#23156: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Avioliiton perimmäinen tarkoitus

1) En oleta "homouden tarttuvan". Mutta olen tietoinen henkisten roolimallien vahvasta vaikutuksesta, ja ymmärrän tämän vaikutuksen kumulatiivisuuden mahdollisuuden. Yksilötasolla vaikutus on - niin, yksilöllinen - mutta yhteiskunnallisella tasolla sillä voi olla odottamattoman laaja vaikutus, mikä on selvästi nähtävissä aiemmin mainituissa moraalisten arvojen ja väkivaltakäyttäytymisen kentällä.

2) En sekoita. Ihmisen sukupuolisuudessa on selvästi kolme päätasoa, eli fyysinen sukupuoli, sukupuolisuuden kokemus (eli sukupuoli-identiteetti) ja sukupuolisen halun kohdistaminen. Viimeksi mainittuun liittyy vahvasti myös kiinnittymisilmiö, eli kyky "ihastua/rakastua", mutta se on myös oma, psykologisesti painottunut tunnetilakokonaisuus.

Huomioin erikseen kommenttisi "miehen ja naisen roolit toki ilmenevät heistä monilla eri tavoin kuin heteroilla ja osa 'leikkii' aika ajoin vastakkaisen sukupuolen roolilla." Näin minäkin sen olen ymmärtänyt. Homot usein ilmeisesti "leikkivät" perhettä ja siinä perinteisiä perherooleja. Mutta lasten kasvatus ei ole leikkiä, vaan sitä pitäisi hoitaa aikuiset ja vastuuntuntoiset henkilöt, joilla on selkeä omakohtainen itseyden kokemus. Tämä koskee tietysti aivan yhtä paljon heteroperheitäkin. Valitettavan suuri osa lapsia hankkivista ihmisistä ovat henkisesti keskenkasvuisia, ja se näkyy nopeasti jälkikasvun olemuksessa (ei kaikissa tietenkään, mutta korostetusti kuitenkin), todennäköisesti lisääntyen sukupolvelta toiselle (mm. sitä paljon parjattua "vapaata kasvatusta", jolla tosin ei ole mitään ko. termin kanssa tekemistä, vaan viittaa siihen, että lapsia ei ole kasvatettu alkuunkaan).

3) Naiset kyllä tulevat pysymään synnyttävinä, mutta kasvatus on parhaimmillaan sekä naisen että miehen vastuulla. Nuo muut mainitsemasi sukupuoliroolistereotypiat eivät ole minun tarjoamia, vaan olen nimenomaan kyseenalaistanut ne itsekin. Pahimmat tällaiset "standardit" ovat "yhteiskunnallisia neurooseja" ja "kulturellin identiteettikriisin" kärjistyneitä seurannaisia, ja kuten toteat, aiheuttavat traumatisointia. Tämä koskee sekä ylisukupuolistamista että androgyniaa.

Se sukupuolinen identiteetti, jota peräänkuulutan, on terve fyysisen sukupuolensa tunteminen, pääosin psykofyysiseen sukupuoliseen olemukseen sidottuja, mutta johon myös voi mahduttaa tiettyjä kulturelleja piirteitä ja yksilöllisiä tasoja. Tämä identiteetti ei siis ole mikään tiukka kehys, johon jokaisen ihmisen pitää adaptoitua, vaan pikemminkin päinvastoin, nämä roolit ovat joustavia ja sovellettavia. Mutta olennaista niissä on, ettei sukupuolisuutta niissä liioin ylikorosteta eikä myöskään tukahduteta, vaan niissä saa yksilön oma naiseuden tai miehuuden kokemus vapaasti kasvaa. Jotta tämä kokemus rakentuisi mahdollisimman laajalta pohjalta, varttuvan lapsen pitäisi saada lähipiirissään tunneperäisesti olla sekä mieheyden että naiseuden mallin vaikutuksessa - eli suomeksi, hänen pitäisi saada varttua läsnä olevan äidin ja isän hoiteissa. Tämä on jokaisen syntyvän lapsen synnynnäinen perusoikeus, joka kaikissa tilanteissa pitää mennä muiden vaateiden editse.

#23267: - Re: Roolimallit, identiteetti ja lasten synnynnäinen perusoikeus. Tämä on jokaisen syntyvän lapsen synnynnäinen perusoikeus, joka kaikissa tilanteissa pitää mennä muiden vaateiden editse.

Mikäs luulet olevasi sanelemaan lapsen oikeuksia? Ne löytyvät YK:n lapsen oikeuksien julistuksesta, eikä niissä mainita, että lapsen pitäsii syntyä heteroperheeseen tai kasvaa sellaisessa. Kaiken lisäksi et ole tainnut kuullakkaan sitä, että on olemassa yksinhuoltajaperheitä ja peräti aivan orpojakin lapsia.

#23267: - Re: Roolimallit, identiteetti ja lasten synnynnäinen perusoikeus.

Lähetetty vihapuheena poliisille.

#23267: - Re: Roolimallit, identiteetti ja lasten synnynnäinen perusoikeus.

Pääsin vasta nyt vastaamaan....

"Homot usein ilmeisesti "leikkivät" perhettä ja siinä perinteisiä perherooleja."

Kai ymmärrät, miksi joku on ilmiantanut tekstisi nettipoliisille...?

"....Jotta tämä kokemus rakentuisi mahdollisimman laajalta pohjalta, varttuvan lapsen pitäisi saada lähipiirissään tunneperäisesti olla sekä mieheyden että naiseuden mallin vaikutuksessa - eli suomeksi, hänen pitäisi saada varttua läsnä olevan äidin ja isän hoiteissa. Tämä on jokaisen syntyvän lapsen synnynnäinen perusoikeus, joka kaikissa tilanteissa pitää mennä muiden vaateiden editse."

Tuo teksti on puhdasta keittiöpsykologiaa. Sateenkaariperheitten lapset ovat kyllä kykeneviä kokemaan oman sukupuolisuutensa ja sen lisäksi heillä on moninaisuutta kohdatessaan juuri parhaat mahdollisuudet olla näitä joustavia ja adaptiivisia ihmisiä, joilla ei ole vaikeuksia sopeutua ympäristöihin, joissa sukupuolisuus on ahdasta "heteronormatiivista" mallia laajempi. Vanhempien läsnäolosta yleensä lasten kasvatuksessa jaan huolesi, mutta se ei taas kuulu tähän aiheeseen. Mikä tulee muihin lasten oikeuksiin vanhempiinsa, ei ymmärtääkseni erilaisia kelvottomia heterovanhempiakaan olla kielletty lapsia tekemästä, vaikka monessa tapauksessa syytä olisi ollut. Vaateistasi ja perusoikeuksistasi puuttuu täten suhteellisuus.