Suo­men kan­san­ta­lous tar­vit­see li­sää maa­han­muut­ta­jia.

Val­tion ta­lou­del­li­sen tut­ki­mus­kes­kuk­sen (VATT) joh­ta­ja Juhana Vartiainen te­ki eh­do­tuk­sen asias­ta kin­kun su­lat­te­lun lo­mas­sa vii­me lauan­tai­na.

Var­tiai­nen pe­rus­te­li asiaa muun muas­sa Ruot­sin hy­vil­lä ko­ke­muk­sil­la. Li­ki puo­let Ruot­sin työl­li­syy­den kas­vus­ta tu­lee maa­han­muut­ta­ja­väes­tös­tä.

Ro­se­bud-­kir­ja­to­ril­la Hel­sin­gin Kai­vo­pi­hal­la kir­jo­ja myy­vä Ricardo Fernandez, 28, ha­luai­si ko­vas­ti liit­tyä Suo­mes­sa tä­hän jouk­koon. Kir­jo­jen myyn­ti­työ on vain jou­lu­na­jan tuu­raus­ta.

Va­jaat kol­me vuot­ta Suo­mes­sa asu­nut Fer­nan­dez käy täl­lä het­kel­lä am­ma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen val­men­ta­vaa kurs­sia, mis­tä hän ha­luai­si jat­kaa tek­ni­sen alan am­mat­ti­tut­kin­toon.

"En­sin pi­tää op­pia pa­rem­min suo­mea. Mut­ta ha­luan jää­dä tän­ne töi­hin, tu­tus­tua ih­mi­siin, saa­da ko­ke­muk­sia", hän sa­noo suo­mek­si.

Maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­nen ei ole ai­na help­poa ja yh­teis­kun­ta jou­tuu tu­ke­maan hei­dän toi­meen­tu­loaan. Mi­kä siis lo­pul­ta on maa­han­muu­ton ta­lou­del­li­nen ko­ko­nais­vai­ku­tus?
Et saa täs­tä hy­viä punch­li­ne­ja [is­ke­viä lau­sun­to­ja]", Sar­vi­mä­ki sa­noo.

Syy on tut­ki­mi­sen vai­keu­des­sa. Jos ha­lu­taan ar­vioi­da, mi­tä vai­ku­tuk­sia laa­jal­la maa­han­muu­tol­la on esi­mer­kik­si kan­ta­väes­tön palk­koi­hin tai työl­li­syy­teen, tut­ki­joil­la pi­täi­si ol­la us­kot­ta­va ver­rok­ki­ryh­mä. Nii­tä on har­voin tar­jol­la.

Tut­ki­joi­den on­nek­si muu­ta­ma täl­lai­nen ti­lan­ne löy­tyy ta­ka­vuo­si­kym­me­nil­tä. 1980-­lu­vul­la kom­mu­nis­ti­sen Kuu­ban joh­ta­ja Fidel Castro il­moit­ti yl­lät­täen, et­tä kaik­ki ha­luk­kaat saa­vat läh­teä maas­ta.

Muu­ta­man kuu­kau­den ai­ka­na maan jät­ti noin 125 000 kuu­ba­lais­ta. Läh­ti­jöis­tä noin sa­ta tu­hat­ta suun­ta­si Yh­dys­val­to­jen Mia­miin.

Ylei­ses­ti odo­tet­tiin, et­tä val­ta­va li­säys työ­voi­mas­sa joh­tai­si palk­ko­jen pu­toa­mi­seen ja työt­tö­myy­den kas­vuun eten­kin ma­ta­las­ti kou­lu­tet­tu­jen kes­kuu­des­sa.

Yh­dys­val­ta­lai­nen tut­ki­ja David Card al­koi sel­vit­tää ver­tai­lu­tut­ki­muk­sil­la, mi­tä vai­ku­tuk­sia kuu­ba­lais­ten jouk­ko­muu­tol­la oli. Tu­lok­set yl­lät­ti­vät kaik­ki – mi­tään mul­lis­ta­vaa ei ta­pah­tu­nut.

Ei mas­sa­työt­tö­myyt­tä ei­kä palk­ko­jen pie­nen­ty­mis­tä.

