Maahanmuuttajien tuet

#2179: -

Siispä he kusettivatkin vain omia äänestäjiään väistämällä vastuuta. Kiitos heille siitä, etteivät menneet sössimään maan asioita vielä pahempaa jamaan!

#2202: - Jos emme työntäisi rahaa silmittömästi ulos muiden maiden tarpeisiin ja ottaisi maahamme elättejä, olisi Suomi edelleen taloudellisesti omavarainen maa ja kuuluisimme oikeasti Euroopan menestyneisimpiin ja rikkaimpiin maihin. Nyt Kataisen ja Urpilaisen aiheuttama maamme velkataakka pilaa myös tulevan menestymis  mahdollisuuden vuosikymmeniksi jopa sadoiksivuosiksi.

Tässä taas todella oiva esimerkki persujen propaganda myllyn tuotteesta.

Vähänkään asioita tietävät ja ymmärtävät nauraa ääneen moiselle soopalle.

Kirjoitus paljastaa suuren aukon kirjoittajan tiedoissa. Persu parat.

SUOMELLA EI OLE OLLUT HISTORIANSA AIKANA KOSKAAN NÄIN PALJON VELKAA, JA SE LISÄÄNTYY KOKOAJAN.

KATSOKAA VELKAKELLO.FI, NIIN TIEDÄTTE TOTUUDEN.

#2205: - TOTUUS

EI VELKAKELLO KERRO YHTÄÄN MITÄÄN VELKAANTUMISEN TODELLISISTA SYISTÄ.

#2204: - TOTUUS

ARVOISA TOTUUS KYSE EI OLE VELAN MÄÄRÄSTÄ VAAN MISTÄ SE JOHTUU. MAAHANMUUSTOSTA SE EI JOHDU; SYYT OVAT AIVAN MUUT. ASIAAN.

#2181: Surullista, mutta totta... - Re: Re:

Tätä satuilua jaksat sopivin välein toitottaa. En ole mikään mutta kuitenkin

#2181: Surullista, mutta totta... - Re: Re:

Lukaseppa alla oleva artikkeli huolella.

Tutkimus: Maahanmuutolla pieni positiivinen vaikutus talouteen

Päättäjien pelot ovat turhia: Maahanmuutosta koituu enemmän verotuloja kuin sosiaaliturvamenoja, selviää OECD:n tuoreesta tutkimuksesta. Kouluttamatonkin maahanmuuttaja tuottaa enemmän kuin kouluttamaton valtaväestön tallaaja.

Mielipidemittausten mukaan noin puolet eurooppalaisista ja kanadalaisista uskoo, että maahanmuuttajat maksavat uudelle kotimaalleen vähemmän veroja kuin mitä kuluttavat sosiaali- ja terveyspalveluina. Yhdysvalloissa vielä suurempi osa uskoo niin.

Käsitys on väärä, todetaan tuoreessa OECD:n tutkimuksessa "International Migration Outlook 2013".

Tutkijat epäilevät, että käsitys juontuu ajalta, jolloin maahanmuuttajat olivat heikosti koulutettua väkeä, joiden oli hankalaa päästä työmarkkinoille.

Nyt on toisin, ja OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuton vaikutus valtioiden talouksiin OECD-maissa on hyvin lähellä nollaa. Miinukselle se painuu vain kriisimaissa ja niissä maissa, joissa maahanmuuttajaväestö on ikääntynyttä, jolloin eläkkeet nostavat taakkaa – samoin kuin valtaväestön kohdalla.

Kahden viime vuosikymmenen politiikka suosia koulutettuja maahanmuuttajia on suurin syy, miksi maahanmuuton "taakka" kääntyy keskimäärin positiiviseksi. Se ei kuitenkaan yleensä ylitä 0,5 prosenttia kansantuotteesta.

Suhde veronmaksun ja yhteiskunnan palvelujen käytön välillä on maahanmuuttajilla kuitenkin heikompi kuin valtaväestöllä. Tutkijoiden mukaan se johtuu etupäässä siitä, että maahanmuuttajat työllistyvät keskimäärin matalapalkkaisille aloille, joilla verojakin maksetaan vähemmän.

Myös kouluttamaton väki hyödyttää

Tutkijat huomauttavat, että vaikka eniten veronmaksuhyötyä isäntämaalle koituu korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista, on kouluttamattomista maahanmuuttajista tilastollisesti enemmän apua kuin kouluttamattomista valtaväestön edustajista.

