvallisuus- ja dieettimääräyksiä eikä se, kuinka paljon hankalampaa on paikata sairaslomia tms. pienkeittiöissä. Jos haluamme pienkeittiöt, olemmeko valmiita maksamaan lisää veroja? Mikä myöskään estää käyttämästä lähituotteita suurkeittiössä? Mutta kuten alussa totesin, olen pienkeittiöiden puolesta mutta ymmärrän myös päättäjiä joilla on vaikea vastuu taloudellisista päätöksistä ja faktat tiedossa - ei päätöksiä voi tehdä vain tunnetasolla. Keskustelutilaisuudessa myös väläytettiin myös sitä, että jos Porvoon ruokapalvelu ei pääse hinnoissaan asiakkaansa Porvoon kaupungin tasolle, joku suurketju esim. Amica tms vaikkapa Vantaalta kyllä pääsee. Siinähän sitten ihmetellään kun kaupungin ruokapalvelutyöntekijät on kokonaan työttömänä ja ruoka kuljetetaan entistä kauempaa kun rahat ei riitä. Toki itsekin toivoisin että kouluilla olisi tutut keittäjät jotka osaisivat valmistaa oikean määrän hyvää ruokaa ja hävikkiä taikka kuljetuskustannuksia ei syntyisi (tosin joka kouluun tulisi tavarantoimitukset erikseen). Ilomielin allekirjoittaisin jos faktat olisivat esitellyt toisin ja kuten alussa totesin, riittäisi tavallinen maistuva ruoka ilman hienouksia - ei ihan tuohon Södertäljen malliin tarvitsisi pyrkiä. Nykypäivän lapsilla on myös käytössään enemmän rahaa kuin ennen, helppo se on mennä Heseen tai kebabille vaikka koulussa olisi mitä tarjolla. Tämä asia on taas vanhempien peiliinkatsomisen paikka - esimerkki lähtee kotoa, samoin kuin se miten kouluruoasta puhutaan.

#33: Kyläkoululaisen äiti - Tasapuolista kritiikkiä kiitos

Tätä juuri minä tarkoitin tämän adressin puolueellisuudella! Tuntuu että adressia tehdessä on innostuttu liikaa ja lähdetty kohti utopioita ja haavemaailmoja.

#8: -

Hei!

Juuri siksi, että Porvoon taloudellinen tilanne on heikko, kannattaa miettiä uuden keskuskeittiön rakentamista. Se tietää Porvoon rakennuskantaan yhtä rakennusta lisää huollettavaksi.

Nyt olemassa olevat koulujen, päiväkotien ja hoivalaitosten keittiöt täytyy joka tapauksessa korjata toimivat ne sitten valmistus- tai kuumennuskeittiöinä. On selvää, että niistä ei voi vain kantaa ulos vanhoja laitteita ja tuoda tilalle viilennys- tiloja ja kuumennusuuneja. Keittiöt ovat aiemmin toimineet valmistuskeittiöinä ennen nykyiseen aluekeittiömalliin siirtymistä.

Kehittämissuunnitelman sivulla 45 taulukossa 30 ei keskuskeittiömallissa ole varattu minkäänlaisia peruskorjausvaroja kuumennuskeittiöille.

S.36 laiteinvestoinnit, sanotaan, että tarvittavien kuljetusvaunujen (keskuskeittiöltä kuumennuskeittiöihin) määrää ja kustannuksia ei ole huomioitu tehdyssä selvityksessä.

Porvoon ruokapalvelujen ja keittiöverkoston kehittämissuunnitelman sivuilla 23 (lähitulevaisuudessa useiden keittiöiden tilat on peruskorjattava),24 (Pääskytie ja Johannisberg),30 (Nykyisiin aluekeittiöihin ei mahdu valmiille jäähdytetyille ruuille säilytys kylmähuoneita) ja 31 (Suurin osa palvelukeittiöistä on aiemmin toiminut valmistuskeittiönä, mutta jos ne muutetaan nyt uudestaan valmistuskeittiöiksi, pitää ne peruskorjata) kerrotaan näistä peruskorjaustarpeista.

Kehittämissuunnitelmassa on liian monta euron, tai oikeammin satojen tuhansien eurojen, mentävää aukkoa, jotta Porvoon kaupungin kannattaisi hyväksyä se ilman tarkempaa tarkastelua.

#22: Pitsinnyplääjä - Faktat selville!

Hei!

