Opintotuen sitominen indeksiin

Vastahan opintotukea korotettiin. Eikö mikään riitä opiskelijoille?

Opintotukea korotettiin 15 % muutama vuosi sitten, kun edellisestä korotuksesta oli ehitnyt kulua jo yli vuosikymmen. Kuitenkin tämä 15 prosenttia vastasi vain muutamaa kymppiä ja edelleen opintotuella eläminen on ainakin pääkaupunkiseudulla lähes mahdotonta. Pääkaupunkiseudulta ei löydy asuntoja joiden vuokra olisi mitenkään asumistuen määrittelemä reilu 220 euroa. Tällöin väkisin myös opintotuki menee pelkästään vuokran maksamiseen. Ainoa mahdollisuus on siis asua solussa, joka ei esimerkiksi perheille ole vaihtoehto. Soluissakin asuessa kaikkeen muuhun elämään jää noin 200 euroa kuussa. Se on hyvin vähän rahaa käytettäväksi ruokaan, opiskeluvälineisiin, vaatteisiin, matkakorttiin ja kaikkeen muuhun pakolliseen mitä eläminen vaatii.

Itse voisikin haastaa melkein jokasen kokeilemaan elämää sillä 200 eurolla kuussa. Siinä sitten oppii syömään vanhaksi mennyttä puuroa jota saa muuten todella halvalla kaupasta.

Opiskelijat saavat tosiasiassa aivan liikaa opintotukea. Kaikki tuki pois ja muutetaan se lainaksi. Näin toimitaan jo muualla. Saadaan ainakin humanistiörkit töihin ja liikakoulutusta kuriin.

Olisitko Kikka-Sininen itse valmis ottamaan lainaa tietämättä, pystytkö koskaan maksamaan sitä takaisin? Kaikilla akateemisilla aloilla ei ole taetta työpaikasta valmistumisen jälkeen. Milläs sitten maksat ehdottamasi usean kymmenen tuhannen lainan takaisin? Ei se tule yhteiskunnalle yhtään halvemmaksi kuin opintotuen maksaminen, että osa valmistuneista maistereista päätyy vaikeudesta toiseen ja päätyy lopulta yhteiskunnan elätettäväksi. Jos olet sattumalta huomannut, niin kaikille muille väestöryhmille on perustoimeentulo turvattu ja se on sidottu elinkustannuksia seuraavaan indeksiin. Tämä adressi vaatii vain sitä, että opintorahalla voisi tulevaisuudessakin ostaa saman määrän puuroa ja makaronia kuin tänä päivänä.

Ja jos kuvittelet, että opintotuen muuttamisella opintolainaksi saataisiin liikakoulutus kuriin, olet pahasti hakoteillä. Päätökset yliopistojen sisäänottomääristä tehdään jossain vallan muualla. On valtiovallan ja yliopistojen johdon tehtävä muuttaa kansallista koulutuspolitiikkaa, jotta yliopistosta valmistuu sopiva määrä kandidaatteja ja maistereita yhteiskunnan tarpeisiin. Ei tässä auta mitenkään, mistä se opiskelija toimeentulonsa saa.

Suomalaisessa järjestelmässä on yksi merkittävä ero USA:n ja moneen Euroopan maahan, jotka antavat syyn oletta koulutuksen olevan ilmaista ja tuettua taloudellisesti. Nimittäin Suomessa on todella korkea pääomatuloverotus, jonka myötä näille verorahoille voisi kuvitella saavansa myös jotain vastinetta.

Tulevien opiskelijoiden vahemmat eivät Suomessa säästä rahaa lapsiensa opiskeluun, vaan yhteiskunta kerää nämä rahat verojen kautta kaikilta tasapuolisesti. Suomenkaltaisen pienen maan kannalta tämä on erittäin järkevää, jos haluamme ylläpitää menestyksekkäästi kilpailukykyämme ja sen tuomaa hyvinvointia.