Siis suomeksi: kouluttamattomat kotimaiset duunarit ovat kansantaloudelle raskaampi taakka kuin yhtälailla kouluttamattomat maahanmuuttajat.

Suurin osa OECD-maista kuitenkin rajoittaa vähemmän koulutetun väen maahantuloa pelätessään taakkaa kansantaloudelle. Tutkijoiden mukaan pelot tästä ovat pitkälti perusteettomia, sillä nykyään tämänkin väestönosan koulutustaso on aiempaa parempi, ja on syytä odottaa, että he ovat tuottavampaa väkeä kuin kotimaan heikosti koulutetut.

Suomessa maahanmuuttajien työllisyys lähenee hiljalleen kantaväestön lukuja. Suomeen tulee vähemmän maahanmuuttajia kuin muihin OECD-maihin. Kuva: OECD.

Vähemmän syrjintää, enemmän työtä

OECD:n tutkimus suosittaa, että erityisesti Euroopassa maahanmuuttajien työllisyysaste tulisi nostaa samaan kantaväestön kanssa. Huomiota tulisi tutkimuksen mukaan kiinnittää syrjintään, joka vaikuttaa yhteiskunnan ilmapiiriin ja kannusteisiin panostaa lasten koulunkäyntiin.

Erityisesti tulisi puuttua syrjintään työhönotossa: ei ole tavatonta, että maahanmuuttajat joutuvat lähettämään kantaväestöön nähden kaksinkertaisen määrän hakemuksia ja ansioluetteloita päästäkseen työhaastatteluun. Lainsäädännön lisäksi tutkijat kannustavat käyttämään hyviksi havaittuja toimenpiteitä, kuten positiivista erityiskohtelua, kiintiöitä ja nimettömiä ansioluetteloita.

"Niillä voi todistetusti olla positiivisia vaikutuksia syrjinnän vastaisessa työssä, jos ne suunnitellaan huolella", tutkijat toteavat.

"Suurin osa maahanmuuttajista ei tule länsimaihin hyötymään sosiaaliturvasta. He tulevat etsimään töitä, jotta heillä ja heidän perheillään olisi paremmat oltavat. Työmarkkinat ovat siihen parempi väylä kuin työttömyysavustukset."
■OECD: International Migration Outlook 2013

Asiasanat

#2208: -

lue alla ole tutkimuksen tulos.Maahanmuutto on positiivinen asia Suomelle.

OECD tutki monien muiden asioiden lisäksi myös seuraavaa asiaa.
Sanallinen seloste lyhennelmä:

OECD TUTKIMUS
Tässä kappaleessa analysoidaan useita mielipidetutkimuksia viimeisen vuosikymmenen ajalta ja esitetään uusia empiirisen tutkimuksen tuloksia yleisen maahanmuuttoa koskevan mielipiteen muodostamisesta. Arvioimme yksittäisten ominaisuuksien osuutta sekä maahanmuuton taloudellisia ja kulttuurisia seurauksia koskevien mielipiteiden muokkaamisessa että maahanmuuttopolitiikkaa koskevien mieltymisten muotoutumisessa. Yksi tärkeimmistä analyysissä esiintulevista seikoista on, että maahanmuuton taloudellista ja kulttuurista vaikutusta koskevilla uskomuksilla on merkittävä vaikutus yksilön asenteeseen rajojen avaamista kohtaan. Maahanmuuttoa ja maahanmuuttopolitiikkaa koskevia julkisia väittelyitä määrittävät vieläkin laajalti tapa, jolla näitä asioita käsitellään mediassa, ja tiettyjen kollektiivisten uskomusten vaikutus. Tietyllä väestön osalla on taipumus omaksua tietty asenne maahanmuuttoa kohtaan, ei pelkästään sen jakavista vaikutuksista johtuen mutta myös sen perusteella kuinka paljon he arvostava kulttuurista moninaisuutta Tärkeätä ei siis ole päästä julkiseen yhteisymmärrykseen maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä vaan rajoittaa yleisten uskomusten ja harhaluulojen vaikutusta. Tässä yhteydessä maahanmuuttopolitiikan muutosten on lisättävä yleistä tietoisuutta ja ymmärrystä maahanmuuton taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista vaikutuksista. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää suurempaa läpinäkyvyyttä kansainvälisen muuttoliikkeen laajuudesta ja tiedon ja kansainvälisesti vertailukelpoisten maastamuuttotilastojen parempaa saatavuuttaa. Eturyhmien kanssa pidettävien säännöllisten ja avoimien keskustelujen pitäisi perustua asiaankuuluviin tutkimustuloksiin. Julkista tietoisuutta voitaisiin parantaa myös käsittelemällä maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä mediassa objektiivisesti ja laajemmin