Nykyinen aluekeittiömalli onkin huonoin mahdollinen tapa tarjota ruokaa.

Kun ruokaa pidetään lämpökaapeissa pari tuntia ennen tarjolle panoa, ruuan laatu ja ravintoarvot kärsivät.

Nyt kun keskuskeittiön hankesuunnitelma tuli päivänvaloon oli otollinen aika ottaa ruoka puheeksi.

Nykyisen mallin ,cook and hold, lisäksi on ehdotetun keskuskeittiön cook and chill sekä valmistuskeittiöiden cook and serve-malli.

Jokainen ymmärtää, että ruoka säilyy laadullisesti ja ravintoarvoiltaan parhaan viimeisimmässä mallissa, pannulta pöytään tarjottuna.

Vaikka nykyiset keittiöt olisivat tiensä päässsä, on niissä tarkoitus jatkaa toimintaa. Ne täytyy pitää kunnossa ja niitä täytyy remontoida vaikka ne jatkaisivat toimintaansa kuumennuskeittiöinä.

Selvityksessä on vertailtu laite-  ja peruskorjaus-/uudisrakennus kustannuksia taulukossa sivulla 45. Valmistuskeittiömallissa on keittiöiden perusparannukset huomioitu, mutta ei keskuskeittiömallissa. Viimeksimainitussa keittiöt voisivat siis suunnitelman tekijän mukaan toimia vain laitteita vaihtamalla kuumennuskeittiöinä. Emme pidä tätä todennäköisenä.

Mainitsemasi 4,5milj, joka itseasiassa on 5,5milj (taulukko 31, sivu 48), on valmistuskeittiömallin henkilökuntakulut. Laskelmiemme mukaan jokaisessa valmistuskeittiössä työskentelisi tällää hinnalla 4,5 työntekijää, myös 15 hengen tai 40 hengen asiakaspisteessä. Mielestämme henkilökuntatarve on ylimitoitettu.

Sitäpaitsi vaikka tarve olisikin noin suuri, tietäisi se työpaikkoja ja verotuloja. Ne molemmat pitäisi olla Porvoolle positiivisia asioita. Eli 5,5milj. ei ole pelkkä kulu, osa siitä palaa takaisin kaupungin kassaan.

Vaikka haluaisimmekin ajatella, että meillä kaikilla on ystäviä ympärillämme, niin valitettava totuus on, että kaikkia eivät omaiset ja ystävät käy tervehtimässä tarpeeksi usein ja osa vanhuksista kokee olonsa yksinäiseksi.

Itellan ruokakuski ei saisi olla meidän kenenkään ainut päivittäinen puhekumppani!

 

 

#35: Marja-Liisa Mikkola - Re:

Mutta vaikka olisi yksi rakennus lisää huollettavaksi, kokonaisuudessa kuluja ei tulisi lisää muualla tehtyjen, JO MONEEN KERTAAN MAINITTUJEN säästöjen ja ennen kaikkea pienkeittiöiden monien ylimääräisten kulujen välttämisen ansiosta. Pienkeittiöissä kun tulisi muun muassa olemaan enemmän laitteita, jotka tarvitsevat säännöllistä huoltoa.

Nykyinen laitteisto alkaa jo olla vanhentunutta, ja pitsinnyplääjään viitaten Porvoossa suurin osa keittiöistä on tarjoilukeittiöitä. Nämäkin selkeästi mainittu selvityksessä. Ja koska ruoan lämmitys ei ole suuri operaatio, ovat ennen suuria ruokamääriä tehneiden keittiöiden tilat riittävät muutamaan parannuskohtaa lukunottamatta, mitkä on mainittu sivulla 36. esimerkiksi kylmä- ja pakastehuoneiden uusiminen sitä tarvitseviin keittiöihin.