Toi­nen­hyö­dyl­li­nen ta­paus tut­ki­joil­le on 1990-­lu­vul­ta. Neu­vos­to­lii­ton kaa­dut­tua maas­ta muut­ti san­koin jou­koin juu­ta­lai­sia Is­rae­liin. Maan vä­ki­lu­ku nou­si muu­ta­mas­sa vuo­des­sa 15 pro­sent­tia.

Muut­ta­jien jou­kos­sa oli pal­jon kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja, ku­ten in­si­nöö­re­jä.

Yh­dys­val­ta­lai­nen Rachel M. Friedberg al­koi tut­kia, mi­tä vai­ku­tuk­sia täl­lä oli in­si­nöö­rien työl­lis­ty­mi­seen ja palk­koi­hin Is­rae­lis­sa.

Jäl­leen tu­los oli yl­lät­tä­vä – maa­han­muut­to­val­tais­ten alo­jen pal­kat nou­si­vat jo­pa no­peam­min kuin muil­la aloil­la. Li­sään­ty­nyt työ­voi­man tar­jon­ta ei siis las­ke­nut palk­ko­ja, vaan li­sä­si ta­lou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta.

Kah­den esi­mer­kin poh­jal­ta ei tie­ten­kään voi ve­tää suo­ria joh­to­pää­tök­siä sii­tä, min­kä­lais­ta maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa esi­mer­kik­si Suo­mes­sa kan­nat­tai­si teh­dä. Se ker­too pi­kem­min­kin vai­keu­des­ta ar­vioi­da maa­han­muu­ton ta­lou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia.

Sa­maa pä­tee maa­han­muut­ta­jien ai­heut­ta­miin kus­tan­nuk­siin jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Pe­riaat­tees­sa asian sel­vit­tä­mi­sen pi­täi­si ol­la help­poa: las­ke­taan maa­han­muut­ta­jien mak­sa­mat ve­rot ja ver­ra­taan nii­tä tu­lon­siir­rois­ta se­kä pal­ve­luis­ta ai­heu­tu­viin kus­tan­nuk­siin.

Tu­los ei sel­viä kui­ten­kaan näin hel­pos­ti.

Ver­tai­lua kan­ta­väes­töön vai­keut­taa eten­kin kak­si seik­kaa: lap­suus ja van­huus.

Maa­han­muut­ta­jis­ta mer­kit­tä­vä osa tu­lee uu­teen ko­ti­maa­han­sa vas­ta ai­kui­siäl­lä. Hei­dän kou­lu­tuk­sen­sa ja ter­vey­den­huol­ton­sa kus­tan­nuk­sis­ta on vas­tan­nut sii­hen as­ti jo­kin toi­nen val­tio.

Mo­net maa­han­muut­ta­jat myös pa­laa­vat ta­kai­sin en­ti­seen ko­ti­maa­han­sa elä­kei­käi­se­nä. Näin he ei­vät ole enää käyt­tä­mäs­sä iäk­käil­le tar­jot­ta­via pal­ve­lui­ta Suo­mes­sa.

Maa­han­muut­ta­jat viet­tä­vät siis uu­des­sa ko­ti­maas­saan eten­kin par­haan työi­kän­sä, jol­loin ol­laan pe­rin­tei­ses­ti ve­ro­jen net­to­mak­sa­jia. Saa­ma­puo­lel­la ol­laan elä­män al­ku- ja lop­pu­puo­lel­la.
Kun maa­han­muut­toon li­sä­tään vie­lä po­liit­ti­set in­to­hi­mot, ei ole lain­kaan ih­me, et­tä kes­kus­te­lu ai­hees­ta tun­tuu jos­kus mah­dot­to­mal­ta

#2213: KÄYRÄTORVI - MAAHANMUUTTAJAT

eiköhän ruotsissa ole mellakkaa maahanmuuttajista ja asiat menevät huonompaan suuntaa mutta rajotuksia tulee jo ruotsissa maahan muuttajia otettaessa kohta nekin vähät loppuu

ja se on ihan turha sanoa että suomessa olisi työvoima pulaa kyllä kansa töitä tekee jos siitä maksetaan sellainen palkka kun pitäisi siivoojille metalli miehille rakennus miehille   vähintään 30-40 euroa tunti  rahaa kyllä on mutta yritykset vie koko ajan niitä ulkomaille  tehkää jo jotain tai kansa ei kauaa kattele päättäjien toimintaa raja tulee vastaa kansallekkin

ensin työt suomalaisille sitten katsotaan tarvitaanko maahan muuttajia ollenkaan