Nimimerkki Opiskelija kirjoitti:

Kaikilla akateemisilla aloilla ei ole taetta työpaikasta valmistumisen jälkeen.

Näinhän se valitettavasti on. Mutta pitäisikö tästä ennemmin vetää se johtopäätös, että tällaisilla aloilla koulutetaan liikaa ihmisiä? Paljonko yhteiskunnalle maksaa kouluttaa kortistoon ties mitä maistereita, joille ei ole varmoja tai edes todennäköisiä työpaikkoja valmistumisen jälkeen? Ratkaisuksi ehdottaisin yliopistojen sisäänottojen pienentämistä ja maakuntayliopistojen lakkauttamista. Ei ole mitään järkeä kouluttaa liikaa porukkaa vain siksi, että jokainen pikkukaupunkikin haluaa pitää oman yliopiston. Järjestelmässämme olisi paljon uudistamisen varaa.

Ymmärrän ajatuksen siitä, että usea opiskelija odottaa opintojensa päätyttyä siirtyvänsä nopeasti koulutuksensa mukaisiin töihin ja sitä kautta nauttimaan mahdollisimman korkeita tuloja.

Mielestäni edellä mainittu virke kuitenkin kuvastaa juuri sitä ajattelun köyhyyttä ja suoranaista tyhmyyttä, mikä monissa suomalaisissakin korkeakouluissa vallitsee. Varsinkin niissä tapauksissa, kun kyseisen lauseyhdistelmän kannattajat eivät näe koulutuksella (ja kenties elämälläänkään) mitään muuta merkitystä kuin siitä seuraavan työpaikan ja palkan. On sääli, että 2010-luvun Suomen yhteiskunnallinen ajattelu laahaa tältä osin samalla paikalla kuin 1950-luvulla.

Akateemisuus itsessään on jo arvo. Paljon puhuttu yleissivistys on arvo, mitä monet eivät näe. En syyllistä kokonaisia ihmisryhmiä, mutta edellisessä kappaleessa mainittua ajattelua esiintyy harmillisen paljon juuri Suomen korkeakoulun "amislinjoilla" Kauppakorkeakoulussa, Teknillisessä korkeakoulussa sekä yliopiston puolella Oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Harvassa ovat näiden alojen opiskelijoissa ne, jotka voivat ylpeinä ja rehellisenä myöntää edes pitävänsä esim. luennoistaan saati pitävänsä omaa alaansa intohimonaan. Suosittelisin näille henkilöille valaisevaa kokemusta (täälläkin parjatuilla) taide- ja humanistisilla aloilla, missä aitoon innostukseen ei voi olla törmäämättä. Ja mielestäni se, että nämä ihmiset pystyvät toteuttamaan itseään ja nauttimaan tekemisestään on asia, mikä on paljon arvokkaampi kuin yksikään "muka yhteiskunnalle niin hyödyllinen" insinööri, ekonomi tai juristi.

Miten tämä kaikki liittyy opintotuen sitomiseen indeksiin? Johtuen pääasissa edelläkin jo mainittujen hyvä palkkaisten alojen omista ponnisteluista (kaikki kunnia heille siitä) heidän työllistymisensä ja palkkatilanteensa on jo opiskeluaikanakin huomattavasti parempi kuin esim. "humanistiörkkien". Joku voisi kysyä, että millä perusteella? Millä perusteella lakikirjan lukeminen on tärkeämpää kuin Raamatun tai Goethen väriopin? "Hyöty, koska juristi tienaa enemmän ja maksaa enemmän veroja yhteiskunnalle". Totta, mutta vain osittain. Suurin kysymys ovat edelleen, että miksi juristi tienaa enemmän? Miettikääpä sitä.