Peruskorjaus tarkoittaa korjausrakentamista, missä tila korjataan yhtä hyväksi ja vastaavaksi kuin se oli uutena, eli siis sellaiseen kuntoon että näissä valmistuskeittiöissä voisi tehdä ruokaa tehokkaasti hygieenisesti ja turvallisesti ja palvelukeittiöissä tilat ovat hyvät ruoan tarjoiluun, lämpimänä pitoon ynnä muuhun sellaieen. Tämä ei tietenkään ole tarpeen valmitus-, ja palvelukeittiöitä lämmityskeittiöiksi muutettaessa. Peruskorjaus ei tässä yhteydessä tarkoita samaa kuin vaikka kerrostalossa, sillä valmistuskeittiöiden vaatimukset ovat paljon tiukemmat. Ja kuten itse sanoit palvelukeittiöistä, JOS ne muutetaan nyt uudestaan VALMISTUSKEITTIÖIKSI, pitää ne peruskorjata. Eli peruskorjaukselle EI ole tarvetta, ELLEI nykyisiä palvelukeittiöitä haluta MUUTTAA valmistuskeittiöiksi. Asia lukee selvityksessä ja hyvä että tiivistit asian yhteen virkkeeseen, vaikkakin oudossa asiayhteydessä.

Kuljetusvaunujen kustannusta ei ole huomioitu (Mikä on kyllä outoa ja selkeä virhe/ongelma selvityksessä. Hyvä että olet tarkkana.), mutta sen voisi arvioida olevan melko merkityksetön verrattuna pienkeittiöiden kustannuksiin. Koska ilman tietoa on vaikea vaikea päättää, onko tämä tärkeä asia vai jätetty pois, koska vaunut ovat halpoja, voisi tämän kuljetusvaunuasian jättää odottamaan vastausta hieman sivuun isompien asioiden tieltä. Onhan tämä kuitenkin vain yksi kuluerä miljoonasuunnitelmassa. Pienkeittiöiden rakennus- ja peruskorjauskulut voivat myös laskettua suuremmat, sillä ilmanvaihdon säätö- ja muutostöiden kuluja ei ole laskettu mukaan. Se, että joku pieni yksityiskohta on epäselvä, ei kokonaisuutta kaada.

Ja kyllä minulle kelpaa tarkempi tarkastelu (vaikka uusi selvitys; toinen mielipide), mutta se, että arvelee lisää tarkastelua tarvittavan, ei ole syy alkaa suinpäin tekemään Pro pienkeittiö-, eli toisin sanoen Anti-keskuskeittiö-adressia. Sitä varten pitäisi olla jokin konkreettinen (ei siis vain mututuntumaa ja "maalaisjärkeä" sisältävä) ja puolueeton tutkimus, joka toteaisi teidän kantanne pätevästi perustelluksi, eli siis molemmat kannat voisivat olla yhtä hyvin oikeassa. Silloin vasta olisi aihetta adresseihin ja muuhun poliittiseen taisteluun.

#36: Marja-Liisa Mikkola - Re: Faktat selville!

Laitan tästä peruskorjauasiasta tähänkin:

Peruskorjaus tarkoittaa korjausrakentamista, missä tila korjataan yhtä hyväksi ja vastaavaksi kuin se oli uutena, eli siis sellaiseen kuntoon että näissä valmistuskeittiöissä voisi tehdä ruokaa tehokkaasti hygieenisesti ja turvallisesti ja palvelukeittiöissä tilat ovat hyvät ruoan tarjoiluun, lämpimänä pitoon ynnä muuhun sellaieen. Tämä ei tietenkään ole tarpeen valmitus-, ja palvelukeittiöitä lämmityskeittiöiksi muutettaessa. Peruskorjaus ei tässä yhteydessä tarkoita samaa kuin vaikka kerrostalossa, sillä valmistuskeittiöiden vaatimukset ovat paljon tiukemmat. Eli peruskorjausta ei tarvita muutettaessa valmistus- tai palvelukeittiöitä lämmityskeittiöiksi. Kuluihin on laskettu laitteiston kohdalle (s.36) kylmätilojen uusinta joihinkin keittiöihin.

Lisäksi, kuten varmaan on huomattu, ruoan valmistuksen työmäärä ei kasva läheskään samaa tahtia valmistettavan ruoan määrän kanssa. Perustyömäärä on sama (valmistelut, järjestelyt, tiskaus, tekeminen,...). Tehtäessä isompia annoksia käytetään niin sanotusti "vain isompia kattiloita". Paljoa ei ole tingittävää ja keittiöhenkilökuntaa voi valmituskeittiömallissa olla "paljon" verrattuna syöjien määrään (esim. 3 keittäjää 30 hengen asiakaspisteessä, isommassa vaikka 6 keittäjää).

