#37557: - Re: Re: Re: Virsikirjauudistus

Hei, Minulla on virsikirja (hyväksytty v.1943), jossa nuo virret on ja siitä ensiksi katsoin tietoja. Pisteet, pilkut ja isot kirjaimet on tässä, niin kuin ne ovat -kirjassani.

Virsi 440
Sama sävel kuin 362 -(Sua ahdistuksen tiellä Mä huudan, Herrani. Sä ethän multa kiellä Sun armahdustasi.)
Viittaus 562b -(On niikuin itkis taivas Maanpiirin syntejä. Jo nöyrry alle vaivas, Oi kansa , heräjä.) -(tätä b-säveltä ei ole -kirjassani)
Viittaus Ps.58.                                      Mikkelistä.

Haqvin Spegel (ruotsalainen, 1645 - 1714). Elias Lönrot (1802 - 1884) v. 1867 virsikirjaehdotukseen.

****

Virsi 441
Viittaus 381 -(Sun armo alttarillasi, Sun, Jeesus. eessä jalkaisi Rukoilen lohdutusta.
Burkhard Waldis (1495 - 1556).                Toisinto Pohjanmaalta.

Tuntematon suomalainen, v.1686 virsikirjaan.

****

Noista vuosiluvuista voisi päätellä, että virret on kirjoitettu uskonpuhdistuksen aikoihin. Ruotsin luterilaisuuden vakiinnutti Upsalan kokous v.1593. Lisäksi virressä 440 viittaus Psalmiin 58, joten ajattelen kirjoittajan tunteneen hyvin Raamattunsa. Psalmin otsikko on Vääriä tuomareita vastaan.
Virsi 441 vie puolestaan Ilmestyskirjaan saakka sanoillansa.

Ps 58:12 Että jocainen sano: wanhurscas sen cuitengin nautidze/ että Jumala wielä on Duomari maan päällä.
http://www.finbible.fi/jakeittain/VT/psalmi_58.htm

Ilmeisesti Suomen ensimmäinen uskonpuhdistuksen julistaja oli Petrus Särkilahti. Varsinaisesti uskonpuhdistuksen laittoi käyntiin Wittenbergin yliopistosta valmistunut pappispolvi, joka oli lähtenyt opiskelemaan 1530-luvulla. Tähän pappissukupolveen kuuluivat muun muassa Suomen uskonpuhdistuksen keskeisimmät hahmot Mikael Agricola ja Paavali Juusten. Uskonpuhdistuksen keskeisimpiä periaatteita oli kristinuskon opettaminen kansan kielellä ja näin Mikael Agricola loi kirjoitetun suomen kielen – Agricolaa kutsutaan suomen kielen isäksi. Kansankielisen jumalanpalveluksen käyttöönotosta on Suomessa vain Paavali Juustenin muistitietoa.


Tuo aika oli myöskin useiden sotien aikaa, jotka kuluttivat Ruotsin ja Suomen voimavaroja, joka myös näkyy virsien sanoituksessa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historia

#37585: - Re: Re: Re: Re: Virsikirjauudistus

Tuossahan olikin jo lisätietoa virsistä.    Ja sitten toisenlaiseen asiaan, tekopyhä-sanasta on kysymys.

Asia A. Olen tehnyt erään havainnon, joka koskee 'uskomattoman' ihmisen suhtautumista joihinkin uskoviin. Siinä on mukana tuota erään kirjoittajan mainitsemaa luciferin näivetystä, joka muuttaa hyvän pahaksi ja pahan hyväksi. Nimittäin kyseessä on sana t e k o p y h ä  ja uskomattoman (ainakin jokatapauksessa joidenkin heistä) käsitys siitä, että mitä tuo sana tekopyhä tarkoittaa. Olen huomannut, että sellaista henkilöä, joka ei uskovan mukaan missään tapauksessa ole oikeasti tekopyhä, uskomaton ihminen kuitenkin p i t ä ä  ko. henkilöä tekopyhänä! Olisikohan siinä mukana vielä sekin, että uskomaton henkilö saattaa ajatella, että taivaaseen kiivetään ns. 'tikapuita pitkin' muuttamalla itseään paremmaksi ihmiseksi ja näin omilla teoillaan ja ansioillaan pyrkii ansaitsemaan... (On siis omavanhurskautta).  Tuolla tavallahan se ei onnistu. Onko havaintoa, ajatusta tai muuta mielessä asian tiimoilta. Täällähän oli jokunen ateistikin, joka varmaan osaisi oman käsityksensä ilmaista sanasta tekopyhä, nimittäin joku tässä asiassa hämmentää ja pahasti. Tuo luciferi haluaa antaa uskovasta pahan käsityksen.

Ja vielä asia B. Täällä kun on jollain pitemmän matkan ajalta kokemusta uskovana olosta. Meneekö se näin, että ajatellen hyvän ja pahan välistä taistelua, esim. minä olen hyvä suhteessa tuohon luciferiin, mutta suhteessa Jumalaan olen uskovana (kuten #26917 pyhitys) Jumalan edessä samanaikaisesti täydellisesti syntinen ja täydellisesti pyhä. Täydellisesti pyhä Kristuksen työn perusteella (Kristuksen vanhurskautta) ja näin ollen Jumalalle kelpaava, mutta vanhan luontoni tähden syntinen ja jatkuvasti armoa tarvitseva. Tarkemmin löytyy #26917:ssä. Näinhän se menee kristinuskon mukaan, kyllä.

Tänään 2.7. radio Deissä Jenni Rantanen kyseli, mikä on kesässä parasta? Ai että! Vastauksia: vähälumisuus, hengelliset kesäjuhlat ja kantava Jumalan armo. Sanoisin vastauksia aika hyviksi! Siunausta!