Siksi tässä väärintyneessä tilanteessa on tärkeää, että Suomi, missä elämä ei ole enää taistelua hengestä tai elintilasta (kiitos siitä edeltäville sukupolville) jokaisen yhteiskuntamme jäsenen ei tarvitse enää olla poliisi tai puuseppä. Meillä voi myös olla kulttuurintutkijoita, taiteilijoita ja kirjailijoita. Koska ilman heitä ei olisi suomalaista yhteiskuntaa. Ja jos uusia tällaisia ei tueta riittävästi, ei heitä enää olemassa. Ja jos joku on nyt tässä vaiheessa sitä mieltä, että suomalainen yhteiskunta ei ole puolustamisen/säilyttämisen arvoinen, niin suosittelen muuttamista Ruotsiin. Koska hei, Suomihan on maailman paras maa.

Ja mites sinä olet opintosi maksanut. Eikös olisi järkevämpää maksaa reilu tuki muutaman vuoden ja jos ei ole valmistunut nii sit voi rahoittaa työllänsä, muut nyt venyy kunnon opiskelijoidenkin opintoputki kun pitää käydä ohess myös töissä.  Ei tällaisina aikoina opiskelua varten lainaa voi ottaa, kun et tiedä mitä töitä saat ja kuinka pitkäksi aikaa. Määräaikaiset työsopimukset koulunkäyntiohjaajilta, sairaanhoitajilta ym.. vakituisiksi niin sitten uskaltais lainaakin ottaa.

On mielestäni selvää, että opintoja kannattaa tukea mahdollisimman paljon (toisin sanoin: sitoa tuki indeksiin) - näin kannustettuina opiskelijat todennäköisemmin valmistuvat tavoiteajassa ja siirtyvät ripeämmin työelämään tunnollisiksi veronmaksajiksi. Psyykkinen hyvinvointi puolestaan kasvattaa työkykyisten määrää ja lisää aiemman työlämään siirtymisen lisäksi verotuloja - minkä puolestaan voidaan ajatella korvaavan jo itsessään opintotuen korotuksen.

Kaiken kaikkiaan opintotuen korotus ja indeksiin sitominen hieman pidemmällä, kuin keski-ikäisten ja eläköityvien tähtäimellä, tuovat muassaan vain positiivisia vaikutuksia koko yhteiskunnalle ja vaikuttaisivat merkittävästi Suomen kilpailukykyyn ja kasvuun kansainvälisestikin. Eikä pidä unohtaa, että myös eläkepommi maksettaisiin kätevämmin suuremmalla joukolla työkykyisiä ja vastuuntuntoisia, kansainvälisiä menestyjiä.

#9: äiti jolla,enää yksi lapsi opiskelee - Kikka-sininen

Kyllä, tuki korkeammaksi ja opintopistevaatemukset roimasti ylös, jotta valmistuttaisiin nopeammin. Mikäli pisteitä ei tule riittävästi tuet poikki.

Hämmästyttävää muuten kuinka kateellisia monet tuntuvat olevan opiskelijoiden "mahtavista" tuista. Kovasti ollaan sanomassa, että pitäisi poistaa koko tuet. Keski-ikäisten tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että tänäpäivänä monia töitä on lähes mahdotonta saada ilman koulutusta. Toista se oli ennen...peruskoulun käynyt saattoi saada vastaavia töitä mitä esimerkiksi ekonomit nykyään.

#2: Opiskelija - Sopii itse kokeilla elää opintotuella

Eihän opiskelijan ole tarkoituskaan elää kokonaan sillä opintotuella. Meillä Suomessa opiskelijoilla lukuvuoden opinnot loppuvat aikaisin, joillakin jo huhtikuun loppuun mennessä, ja opintohin paluuhan tapahtuu vasta syyskuussa. Siinä välissa ehtii kyllä käydä töissä! Opiskelijan ei siis tarvitse tehdä töitä opintojen ohella. Ja niitä lapsiahan ei kannata hankkia ennen kuin on valmistunut.

Kansantaloudellisesti on selvää, ettei nykytilanteessa ole mitään järkeä. Ihmiset valmistuvat reilu seitsemässä vuodessa viiden vuoden tutkinnoista. Ei ihmekään, opiskeluista kun menee maku hanttihommien ja rahahuolten painaessa mieltä...