#2208: -

Tutkimus: Maahanmuutolla pieni positiivinen vaikutus talouteen

Päättäjien pelot ovat turhia: Maahanmuutosta koituu enemmän verotuloja kuin sosiaaliturvamenoja, selviää OECD:n tuoreesta tutkimuksesta. Kouluttamatonkin maahanmuuttaja tuottaa enemmän kuin kouluttamaton valtaväestön tallaaja.

#2202: -

Tutkimus: Maahanmuutolla pieni positiivinen vaikutus talouteen

Päättäjien pelot ovat turhia: Maahanmuutosta koituu enemmän verotuloja kuin sosiaaliturvamenoja, selviää OECD:n tuoreesta tutkimuksesta. Kouluttamatonkin maahanmuuttaja tuottaa enemmän kuin kouluttamaton valtaväestön tallaaja.

#2202: -

Mikäs kiire tässä, valmiissa kriisissä
Paavo Rautio HS

Suomi on seisonut muutaman vuoden ajan sormi pystyssä Euroopan näyttämöllä kertomassa muille, mitä ne ovat tehneet väärin. Onko meillä todella varaa tähän asenteeseen?

Eu­roop­paa run­nel­leen vel­ka­krii­sin ai­ka­na olem­me op­pi­neet muis­ta eu­roop­pa­lai­sis­ta mon­ta to­tuut­ta. Yk­si on se, et­tä kun po­liit­ti­nen joh­ta­juus puut­tuu tai joh­to on kor­rup­toi­tu­nut, kan­sa ja kan­san­ta­lous kär­si­vät. Huo­not hal­lit­si­jat ei­vät tee ki­pei­tä rat­kai­su­ja, ai­na­kaan ajois­sa, kos­ka ne voi­si­vat suis­taa hei­dät val­las­ta.

Huo­no­jen hal­lit­si­joi­den kan­sat li­pu­vat peh­meäs­sä val­hees­sa ja lai­na­tus­sa elin­ta­sos­sa koh­ti kui­lua.

Suo­mi on sei­so­nut muu­ta­man vuo­den ajan sor­mi pys­tys­sä Eu­roo­pan näyt­tä­möl­lä ker­to­mas­sa muil­le, mi­tä ne ovat teh­neet vää­rin. Teh­kää ku­ten me olem­me teh­neet, ete­län asuk­kail­le on ker­rot­tu yl­hääl­tä – tai ku­ten täs­sä yh­tey­des­sä kie­lel­li­ses­ti so­pii, "von oben".

Mut­ta on­ko meil­lä to­del­la va­raa tä­hän asen­tee­seen?

Suo­men ta­lous on suu­res­sa mur­rok­ses­sa. Van­hat ki­vi­ja­lat sor­tu­vat tai ovat sor­tu­neet.

Met­sä­teol­li­suus va­luu ra­jo­jen taak­se. No­kia-klus­te­ri on mu­ren­tu­mas­sa. Elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­des­ta on koh­ta jäl­jel­lä vain muis­to.

No­kia it­se keik­kuu reu­nal­la. Kas­sa hu­pe­nee, ei­kä mat­ka­pu­he­lin­ten myyn­ti näy­tä täyt­tä­vän ko­loa.

Vaih­to­ta­se on mii­nuk­sel­la. Vien­nin ar­vo ku­tis­tuu – viem­me ta­va­raa, jon­ka hin­ta las­kee ko­ko ajan.

Jul­ki­nen ta­lous kul­kee taas huo­noa koh­ti. Huol­to­suh­de heik­ke­nee, ja työt­tö­mien mää­rä kas­vaa.

Ta­lous­kas­vun mo­lem­mat te­ki­jät peh­me­ne­vät: työ­voi­man tar­jon­ta ei li­sään­ny, ja tuot­ta­vuu­den kas­vu hi­das­tuu. Kan­san­ta­lous su­pis­tuu jo, ja jul­ki­sen ta­lou­den va­je kas­vaa.

