#12317: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Nii-in yleistä ja aiheellista.

Hyvä että syntyy keskustelua. Minä näen että oma tekstisi ja linkkisi teksti jo riitelevät keskenään.

Ote omasta tekstistäsi:

Toisen asemaan asetuttaessa myönnetään se, että toisen ihmisen tarpeet ovat yhtä tärkeitä kuin omani. Silloin kun ne eivät riko lakia tai teon kohteena olevia vastaan. Homoseksuaalit haluavat itselleen samaa sukupuolta olevan puolison. Nyt onkin vaikeaa, sillä kaikesta omasta vastustuksesta huolimatta pitäisi osata ajatella, että jos minä olisin heidän asemassaan, haluaisinko minä oikeuden avioliittoon vai haluaisinko, että minua saa syrjiä? Toisaalta tähänkään ei varsinaisesti tarvitse pystyä, sillä voi kysyä itseltään myös vain, että haluanko minä oikeiden mennä rakastamani ihmisen kanssa avioliittoon? Jos haluat, niin siinäpä se. Sukupuolella ei ole väliä. Sillä on, että kyseessä on kaksi aikuista ihmistä, jotka molemmat haluavat rakastaa toisiaan ja mennä avioliittoon. Sinä et ole kukaan sitä tuomitsemaan.

Ote omasta linkistäsi:

Vaikka homoseksuaalisuus on 2000-luvun alun länsimaisessa kulttuurissa trendiasia, niin Uuden testamentin opetus on selkeästi homoseksuaalisuuden harjoittamiselle kielteistä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä.

"Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät." (1 Kor. 6:9 – 10)

"He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa ... Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan." (Room. 1:25 – 27)

Aina on kuitenkin muistettava erottaa taipumus homoseksuaalisuuteen ja sen harjoittaminen.

Tässä ne kuuluisat lainaamani sanat, tosin kyllä lainausmerkit puuttuivat eikä ollut koko lause.

Jeesus sanoi: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä."] [Joh. 5:14]

Jokainen ymmärtää asiat niinkuin ymmärtää. Siitä olen samaa mieltä, että en ole tuomari. Jumala on meidän kaikkien tuomari.

#12342: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Nii-in yleistä ja aiheellista. 

 Perisynnin alainen syrjii vanhan luontonsa puolesta uskovia eli uuden hengen saaneita ja käy heitä vastaan.

Uuden hengen saanut taasen sotii uuden luontonsa puolesta vääryyttä vastaan eikä voi mielistellä. Hänellä on uusi elämä, eikä vanhaa kaipaa.

Kun vääryys ei kiinnosta, muuttuisiko se yhtään paremmaksi, vaikka kuinka paketoisi homman koristepaperiin, ja päälle kirjoittaisi muilta haalitun sanan avioliitto.

#12342: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Nii-in yleistä ja aiheellista.

Luin kyllä koko tekstin, mutta ristiriidasta voi olla montaa mieltä siksi, että nämä Uuden testamentin kohdat ovat Paavalin kirjeistä. Tavallaan halusinkin korostaa myös sitä, että yhtä lailla Paavali käski olemaan tuomitsematta ulkopuolisia, kuin hän tuomitsi (tai sitten ei) homoseksuaalisuuden. Kultainen sääntö on Jeesukselta, eikä Jeesus koskaan tuominnut tai sanonut ylipäätään mitään homoseksuaalisuudesta. Siten en pitäisi mitenkään varmana Jeesuksen kantaa asiaan. Tosin esim., se mitä hän puhui eunukeista, pitää joidenkin teologienkin mielestä sisällään homoseksuaalit ("ne, jotka ovat syntyneet eunukeiksi", suomenkielisessä raamatussa käytetään termiä "äitinsä kohdusta saakka avioliittoon kelpaamattomat" tms.) ja sehän ei ollut tuomitseva puhe.

Myös noita Paavalin kirjeiden kohtia voidaan alkuperäisten termien valossa tulkita monella tavalla, eivätkä ne kaikkien teologien mielestä ole niin selkeitä kuin vaikka tässäkin laittamassani linkissä väitetään. Oikeastaan Uudessakaan testamentissa ei tämän enempää puhutakaan homoseksuaalisuudesta, mutta toisten tuomitsemisesta puhutaan useampaan kertaan. Siksi olen aika paljon miettinyt sitä, etteivät raamatun tekstit ole aina aivan suhteessa siihen, missä laajuudessa kristinusko jonkin asian tuomitsee. Mielestäni homoseksuaalisuus ja sen synnillisyys vaikkapa on saanut suhteettoman suuren roolin kristinuskon keskuudessa verrattuna siihen, kuinka paljon (tai vähän) raamattu asian tuomitsee. Olen lukenut kantoja puolesta ja vastaan, mutta oma tuntumani vain pysyy siinä, että kyse on ennemminkin siitä, mitä ihmiset haluavat raamatusta lukea, millaiset teot tuomita ja millaiset hyväksyä. Näinhän esim. Paavalin puheet naisen asemasta ohitetaan nykyään sujuvasti, niitä vähetellään sillä, että aika oli silloin eri ja niitä tulkitaan vapaammin. Mutta jostain syystä homoseksuaalisuuteen viittaavia kirjoituksia ei voi kohdella samalla tavalla. Kai sen tuomitseminen on sitten niin syvällä kristinuskossa vielä.