#12: neljäs opiskelija - Re: Sopii itse kokeilla elää opintotuella

ELÄTKÖ ITSE KOKO VUODEN KESÄTIENISTEILLÄ, KESÄLLÄKIN PITÄÄ MAKSAA VUOKRA JA OSTAA RUOKAA ;))

#14: Vieras - Re: Re: Sopii itse kokeilla elää opintotuella

Joo, ja kesältä ei saa opintotukea jos käy kokopäiväisessä kesätyössä. Mun hataran matematiikkani mukaan on mahdottomuus tienata yhden kesän (4 kuukautta) aikana luokkaa 200 euroa per opintotukikuukausi säästöön talven varalle (8 kuukautta, 8 x 200 = 1600) plus kesän vuokra ja ruoka (neljä kuukautta).

Seuraava rutisija ja opintotuesta kateellinen voisikin postata tänne avoimia työpaikkoja, joissa otetaan määräaikaisia työntekijöitä määrättömästi ja palkka lähtee tuolta 3000 eurosta kuukausi.

Töissä käyminen ja opiskelu yhtäaikaisesti heikentää motivaatiota molempiin. Harrastukset ja elämä saa jäädä. Tulee paniikkihäiriötä ja masennusta, ja silti elää köyhyysrajan alapuolella, tai ei ole oikeutettu opintotukeen. (Liiasta palkansaannista opintojen ohella on maksettava tuet takaisin).

Kun aiemmin toisella opiskelupaikkakunnalla ei ollut mahdollisuutta työntekoon, hyvä jos paikkakunnalla oli töitä muillekaan, oli jatkuvasti pelkästään vaan aivan helvetin köyhä. Söin homeenmakuista leipää ja uskottelin ettei se varmaan homeessa ollut, ja samaa puuroa päivästä toiseen.

Miksi minä ansaitsen vähemmän yhteiskunnan tukea, tai miksi minun pitäisi voida huonommin kuin naapurin erkin joka vaan ryyppää päivästä toiseen, kusee hissiin ja säikyttelee naapureita puukolla?

Ehkä joku vois selvittää.

#16: Opiskelija - Turha ihmisryhmä?

Komp, komp! Tuo todellakin herättää kysymyksiä, että miksi Erkki saa kaikki mahdolliset tuet mitä yhteiskunnalta irtoaa, mutta opiskelijat, jotka tulevat maksamaan (marisijoidenkin) kulut, velat ja eläkkeet, joutuvat taistelemaan omistaan?

Kyllä, opiskelijat saavat opinotukea; opintorahaa ja opintotuen asumislisää. Opintoraha on vajaa 300 e kuussa ja opintoten asumislisä reilu 200 e kuussa. Ja jos oikein tiukkaa tulee niin voi ottaa laitaa 300 e per kuukausi. Käsi ylös kaikki ne, jotka ottavat vapaaehtoisesti joka kuukausi lainaa elääkseen? Huh heijaa - 800 euroa kuussa puhdasta rahaa! Toki tuosta vähennetään opintorahan verot, opintolainan käsittelymaksut ja vuokra. Joissakin kaupungeissa voi koko potti mennä vuokraa vaikka kuinka yrittäisi asua jos jonkinlaisessa loukossa! Ja sitten on vielä pitäisi syödä, hankkia koulukirjoja, maksaa puhelinlasku, nettilasku, matkakulut.. kyllähän näitä kertyy. Ja tässähän en nyt luetellu mitään syntisiä baariöitä tai ravintolaillallisia kun niihin ei vain yksinkertaisesti ole varaa!

Kyllä, opiskelijat voivat käydä kesäisin töissä. Toinen juttu on vaan sitten se, että missä töissä ja mikä niistä on palkka. Usein opiskelija tekee loppukevään ja alkusyksyn töitä opintojen kanssa päällekäin, jotta saisi edes jonkinlaisen paikan paljon tapelluista paikoista. Mitenkäs sitten kun on koko pitkä lukuvuosi (syyskuu-toukokuu) opiskeltu, ollaan töissä koko kesä (toukokuu-syyskuu), palataan koulunpenkille ja toistetaan tämä sykli 4-8 kertaa? Siinä voisi kovempikin bisneshai olla hitusen väsynyt kun tuollaisen rupeaman vetää ilman kesä-, talvi- tai kevätlomia. Kertokaa viisaammaat ei-oppineet ja työssäkävijät - kuinka te jaksaisitte?