Olen samaa mieltä "Itella-asiasta", mutta tämä on Porvoon ruokapalvelujen järjestämistä, ei yksinäisille vanhuksille seuran etsimistä (jos tarmoa on, vanhusneuvosto voisi keskittyä enemmän sihen asiaan, jos kokevat sen niin tärkeäksi, että se täytyy liittää muihinkin ihan eri asioihin). Eli voidaanko keskittyä nyt tähän keittiöasiaan. Emme voi ratkaista kaikkia maailman ongelmia kerralla. Askel kerrallaan.

#33: Kyläkoululaisen äiti - Tasapuolista kritiikkiä kiitos

Toiveemme onkin, että tarjolla olisi maistuvaa kotiruokaa aidoista aineksista.

Porvoossa raaka-ainehinta/annos on  1-1,5€ riippuen siitä onko kyseessä alakoululaisen vai lukiolaisen annos. Www.parempaakouluruokaa.fi sivustolla koulujen kokkijoukkueet valmistavat ruokaa 1€/annos. Hinta ei välttämättä aina ratkaise onko lopputulos maistuva. Porvoon kalliimpi hinta johtuu "suurkeittiötoimintaan liittyvästä jalostusasteesta, esim. salaattikomponenttien ja kypsän lihan käyttö." (kehittämissuunnitelma s.48) Porvoossa saataisiin raaka-aine hinta pienemmäksi, jos käytettäisiin perusraaka-aineita. Esim. Nurmijärven yhteiskoululla on valmistuskeittiö ja ruuan raaka-aineet maksavat siellä 0,85€/annos.

Södertäljen tapa laittaa useampi vaihtoehto tarjolle laskee ruokakustannuksia. "Aikuisten" lounasravintoloissa on yleensä 2-3 erilaista ja eri hintaista ruokaa tarjolla. Jos 500'lle oppilaalle tarjottaisiin 500'n lihakastikeannoksen vaihtoehtona 200 lihakastiketta, 100 salaattipöytää, 100 keittoa ja 100 kasvisruokaa olisivat päivän raaka-ainekustannukset alhaisemmat.

Lähituotteita pystytään käyttämään, mikäli Porvoo luopuu vaatimuksesta, että toimittajan on pystyttävä toimittamaan raaka-aineet 12 000 annokseen. Vaihtoehto on, että tuottajat lyövät hynttyyt yhteen ja keskittävät toimintansa. Se saattaa nostaa hintoja. Ruotsissa haluttiin antaa lähiruualle mahdollisuus ja palattiin valmistuskeittiöihin, joissa kokit voivat itse päättää mistä hankkivat raaka-aineet.

Kun käytetään lähiruokaa, tiedetään mitä syödään. Miten ruoka on kasvatettu. Miten ja kuinka kauan sitä on säilytetty.

Keskuskeittiön rakentamisesta huolimatta osa tavaroista tulisi suoraan kuumennuskeittiöihin (mm. tuore leipä, leikkeleet, ravintorasvat, perunat, salaattikomponentit, maitotaloustuotteet, kuiva-aineet jne.) osa keskuskeittiön kautta.

Design Lime Oy'n tekemä Porvoon ruokapalvelujen ja keittiöverkoston kehittämissuunnitelma esiteltiin tällaisenaan luottamushenkilöille ja tämän pohjalta heidän pitäisi tehdä päätös. Kehittämissuunnitelmassa on paljon puutteita ja puolueellisuutta.( Yhtälailla kuin meitä adressin alullepanijoita syytetään puolueellisuudesta. )

Esitimme meitä askarruttavat kysymykset Liikelaitos Porvoon tilapalveluille. Emme saaneet vastauksia. Sen sijaan sanottiin, että vastaukset selviävät kun hankesuunnitelma etenee. Olimme pakotettuja laittamaan adressin keskustelun herättämiseksi. Siinä olemme onnistuneet.

Toivomme, että asiasta päättävät luottamushenkilöt saavat kuulla jotain muutakin kuin suurkeittiöitä suunnittelevan yrityksen ja tulosvastuullisen liikelaitoksen selvitykset. Sen jälkeen he päättävät ja siihen on tyytyminen.

Tärkeää on kuitenkin myös miettiä miksi 36% yläkoululaisista ja lukiolaisista ei syö koululounasta. Ovatko he nirsoja? Eikö "ilmainen" ruoka kelpaa? Vai voisiko kouluruuassa sittenkin olla jotain parantamisen varaa?

Me pyrimme siihen, että kouluruuan arvostus kasvaa niin asiakkaiden, keittiöiden henkilökunnan, huoltajien kuin päättäjienkin keskuudessa.