Kaik­ki nä­mä tren­dit ovat hi­taas­ti ete­ne­viä mut­ta syö­vyt­tä­viä. Ne ei­vät nos­ta­ta kan­sal­lis­ta hä­tä­ti­laa. Nii­den ete­ne­mi­ses­tä on vain yk­sit­täi­siä ha­vain­to­ja ja ir­ral­li­sia pik­ku-uu­ti­sia, jot­ka ei­vät tun­nu suo­ma­lais­ten mie­lis­sä liit­ty­vän toi­siin­sa.

To­del­li­suu­des­sa tä­mä on yh­tä ko­ko­nai­suut­ta – sa­maa ta­ri­naa, jo­ka ker­too sii­tä, et­tä Suo­mi va­joaa.

Suo­mes­sa on hel­lit­ty aja­tus­ta, et­tä 1990-lu­vun alun la­ma ka­rai­si meis­tä taan­tu­man asian­tun­ti­joi­ta, mi­kä suo­je­lee mei­tä nyt.

Suo­men nos­ti­vat 1990-lu­vun la­mas­ta hy­vä tuu­ri, muun maail­man ve­to ja ah­din­gon sa­ne­le­ma päät­tä­väi­syys.

Juu­ri kun maail­ma oli pi­meim­mil­lään, meil­le syt­tyi No­kia. No­kian nou­su oli sar­ja yh­tiön te­ke­miä oi­kei­ta ja kau­ko­kat­sei­sia rat­kai­su­ja, mut­ta ajoi­tus oli on­ne­kas sat­tu­ma.

1990-lu­vun alun la­ma ei ol­lut glo­baa­li. Vien­ti al­koi hil­jal­leen ve­tää. Yh­te­nä pi­meä­nä päi­vä­nä tu­li pit­käs­tä ai­kaa en­sim­mäi­nen lai­va­ti­laus, va­lon­sä­de. Sit­ten seu­raa­va.

Es­ko Ahon (kesk) joh­ta­ma hal­li­tus sai pe­rin­nök­si kon­kurs­sin reu­nal­la keik­ku­van maan. Kas­sa oli tyh­jä, ja Kan­sain­vä­li­nen va­luut­ta­ra­has­to val­mis­tau­tui hä­täo­pe­raa­tioon.

Hal­li­tus te­ki ki­pei­tä rat­kai­su­ja – ei­pä sii­nä raos­sa ol­lut muu­ta­kaan mah­dol­li­suut­ta. Paa­vo Lip­po­sen (sd) hal­li­tus jat­koi sa­mal­la tiel­lä.

Mi­tä meil­lä on nyt?

Uut­ta No­kiaa ei tu­le. On tur­ha odot­taa tois­ta lot­to­voit­toa poh­jan pe­ril­le. Tu­los­sa on enin­tään lu­kui­sia pik­ku­voit­to­ja.

Nyt taan­tu­ma on laa­ja. Ko­ko Eu­roop­pa on ju­mis­sa. Kii­na­kin hi­das­taa tah­tiaan.

Meil­lä on li­säk­si mo­ni­puo­lue­hal­li­tus, jo­ka on it­se si­to­nut kä­ten­sä.

Pa­rin vuo­den ta­kai­nen hal­li­tus­oh­jel­ma on kuin Raa­mat­tu fun­da­men­ta­lis­til­le. Mi­tä oh­jel­mas­sa ei ole, si­tä ei teh­dä, muut­tui­pa ym­pä­röi­vä to­del­li­suus mi­ten ta­han­sa. Jos teh­täi­siin, hal­li­tus voi­si ha­jo­ta.

Suu­ret so­vi­tut pro­jek­tit – kun­ta- ja so­te-uu­dis­tus – on tär­vel­ty. Työ­urien pi­den­tä­mi­sen hy­väk­si ei ole teh­ty juu­ri mi­tään. Uu­dis­tuk­set, jot­ka oli­si voi­tu teh­dä pa­ri vuot­ta si­ten pie­nin ki­vuin, jä­te­tään vä­liin, kos­ka nyt ne ai­heut­tai­si­vat suur­ta ki­pua. Ai­na­kin po­liit­tis­ta ki­pua.

Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt kes­kit­ty­vät osaop­ti­moin­tiin: jo­kai­nen oman etun­sa et­sin­tään.

Suo­men rin­nal­la ta­lous­opet­ta­ja­na on sei­so­nut Sak­sa.

Jäi kui­ten­kin huo­maa­mat­ta, et­tä Sak­sal­la on va­raa. Sak­sa te­ki suu­ria ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sia ajois­sa, ja nyt maan ta­lous on is­kus­sa. Ger­hard Schrö­de­rin de­ma­ri­hal­li­tus ot­ti suu­rem­man vas­tuun maas­taan kuin omas­ta po­liit­ti­ses­ta tu­le­vai­suu­des­taan. Työ­mark­ki­noil­la suos­tut­tiin jous­toi­hin.