#7: Kolmas opiskelija - Avoin kirje junteille

Pakko kommentoida tuota: "Ja mielestäni se, että nämä ihmiset pystyvät toteuttamaan itseään ja nauttimaan tekemisestään on asia, mikä on paljon arvokkaampi kuin yksikään "muka yhteiskunnalle niin hyödyllinen" insinööri, ekonomi tai juristi."

Ei yhteiskunta maksa koulutusta ja tuke siksi että tietyillä ihmisllä olisi kivaa! Siksi että siellä humanistisen tiedekunnan kahviossa saa miettie suuria linjoja parantaa maailmaa. Vetää päälle kirppari vaatteet ja olla pesemättä rastottunutta tukkaansa.

Yhteiskunta odottaa meiltä opiskelijoita vastinetta siihen mitä se meihin satsaa. Esim Terveydenhuollon alalla koulutetaan paljon hoitajia ja lääkäreitä jotka nostavat kytkintä ja lähtevät töihin Norjaan tai muualle missä samasta työstä maksetaan paljon enemmän. Vaikka heillä olisi velvoite korvata suomen valtiolle ja yhteiskunnalle koulutuksensa toimimalla täällä edes jonkun aikaa virassaan ja käyttää ammattitaitoa täällä olevien hyväksi.

Mutta sitä minä en todella ymmärrä että mitä me oikeasti teemme ihmisillä jotka istuu yliopistossa vuodesta toiseen erilaisten tukijen ja sosiaalietuuksien nauttioina ja tästä heidän tiedon  tankkaamisesta ei ole mitään iloa tälle yhteiskunnalle. Eräs tuttava luki itsensä biologian puolelta Tohtoriksi ja sitten haki työpaikkaa jolloin karu totuus valkeni samaa yhtä paikka hakee 100 vastaavalla koulutuksella olevaa työtöntä.

Itsekin olen opiskelijana kuitenkin sitä mieltä että opintotuki on hyvä sitoa indeksiin jolloin olisi järkevää että opiskelija pystyisi jokapuolella suomea elämään sillä.

Niin totta on että elin ensimmäiset pari opiskeluvuotta sillä että kävin kesällä töissä. Maailmassa kuitenkin tapahtui jotain tuossa pari vuotta sitten ja lama iski kaikkialle. Enää ei saanut kesätöitä. Samalla laitos ilmoitti että kesätenttejä järjestetään vain elokuussa. Eli jos haluaisi koko kesältä opintotuet pitäis tenttiä ainakin kolme tenttiä yhdessä samassa 4 tunnin tenttitilaisuudessa elokuussa. Tämä ei nyt vain ollut mahdollista joten koko kesältä ei voinut saada tukia. Koska kesällä ei saanut rahaa ja syksy koitti, oli pakko mennä syksyksi töihin. Näin sitten jäivät ensimmäiset kurssit opintojen ajoitusmallin mukaan käymättä. Oman alan töissä ei ole tullut vielä oltua, ehkä sitten joskus kun valmistuu jos se kerta kannattaa niin kovasti opiskella sen eteen.... Tai sitten ei...

#6: Toinen opiskelija - Naulan kantaan

Mutta tämähän on aivan toinen kysymys. Valtio tekee omat laskelmansa tulevaisuuden osaamistarpeista parin vuoden välein ja sen mukaan ohjataan aloituspaikkoja. Ei kai ole 19 vuotiaan humanistifuksin vika, jos aloituspaikkoja on liikaa suhteessa tarpeeseen. Valtio antaa tällöin ymmärtää, mutta unohtaa antaa.