#39: Marja-Liisa Mikkola - Re: Tasapuolista kritiikkiä kiitos

Jos mainitsemasi sivun 48 virkkeen lukee kokonaan jättämättä tärkeitä kohti (tahallaan?) pois, lukee siinä:"Elintarvikkeiden osuus tulee PÄÄOSIN laadullisista tekijöistä ja OSIN suurkeittiötoimintaan littyvästä jalostusasteesta (esim. salaattikomponenttien ja kypsän lihan käyttö). Nämä laadulliset tekijät ovat esimerkiksi aiemmin selvityksessä mainittu kokolihan käyttö. Ja vaikka jalostetummat raaka-aineet ovat hieman kalliimpia, ovat ne helpompia käsitellä ja käyttää vähentäen työmäärää ja muita sekalaisia kuluja merkittävästi.

On ymmärrettävä, että jokaista kustannusta ei voi katsoa kapeasti yksitellen, sillä säästö jossain voi lisätä työmäärää toisaalla. Kun on monenhintaisia ruokia, voivat raaka-ainekustannukset olla halvempia, mutta monien erilaisten ruokien tarjoilussa työmäärä on todennäköisesti suurempi. Tärkeämpää on kuitenkin huomioida, että koululounaan tulee olla monipuolinen, ravitseva ja riittää kaikille niin ettei, viimeisille nälkäisille jää vain salaattia, mikä voi tapahtua, jos lihakastiketta on vain alle puolelle. Monesti kuulee, miten vaikka lukiossa ruoka on joskus loppu, mutta tarkemmin kysyessä selviääkin, että salaattia, leipää ja kasvisruokaa riittäisi ihan hyvin. Vain lihakastike sattui loppumaan.

Suomessa ruoan hankinna valvonta on hyvin tarkkaa, joten kyllä suuriakin tilauksia tehdessä tiedetään ruoan olevan puhdasta ja laadukasta. Ja tiedoksi vaan, juuri pienillä tiloilla on havaittu eniten hygienia- ja tuoteturvallisuusongelmia. Ei paljoa, mutta enemmän kuin suurilta tuottajilta.

Ja se jo useasti mainittu 36% joka ei syö koululounasta. Löysin sen uutisen josta olet todennäköisesti saanut lukusi: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194873117324/artikkeli/kysely+paljasti+ikavan+yksityiskohdan+ammattioppilaista.html Siinä sanotaan: "Peruskoululaisista koululounas voi jäädä syömättä 36 prosentilla, lukiolaisista 24 prosentilla ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 30 prosentilla." VOI jäädä syömättä! VOI! Eli ei joka päivä. Ei varmaan joka viikko. Tuskin edes joka toinen viikko.Tämä on taas hyvä esimerkki sanonnasta: Vale, emävale, tilasto.

Ei ole kauaa siitä kun olen syönyt lounasta lukiossa, eikä se ole pahaa ruokaa. Joskus vain tulee se päivä kun on vaikka sitruunakalaa (sellainen uunivuoka), jota ei söisi, vaikka kuinka suurella rakkaudella se olisi tehty. Minä en vain juurikaan pidä kalasta.

Jos epäilette selvitystä puolueellisuudesta (onhan siinä pari outoa kohtaa) suosittelen ottamaan yhteyttä Design Limeen ja selvittämään näitä outouksia/epäselvyyksiä (kuljetuskärryt) heidän kanssa ja myös ottamaan uudelleen yhteyttä Liikelaitos Porvoon tilapalveluihin ja päästä puhumaan jonkun sellaisen kanssa, joka tietää asiasta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että toimitusjohtajat ovat yleensä kiireisiä.

Ja kommenttini #38 lopulla tarkoitin siis sitä, että jos nykyinen selvitys tuntuu riittämättömältä tai puolueelliselta, tulisi vaatia uutta selvitystä tai nykyisen tarkennusta. Puolueellinen ja pääosin oletukseen nykyisen selvityksen virheellisyydestä perustuva adressi ei tuo lisää selvyyttä asiaan tai tuo uutta todistettua tietoa Porvoon ruokapalvelujen parantamiseksi. Eli järjestäkää vaikka toinen selvitys.

