Pirkkalan virkistysmetsät säilytettävä

Pirkkalan virkistysmetsien puolesta

Pirkkalan nykyiset virkistysmetsät tulee säilyttää rakentamattomina. Pirkkalan arvokkaiden luontoalueiden, Kurikkakallion, Pehkusuon, Iso Naistenjärven, Taaporinvuoren, Pulkajärven ja Kaitajärven sekä Saunaojan luontoarvot pitää säilyttää ja näiden alueiden kestävä virkistyskäyttö on turvattava.Asutusta lähinnä olevat kunnan omistamat metsiköt tulee jättää talouskäytön ulkopuolelle ja vain metsurityönä vaarallisten puiden kaataminen maapuiksi sallittava.

Virkistysarvot

Pirkkalan väkiluku tulee lähivuosina ja vuosikymmeninä lisääntymään erittäin merkittävästi. Pinta-alaltaan pienessä kunnassa virkistysmetsiä ei ole varaa enää yhtään kutistaa, jotta nykyisille ja tuleville asukkaille voidaan taata mahdollisuus lähiluontoon ja jotta reitit laajempiin virkistysmetsiin kehätien eteläpuolelle, ns. LemPi-metsään (Lempäälän ja Pirkkalan välinen metsä), säilyvät yhtenäisinä ja metsäisinä. LemPi-metsän alue on maakuntakaavan valmistelussa todettu Tamperetta lähinnä sijaitsevaksi luonnon laajaksi ydinalueeksi. Sen arvo Pirkkalan niin kuin muidenkin lähikuntien asukkaille on korvaamaton ja samalla se on merkittävä luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Luontoarvot

Kurikkakallion, Pehkusuon, Iso Naistenjärven ja Taaporinvuoren alue valittiin Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen 100 luontohelmen joukkoon. Pirkkalan kehätien eteläpuolinen osayleiskaava 1005 luonnos tunnistaakin Pehkusuon ja Iso Naistenjärven sekä Taaporinvuoren luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittäväksi. Sen sijaan Kurikkakallion alue on kaavassa merkitty tuotanto- ja varastoalueeksi, jonne saisi kaavamerkinnän mukaan sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa. Nämä kaksi asiaa ovat keskenään täysin ristiriidassa: jos Kurikkakallion alue ja sen ja Pehkusuon välinen metsä muuttuu kaavamerkinnän mukaisesti, tulee koko luontohelmialue käytännössä menettämään niin virkistys- kuin luontoarvonsakin. T-2 alue on sijoitettu Pirkkalan monimuotoisuusohjelmassa ja strategisen maankäytön suunnitelmassa kuvatun seudullisen ekologisen pääverkon viereen ja osittain sen päälle. Ekologinen verkosto ei voi toimia häiriöttä, jos sen välittömään läheisyyteen sijoitetaan ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa. Itse Kurikkakallio murskattaisiin, sillä se on merkitty maakuntakaavaan kiviaineksen ottopaikaksi. Myös Pulkajärven Natura-alueen ja Pirkkalan viimeisen erämaisen metsäjärven, Kaitajärven, luontoarvot ovat uhattuina,  jos maakuntakaavan ja Pirkkalan strategisen yleiskaavan suunnitelmat toteutuvat.

 Väylä- ja rakennushankkeet uhkaavat Pirkkalan metsiä

Pirkkalan virkistysmetsiä uhkaa ns. Puskiaisten oikaisuna tunnettu valtatie 3:n väylähanke. Luontoarvoihin ja virkistysalueisiin kohdistuvan haitan vuoksi Pirkkalan kunta on väylähankkeen lausunnoissaan asettunut kannattamaan nykyisen moottoritien parantamista uuden, metsän halki suunnitellun moottoritieoikaisun sijaan. Kunta toimii kuitenkin ristiriitaisesti, kun se tästä huolimatta omassa yleiskaavoituksessaan varaa alueelle niin moottoritielinjan kuin Kurikkakallion seudun tuhoavan tuotanto- ja varastoalueen. Samoin kunnan strateginen yleiskaava nojaa väylähankkeeseen.

Vaadimme kunnalta johdonmukaisuutta ja käytännön toimia

Kunnan tulee toimia johdonmukaisesti lausumansa mukaisesti ja sen on edistettävä kaikessa toiminnassaan sitä tavoitetta, että VT-3:n parantaminen toteutetaan nykyisellä paikallaan Puskiaisten oikaisun sijaan. Näin tulee tehdä niin omassa kaavoituksessa kuin myös niissä yhteistyöelimissä, joissa Pirkkala on mukana. Kunnalla on maanrakennuslain  (nyk. alueidenkäyttölaki)  39 §:ään perustuva velvollisuus yleiskaavoituksessa vaalia maisema- ja luonnonarvoja sekä huolehtia virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä. Tämä on suhteutettava Pirkkalan kasvunäkymiin, joiden mukaan kunnan väkiluku voi jopa kaksinkertaistua.

Yllä mainitut luonto- ja virkistysalueet tulee vireillä olevissa ja tulevissa kunnan kaavoissa merkitä V, VL tai VR -merkinnällä kunnan omistamien maiden osalta. Kunnan nykyisiä virkistysmetsiä ei saa kaavoittaa tonttimaaksi. Myöskään muuta metsää pirstovaa tai sen vapaata virkistyskäyttöä rajoittavaa rakentamista tai käyttöä ei pidä kaavoituksessa kunnan omistamiin virkistysmetsiin sallia. Alueilla on tehtävä kattavat luontoselvitykset ja erityiset luontoarvot on turvattava asianmukaisilla merkinnöillä ja luonnonsuojelualueiden määrää on lisättävä. Kunnan tulee myös neuvotella muiden maanomistajien kanssa yllä mainittujen alueiden virkistyskäytön turvaamisesta luonto-ja virkistysarvot sekä yksityisten maanomistajien omaisuuden suoja ja edut huomioon ottaen.

Luonnonmukaisten lähimetsien merkitys terveyttä edistävinä on tunnustettava eikä kunnan omistamissa metsissä pidä metsätaloustöillä vähentää tätä vaikutusta. Tärkeän lähimetsän hakkuut kääntävät terveysvaikutukset negatiiviseksi ja aiheuttavat asukkaille ahdistusta ja surua elinympäristön heikentymisestä.

Pirkkalan kunnanhallitus on lausunut vaihemaakuntakaavasta (Elonkirjo ja energia): “Luontokadon ehkäisyn tulisi olla yksi keskeisistä maakuntakaavaratkaisuihin vaikuttavista tekijöistä. “ ja “Toiveena olisi kokonaisvaltainen maakuntakaavan päivitys, jonka laadinnan lähtökohta tulisi olla kestävästi kasvava Pirkanmaa. Nykyisen maakuntakaavan konkreettiset määräykset eivät ohjaa riittävän vahvasti kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumiseen kaupunkiseudulla.“

Pirkkalan on otettava aktiivinen rooli tavoitteen edistämisessä. Maakuntakaava on päivitettävä vastaamaan nykyistä tietoa luonnon monimuotoisuuden vaatimuksista ja ilmastonmuutoksen huomioon ottamisesta sekä metsien merkittävistä terveysvaikutuksista ja sitä kautta metsistä yhteiskunnallisena investointina kuntalaisten hyvinvointiin.  LemPi-metsä on säilytettävä luonnon laajana ydinalueena.

Adressin laatineet Pirkko Huovila ja Johanna Raivio yhteistyössä monen pirkkalalaisen luontoa tarvitsevan henkilön kanssa. 

Pirkko Huovila    Ota yhteyttä adressin tekijään