Sak­san ta­lous­huo­let ovat nyt suh­dan­ne­luon­tei­sia, Suo­men kroo­ni­sia ja näi­vet­tä­viä.

Suo­men pi­täi­si pys­tyä sa­maan: muu­tok­seen il­man hä­tä­ti­lan tun­net­ta. Jos se ei on­nis­tu, Suo­mi on sa­mal­la po­lul­la kuin Eu­roo­pan krii­si­maat – eri vai­hees­sa vain.

Paa­vo Rau­tio paavo.rautio@hs.fi
Kir­joit­ta­ja on HS:n pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­ja.

#2202: -

Ei ole maahanmuuttoa listalla.

Viisi syytä siihen, miksi Suomen talous takkuaa

Taantumia on tullut ja mennyt ennenkin, mutta miksi Suomi tuntuu nyt tarpovan tervassa aiempaa pidempään? Syitä on useita.

1. Kansainvälinen vienti ei vedä

Kansainvälinen talous kärsii edelleenkin vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin vaikutuksista.

Yhdysvallat ei ole päässyt vielä jaloilleen ja Suomen lähiympäristössä, Euroopassakin, talous matelee. Kun kauppakumppaneilla menee huonosti, niin Suomen vienti ei vedä. Suomen vienti on lisäksi keskittynyt koneisiin, laitteisiin ja puutavaraan eli ns. investointihyödykkeisiin.

2. Kotimainen kysyntä kangertelee

Kehno taloustilanne, työttömyys ja synkät yt-uutiset ovat saaneet suomalaiset varovaisiksi kuluttajiksi.

3. Suomalaisen teollisuuden kivijalat ovat murtuneet

Elektroniikkateollisuus on Nokian vetämänä painunut lähes kokonaan upoksiin. Metsäteollisuus elää syvissä vaikeuksissa. Paperiteollisuuden osuus bkt:sta on hitaasti hiipunut jo kymmenen viime vuoden ajan.

4. Väki vanhenee ennätystahtia

Suomessa sodan jälkeinen vauvabuumi oli voimakkaampi kuin muissa Euroopan maissa. Suomessa suuret ikäluokat myös siirtyvät eläkkeelle aikaisemmin kuin muualla. Euroopassa väestö vielä kasvaa, mutta meillä väestön supistuminen alkoi jo vuonna 2010.

5. Suomen kilpailukyky

Suomen palkat ovat edelleen noin 10 prosenttia korkeammat kuin kauppakumppanimailla. Suomessa oli sovittu suurista palkankorotuksista juuri ennen taantumaa ja ennen kuin kansainvälinen finanssikriisi 2008 iski ankarimmin. Vaikkei Suomen palkkataso ole poikkeuksellisen korkea, ja viime ajan palkankorotukset ovat olleet pieniä, heikentää se silti kilpailukykyämme, koska tuotantommekin on esimerkiksi Saksaan verrattuna pienempää.

Juttua varten on haastateltu SAK:n pääekonomistia Olli Koskea ja Suomen Pankin johtavaa neuvonantajaa Lauri Kajanojaa.
Liisa Karvinen Yle Uutiset

#2222: 88 - 88

Sillä lailla. Tutkimustulokset ei käy, vain Halla-ahon hommaforumin sepustukset. Ilmankos persut ei mitään tiedäkkään. Lähes kaikki esitetyt asiat eivät ole edes sinneppäinkään mitä totuus on. Voi teitä uskovia ressukoita. Eihän sille mitään voi, jos ei ymmärrä niin ei ymmärrä. Taitaa vain jotkut vetää teitä pahasti nenästä.

Eritoten Halla-ahon kryptalle ja Hommaforumin tosi uskovaisille.

Kannattaa miettiä alla olevaa kolumnia, jos kykenee.

Murhenäytelmä, joka vain unohtui suomalaisilta

Matti KalliokoskiHS

Mi­tä tu­lee mie­leen ka­len­te­rin uu­des­ta vuo­si­lu­vus­ta 2014? Mo­nil­le eh­kä tal­vi­olym­pia­lai­set ja MM-jal­ka­pal­lo, toi­sil­le myös eu­ro­vaa­lit.