Tämä on muihinkin asioihin liittyvä kommentti, mutta ilmeisen tarpeellinen täälläkin:

Melko monesti kuulee sanottavan vaikka: "Raha ei tuo onnea." tai "Kustannuksilla ei ole väliä kun kyse on (laita jokin tärkeä asia tähän) tulevaisuudesta." Rahaa on helppo väheksyä, sillä se on abstrakti asia, eikä siitä voi suoraan rakentaa vaikka sairaalaa.
Raha on kuitenkin keksitty ja otettu käyttöön vaihtokaupan helpottamiseksi. Se toimii työn, materiaalien tai vaikka keksintöjen arvon mittarina. Raha edustaa kaikkea, mitä sillä voi ostaa esimerkiksi katuvalon korjaus) ja juuri siksi rahalla on väliä.
Säästö muualla tarkoittaa lisää rahaa käytettäväksi toisaalla. Ja myös toisinpäin: Kulujen kasvu toisaalla tarkoittaa vähemmän rahaa käytettäväksi jossain muualla.
Siksi asioita on katsottava kokonaisuutena.

#36: Marja-Liisa Mikkola - Re: Faktat selville!

Mutta vaikka osa kuluista palaisi takaisin, suurin osa ei. Jos Porvoon kaupunki haluaa lisätä talouden elvyttämistä, tulisi kohteen olla sellainen, missä lisärahalla saataisiin paljon hyötyjä, esimerkiksi terveyskeskukset tai köyhien avustukset. Säästöjä tulisi tehdä siellä, missä niitä voidaan tehdä ilman merkittäviä haittoja ja tukea tulisi antaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan, ei sinne tänne huolettomasti heitellen.

Toivoisin, että lisäisitte adressin esittelyyn selkeät tiedot kummankin mallin kustannuksista (siis oikeita numeroita, ei vain paljon, vähän, jonkin verran).
Mikäli teillä on saatavilla mielestänne Design Limen tietoja tarkemmin selvitetyt tiedot (ei siis kuitenkaan mututuntumaa tai arvailuja), kannattaisi ne laittaa ne selkeästi näkyville.
Jos Design Limen tietoja parempaa ei ole, laittakaa edes ne. Ihmisillä on oikeus tietää todennäköiset kustannukset ennen allekirjoittamista.

#39: Marja-Liisa Mikkola - Re: Tasapuolista kritiikkiä kiitos

tässä linkki Desing Limen keittiöverkon kehittämissuunnitelmaan, tiedoksi vaan, sieltä löytyy selvitykset, mikäli vastaanottajat osavat tulkita niitä:

 

http://www.porvoo.fi/easydata/customers/porvoo2/files/muut_liitetiedostot/uutiset_2013/130617_liikelaitos_porvoon_tilapalvelut__ruokapalveluyksikon_kehittamissuunnitelma_2030_loppuraportti.pdf

#40: Joku, joka on lukenut sen selvityksen - Re: Re: Tasapuolista kritiikkiä kiitos

Luku 36% tulee Kouluterveyskyselyn 2013 tuloksista. Kysely tehdään Porvoon lukioiden 1. ja 2. vuosikurssin sekä yläkoulujen 8. ja 9.-luokkien oppilaille.

Kohdassa terveystottumukset kysymys kuuluu: Ei syö koululounasta päivittäin.

Prosentit ilmoitetaan Porvoon, maakunnan ja koko maan osalta.

#45: Marja-Liisa Mikkola - Re: Re: Re: Tasapuolista kritiikkiä kiitos

Pointtina oli korostaa, miten epämääräinen ja merkityksetön tuo luku on ja sen käyttäminen on vain tilastokikkailua, eli se ei ole varsinainen todiste kouluruoan laadusta.

Enligt Borgå lokalservice kommer man fortsätta koka pasta/ris/potatis samt laga salladerna i uppvärmningsköken även om ett stort centralkök byggs. Enligt tallriksmodellen är detta en betydande del av portionen. Är det ekonomiskt att bygga en "matfabrik" till bara nån enstaka komponent på tallriken?? Eller är det så att man i huvudsak tänkt sig lådrätter och soppor i framtiden?
Kommer potatis/ris/pasta/salladingredienser gå omvägen via centralköket eller blir det extra transportkostnader då tukkun hämtar råvaror både till centralkök och uppvärmningskök?

#47: Monica - Undrar

Undrar likväl

#47: Monica - Undrar

Det tar mycket mer tid t.ex. att göra soppa än att koka potatis. Det är också inte so dyr att transportera till centralkök som kan några tänka.

Förlot om min svenska är förvirrad.