#18: Myös opiskelija - Re: Avoin kirje junteille

Mutta sitä minä en todella ymmärrä että mitä me oikeasti teemme ihmisillä jotka istuu yliopistossa vuodesta toiseen erilaisten tukijen ja sosiaalietuuksien nauttioina ja tästä heidän tiedon tankkaamisesta ei ole mitään iloa tälle yhteiskunnalle.

Niin. Historiasta, kielitieteestä, uskontotieteestä tai kulttuurintutkimuksesta ei tietenkään ole mitään hyötyä yhteiskunnalle. Onhan se aivan sama, että tiedämmekö, miten kielemme rakentuu tai opimmeko muita kieliä. Onhan ihan yks lysti, että kuuluiko Suomi joskus Venäjään, Ruotsiin vai vaikkapa Norjaan. Ketä kiinnostaa, mitä saamelaiset Lapissa puuhaavat. Mitä hiton väliä on tuntea mitään kirjallisuutta millään tavalla saatikka sitten kirjoittaa uutta kirjallisuutta. Kaikenlaiset moraaliin tai muihin kulttuureihin liittyvät tutkimuset ovat tietysti myös ihan turhia, koska kyllähän minä itse tiedän kaiken just niinku se on ja muut on kumminki väärässä. Varsinkin ulkomaalaiset. Näin ollen siis humanistiset tieteet, jotka tutkivat ihmisen toimintaa maailmassa, ovat ihan täyttä huuhaata ja ne voi kaikki lopettaa tähän.

No huhhuh.

Suomen sijoitusta ykköseksi newsweekin rankingissa auttoi ilmainen koulutus johon kaikilla on mahdollisuus.

Suomen tunnustettu voimavara on että täällä PARHAAT LUKUPÄÄT koulutetaan, ei rikkaimpia. Esimerkiksi USA:ssa on tehty hälyyttäviä huomioita, joiden mukaan fiksuimmat/motivoituneimmat hukataan. Siellä tieteiden tutkijat ovatkin monesti ulkomailla opiskelleita, koska paikalliset ottavat varman ekolokeron yhteiskunnassa. Innovointiin kuuluu läheisesti lupa tehdä uusia asioita - kuka uskaltaa velkavankeuden uhalla opiskella muuksi kuin lääkäriksi tai lakimieheksi?

Opetusministeriön velvollisuus on päättää koulutuspaikkojen määrästä, jotta jokaisella alalla olisi sopivasti väkeä. HUOM! Ei rankaista yksittäisiä opiskelijoita, jotka tekevät päätöksensä koulussa, vailla täyttä käsitystä yhteiskunnasta/elämästä - ja useimmat alaikäisinä. Taataan mieluummin parhaille lahjakkuuksille edes välttävä toimeentulo, ja rajoitetaan sisäänottoa kullakin alalla yhteiskunnan tarpeisiin sopivaksi!

Ja se hyötynäkökohta: Pistetään vaan Gallen-Kallelat tuleen ja Marskin patsas nurin - mitä hyötyä niistäkään on? Ja Sibeliustakin soittoon vaan takaperin!

Se valtavan suuri opintotuki ja ilmainen koulutus (arvostettu muualla) on kaikkien saatavilla, että tervetuloa nauttimaan!

#21: Niin just - Re: Re: Avoin kirje junteille

No minusta nämä asiat ovat selvitetty jo miten ne menevät. Joten Se että siellä istuu porukkaa jolla on vaan kivaa valtion kustannuksella on väärin. Myös ne jotka todella jäävät opintojen tielle eivätkä koskaan julkaise kirjoituksen kirjoitusta. Voitko kertoa yhdenkin 2000 luvun humanistin saavutuksia?

Opintotuki pitää sitoa VÄHINTÄÄN indeksiin ! Kertokaa minulle mikä muu " ammattiryhmä" ostaa maitonsa pakkovelaksi ?

#23: Vieras - Re: Re: Re: Avoin kirje junteille