En­tä his­to­ria? Mi­tä ta­sa­vuo­sia pian muis­tel­laan? Jat­ko­so­dan päät­ty­mi­sen 70-vuo­tis­päi­vä ja tal­vi­so­dan al­ka­mi­sen 75-vuo­tis­päi­vä tus­kin jää­vät huo­miot­ta.

Oli­si­ko jos­tain sa­ta vuot­ta? Suo­mi muis­te­lee To­ve Jans­so­nin syn­ty­mää, muu Eu­roop­pa maail­man­so­dan syt­ty­mis­tä.

En­sim­mäi­nen maail­man­so­ta on suo­ma­lai­sil­le ny­kyään mel­ko etäi­nen ta­pah­tu­ma. Olem­me on­nis­tu­neet luo­maan vai­ku­tel­man, et­tä Suo­men it­se­näis­ty­mi­nen ja si­tä seu­ran­nut ko­ti­mai­nen so­ta oli­vat jol­lain ih­meen ta­val­la muus­ta Eu­roo­pas­ta ir­ral­li­sia ta­pah­tu­mia.

En­sim­mäi­nen maail­man­so­ta kaa­toi kol­me kei­sa­ri­kun­taa ja yh­den sult­taa­ni­kun­nan. So­ta ta­soit­ti tie­tä kom­mu­nis­mil­le, fa­sis­mil­le ja nat­seil­le se­kä kyl­vi toi­sen maail­man­so­dan sie­me­net. Myl­ler­ryk­sis­sä syn­tyi kym­men­kun­ta uut­ta val­tio­ta, jois­ta mo­net ko­ki­vat si­säl­lis­so­dan. Suo­mi poik­ke­si useim­mis­ta vain sii­nä, et­tä maa pys­tyi säi­lyt­tä­mään kan­san­val­tai­sen jär­jes­tel­män­sä ko­ko so­tien vä­li­sen ajan.

So­dan tu­hot ei­vät päät­ty­neet tais­te­lu­jen tauot­tua syk­syl­lä 1918 vaan jat­kui­vat kes­ki­tys­lei­reil­lä ja gu­la­geis­sa. Kau­hut lei­ma­si­vat ko­ko vuo­si­sa­taa.

Maail­man­so­das­ta al­koi ajan­jak­so, jo­ka oli Eu­roo­pas­sa lä­hes pelk­kää epäon­nis­tu­mis­ta. Ta­lous oli ol­lut kan­sain­vä­lis­tä mut­ta po­li­tiik­ka kan­sal­lis­ta ja lo­pul­ta kiih­ko­kan­sal­lis­ta. Kes­ti vuo­si­kym­me­niä ym­mär­tää, et­tä si­sään­päin kään­ty­mi­nen on vaa­ral­lis­ta ja kier­re voi­daan kat­kais­ta vain rau­han­omai­sel­la yh­teis­työl­lä.

Suo­ma­lai­nen tul­kin­ta on toi­nen. Vuo­si 1917 oli uu­si al­ku. Vie­raan apuun ei pi­dä luot­taa. Tur­va löy­tyy vain si­säi­ses­tä yh­te­näi­syy­des­tä.

Sen­suu­ris­ta huo­li­mat­ta ai­ka­lai­set seu­ra­si­vat Suo­mes­sa en­sim­mäis­tä maail­man­so­taa her­keä­mät­tä ja kau­his­tu­nei­na. So­taa pi­det­tiin jär­jet­tö­mä­nä. Mo­ni pet­tyi kat­ke­ras­ti, kun yh­den maan asuk­kaat toi­sen­sa jäl­keen rien­si­vät in­nol­la tais­te­luun pap­pien­sa kan­nus­ta­mi­na.

His­to­rian myö­hem­mät vai­heet siir­si­vät maail­man­pa­lon poh­ti­mi­sen syr­jään, kun aja­tuk­set kes­kit­tyi­vät Suo­men kan­san eril­li­siin ja eri­tyi­siin koh­ta­loi­hin.

Jos suo­ma­lai­sil­ta ky­syt­täi­siin ny­kyi­sin, mi­tä me opim­me en­sim­mäi­ses­tä maail­man­so­das­ta, ky­sy­mys­tä pi­det­täi­siin hiu­kan kum­mal­li­se­na.

Mat­ti Kal­lio­kos­ki matti.kalliokoski@hs.fi
Twit­ter: mat­ti­kal­lio­kosk
Kir­joit­ta­ja on HS:n pää­kir­joi­tus­toi­mi­tuk­sen esi­mies.